Suomi on ruotsalainen

[Niitä sun näitä]

Dick Harrison on myös tuttu suomenruotsalaisen ajatuspajan Magman kolumnistina.

Suomen ruotsalaisen rahan, varmaankin siis pääosin, kustantamassa ohjelmassa "Suomi on ruotsalainen" on "aasintuntijana" Dick Harrison, joka oikeastikin on luullut Suomen olevan ruotsalainen ollessaan pari vuotta sitten Vaasassa, varmaankin propagoimassa Magman lähettiläänä. Vai mitäpä muutakaan voisitte päätellä tästä tapahtumasarjasta parin vuoden takaa. Dick-parka veti heti natsikortin, vieläpä oikein raskaimman jälkeen, esiin kun Vaasassa kyyppari puhuikin hänelle englantia!

Dick -parka siis mesosi pari vuotta sitten Ruotsin iltapäivälehdissä sanoen Suomessa olevan käynnissä Suomen ruotsalaisten vainot aitoon 1930 -luvun Saksan natsimeinkiin!


Täällähän se natsijuttu onkin luettavissa vieläkin tuolla linkissä, ihan tekstin lopussa...

Iltapäivälehti Expressen 2.2.2011 Sista striden för svenskan i Finland

http://www.expressen.se/nyheter/1.23154 ... -i-finland

>>Historieprofessor Dick Harrison är oroad.
- Debatten påminner om något från Völkischer Beobachter på 1930-talet, med judarna utbytta mot finlandssvenskar. Historieförfalskningen och rasismen liknar den retorik som Sverigedemokraterna använder i sig av i Sverige, säger Harrison.
I april är det riksdagsvali Finland. Än så länge är det bara högerpartiet Sannfinländarna som vill ta bort den obligatoriska svenskan, men allt färre ledande politiker försvarar svenskans ställning.
- Jag tror att vi på sikt går mot ett enspråkigt Finland, säger Finskhetsförbundets Sampo Terho.<<

Kaikki tämä oli aikoinaan kuultavissa myöskin radiosta:

Tuomas Enbuske kertoi ohjelmassaan HBL:n kirjoittavan 3.2.2011 kuinka ruotsalainen kirjailija Dick Harrison oli käynyt Vaasassa ja kaupan myyjät sekä ravintolan tarjoilijat olivat kieltäytyneet puhumasta ruotsia, vaikka aikaisemmin oli puhuttu. Harrison kirjoitti asiasta 2.2.2011 iltapäivälehti Expressenissä. HBL kertoi Harrisonin verranneen tilannetta 1930 -luvun juutalaisvainoihin! "Tämä on kuin suoraan 1930 -luvun natsien pää-äänenkannattajan Völkischer Beobachterin jutuista, miten suomenruotsalaisia kohdellaan Vaasassa."

Tuomas Enbuske: Onko Suomessa sisäistä rasismia? Julkaistu: 3.2.2011 klo 09.05


Sama mies, siis Dick Harrison, kirjoittaa Magman, tuon Suomen ruotsinkielisen ajatushautomon, sivuilla säännöllisesti.

Eräs käännös MAGMAN esittelytekstistä menee kenties vaikkapa tähän malliin: "Olen historioitsija, ja tätänykyä voin ilman kerskumatta sanoa, että osaan aineeni hyvin. Olen omistautunut sille päivittäin vuodesta 1984 alkaen ja minulla on vuodesta 2003 alkaen ollut professuuri Lundin yliopistossa. Mutta siitä huolimatta tapahtuu, että tapaan ihmisiä jotka täysin kieltävät minun tieteeni ja täten ammattini ja olemassaoloni. Historia samaistetaan satujen kertomiseen ja minua muistutetaan, että meillä historioitsijoilla ei ole mitään nimensä arvoista tieteellistä menetelmää. Me vain arvaamme."

http://www.magma.fi/dick-harrison/veten ... -vetenskap

---

Mikä ihmeen Magma?

http://www.magma.fi/suomi

Magma, Suomen ruotsinkielinen ajatushautomo

"Magma on kreikkaa ja tarkoittaa maan sisäistä sulaa kivimassaa, joka tulivuorenpurkauksen yhteydessä purkautuu ulos tai räjähtää. Ajatushautomon nimenä Magma symbolisoi sisäistä voimaa, uutta ajattelua kaksikielisyyden merkityksestä ja sen synnyttämästä identiteetistä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla."

Organisaatio

Magman ylläpitäjä on Finlandssvenska institutet-niminen yhdistys. Sen toimintaa rahoittavat seuraavat säätiöt: Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen för Åbo Akademi ja Sparbanksstiftelsen i Helsingfors."

Mitä ajatushautomo Magma on?

Sen tehtävä on toimia mielipidemuokkaajana ja pitkällä aikavälillä turvata ruotsinkielen asemaa Suomessa.

Mitkä ovat Magman toimintamuodot?

Magman tavoite on analysoida ja toimia mielipidemuokkaajana asioissa, jotka ovat ruotsinkielisen identiteetin ja kaksikielisyyden kannalta tärkeitä. Tämä tapahtuu tekemällä aloitteita, hyödyntämällä eri asiantuntijatahojen osaamista, ylläpitämällä keskustelua ja käynnistämällä tutkimuksia.

Mikä on Magman tehtävä?

Magmalla on kaksitahoinen rooli, johon kuuluvat sekä asioiden analysointi että vaikutusvaltaisten tahojen yhteen saattaminen.

---

Magman toiminta lienee siis samaa Suomen ruotsalaisen rahan rahoittamaa propagandaa kuten itse kyseinen ohjelmakin "Suomi on ruotsalainen" ja "Kuninkaittemme jäljillä".

Täällä mainitsinkin jo tuosta toisesta Suomen ruotsalaisen rahan kustantamasta sarjasta, Kuninkaittemme jäljillä, laittaen siihen linkin:

viewtopic.php?f=10&t=4953#p25953

Ja eiköhän joku epäillyt jo sekoitetun sarjatkin keskenään. EI ole sekoitettu. Laitoin tuon sarjan linkin esiin, koskapa sekin tuntuu olevan melkoisen samanlainen ainakin (pää)rahoittajien taholta. Saattaapa agendakin olla samansuuntainen...

viewtopic.php?f=10&t=4953&start=30#p26064

(Jotkut tässä ketjussa tuntuvat sekoittavan sen Yle Teemalla lähetettävään mielestäni kuivakiskoisempaan Kuninkaittemme jäljillä -sarjaan.)

[Niitä sun näitä]

Ohjelmasarjan ensi jaksossa professori Dick Harrison, kuten Tapio Onnela totesi, luonnehti ruotsalaisten tietoisuutta Ruotsin ja Suomen yhteisestä historiasta "skandaalimaisen kehnoksi". Mitäpä sitten pitäisi ajatella vaikkapa nuoresta suomalaisesta naisesta, jolta nyt nähdyn jakson alussa arvuuteltiin, kauanko Suomi oli osa Ruotsia. Vastaus kuului: "Noin sata vuotta"! Ei Ruotsin-ajan opetus suomalaisessa perusopetuksessa ja lukiossa sentään aivan olematonta ole, vaikka niin usein väitetäänkin. Voidaan vain aprikoida, missä vika piilee, kun kaikesta huolimatta useille tuntuu opetuksen saldoksi jäävän pyöreä nolla.

Miksi pitäisi opettaa Ruotsin (sotien) historiaa kun Suomenkaan tapahtumia ei osata tai tunneta?

Muistuupa mieleeni Suomen missikisat jonkun (2-3) vuoden takaa. Missikisan haastattelujaksojen alussa oli kaikki osallistujat vielä mukana, siis nuo lukion käyneet ylioppilaat ja vieläpä niin kauniit neidot. Heiltä kysyttiin koska Suomi kävi Talvisodan ja voi järkytys sentään, kun vastaukset vaihtelikin rajusti aina 1920-luvulta alkaen ja olikohan myöhäisin arvaus peräti 1940 -luvun lopulle saakka. Vain YKSI (1) tiesi oikean vuoden, mutta muistaakseni ei hänkään tiennyt että se oli 1939-1940. Talvisodan kestoksi jotkut taisi vieläpä veikata jopa useitakin vuosia.

Tämä "arvauskisa" lienee saanut heidän historianopettajat puhentumaan häpeästä tai sitten Suomessa ei opeteta EDES OMAN MAAN historiaa. Miksi siis pitäisi opettaa Ruotsin (sotien) historiaa? Ruotsin historiahan on vieläpä niin veristä ja sotaista, että äkkiä voisi luulla sen maan eläneen vain sotimalla! Lisäksi on jo kysyttävä, että pitääkö lapsetkin pelotella moisella sotimisen kamaluudella? Kuva ystävällismielisestä kansankodista saattaa järkkyä pysyvästi... ja mieleen saattaakin tulla kuva imperialistisesta roistovaltiosta, joka kuppaa kaikki naapurinsa kaikissa ilmansuunnissa...

Pohjan Prikaatin perinnejoukkojen taistelut -sivusta antaa melkoisen sotaisan kuvan naapurimme historiasta...

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm

---

Historia taitaa useinmiten olla viime kädessä lähinnä sotahistoriaa, tavalla taikka toisella, ja ennen kaikkea VOITTAJIEN SOTAHISTORIAA, sillä hävinneille on pantu luu kurkkkun ja he eivät historioita juurikaan kirjoittele...

Suomessakin Punaisen Suomen historiaa tehtiin valtion varoin 18 vuotta ja varsinaisen sodan tapahtumien osalta se tuntuu olevan melko vaatimaton laitos. Hävinneen puolen lähteet lienee olleet melkoisen vaatimattomat ja osin hävinneetkin, jos niitä nyt koskaan lie runssaasti edes ollutkaan.

viewtopic.php?f=11&t=4885#p25586

images/kuvitus/westerlund_taulukko.jpg

[historioija]

...meillä historioitsijoilla ei ole mitään nimensä arvoista tieteellistä menetelmää. Me vain arvaamme.

Onhan se kuitenkin tieteellistä arvaamista. Epämääräisiäkin asioita, kuten menneisyyttä, josta lähteet kertovat aina vain pienen, joskin usein keskeisen osan, voidaan ja on voitava tutkia tieteellisellä otteella. Monesti tulos ei ole arvaamista parempi, mutta silti.

Näkyvät kiistat, joista meillä on hyviä esimerkkejä, eivät ole hyväksi historiatieteen uskottavuudelle, mutta antavat rehellisen kuvan tilanteesta. Poliittiset ja muut henkilökohtaiset painotukset antavat historian "soppaan" omat makunsa.

Tästä näkökulmasta ovat tälläkin palstalla leimahtelevat riidat menneisyyden totuuksista jokseenkin turhia. Jokaisen tahon on muistettava, että historiallinen totuus on aina suhteellista, eikä oman versionsa fanaattinen puolustaminen ole asiallista. Jos omalla totuudella on vastaansanomattomat perusteet lähinnä lähteissä, se pääsee voitolle. Tosin silloinkin on lähteiden tulkinnan ja merkityksen oltava selvä.

[Emma-Liisa]

[ Miksi pitäisi opettaa Ruotsin (sotien) historiaa kun Suomenkaan tapahtumia ei osata tai tunneta?

Muistuupa mieleeni Suomen missikisat jonkun (2-3) vuoden takaa. Missikisan haastattelujaksojen alussa oli kaikki osallistujat vielä mukana, siis nuo lukion käyneet ylioppilaat ja vieläpä niin kauniit neidot. Heiltä kysyttiin koska Suomi kävi Talvisodan ja voi järkytys sentään, kun vastaukset vaihtelikin rajusti aina 1920-luvulta alkaen ja olikohan myöhäisin arvaus peräti 1940 -luvun lopulle saakka. Vain YKSI (1) tiesi oikean vuoden, mutta muistaakseni ei hänkään tiennyt että se oli 1939-1940. Talvisodan kestoksi jotkut taisi vieläpä veikata jopa useitakin vuosia.

Tämä "arvauskisa" lienee saanut heidän historianopettajat puhentumaan häpeästä tai sitten Suomessa ei opeteta EDES OMAN MAAN historiaa. Miksi siis pitäisi opettaa Ruotsin (sotien) historiaa? Ruotsin historiahan on vieläpä niin veristä ja sotaista, että äkkiä voisi luulla sen maan eläneen vain sotimalla! Lisäksi on jo kysyttävä, että pitääkö lapsetkin pelotella moisella sotimisen kamaluudella? Kuva ystävällismielisestä kansankodista saattaa järkkyä pysyvästi... ja mieleen saattaakin tulla kuva imperialistisesta roistovaltiosta, joka kuppaa kaikki naapurinsa kaikissa ilmansuunnissa...

Ne Ruotsin sodat nyt sattuvat olemaan oman maamme sotia. En nyt osaa sanoa, miten paljon niitä pitäisi opettaa. Mutta ainakin sen verran, että tietää, miten rajat ovat muuttuneet ja mitä alueita on valtakuntaan kullloinkin kuulunut.

Kas silloin tietää ainakin sen, milloin talvisota eitapahtunut...jolloin on myös helpompi arvata oikein.

[jsn]

Ne Ruotsin sodat nyt sattuvat olemaan oman maamme sotia. En nyt osaa sanoa, miten paljon niitä pitäisi opettaa. Mutta ainakin sen verran, että tietää, miten rajat ovat muuttuneet

Niin, miksi niitä Ruotsin sotia on niin paljon aina opetettu? Näiden Ruotsin lukuisten sotien yksityiskohdat (mm. minne Ruotsin joukot kulloinkin marssivat) ovat minustakin kokonaiskuvan kannalta vähemmän tärkeitä, kenties Venäjän miehityskausia lukuunottamatta. Sen sijaan tärkeitä ne ovat minusta siksi, miten ne vaikuttivat asioihin Suomessa, kuten maatalous, kauppa, verotus, sotalaitos, hallinto tai kirkko, joilla oli suuri merkitys nimenomaan nykyisen Suomen alueen asukkaiden elämään. Monet muutokset yllämainituissa ovat aina tapahtuneet sotien seurauksena. Joten kyllä jonkinlainen sotien ajoittaminen on myös tästä syystä tärkeää.

Perinteinen, ilmeisesti jo roomalaisten korostama merkitys sotahistorialle on sen moraalisessa vaikutuksessa. Sodat innostavat niistä lukevia ja he näin ollen samalla sisäistävät juuri niiden kautta keskeisiä kansalaishyveitä. Tästä voisi ehkä nykyaikana jo olla eri mieltäkin. Mutta on tällä edelleen merkitystä, kun ajattelee kuinka monien erilaisten asioiden yhteydessä puhutaan tarvittavan "talvisodan henkeä".

[nylander]

Ne Ruotsin sodat nyt sattuvat olemaan oman maamme sotia. En nyt osaa sanoa, miten paljon niitä pitäisi opettaa. Mutta ainakin sen verran, että tietää, miten rajat ovat muuttuneet ja mitä alueita on valtakuntaan kullloinkin kuulunut

Niin, eikä kysymys ole pelkästään sodista ja rajoista vaan paljosta muusta mielestäni todella olennaisesta: esim. Suomen (käytän tietoisesti anokronistista sanaa) kristillistymisestä ja ns. kirjallistumisesta, kaupunkien perustamisesta, esimodernin, ohjattavan valtion synnystä ja kaikesta siitä mitä se toi muassaan, reformaation vaikutuksista, Turun linnan renessanssihovista, nuijasodan taustasta, 1600-luvun kiristyvästä valtiokontrollista, postilaitoksen järjestämisestä Suomeenkin, yliopiston ja hovioikeuden perustamisesta, vapaudenajan ja kustavilaisen ajan uusista ruotsalaislähtöisistä innovaatioista säätyläis- talonpoikaskulttuurissa, isostajaosta, Viaporin rakennustyömaan merkityksestä jo pelkästään kultturisesta näkökulmasta, tieteen nousukaudesta "Porthanin aikana" jne., jne. Jo pelkästään maamme harvalukuinen aineellinen kulttuuriperintö (keskiaikaiset linnat, kivikirkot, Koroinen, Kuusisto ym.) jäisivät selitystä vaille ilman Ruotsin-ajan taustaa.

Tämä kaikkiko siis pitäisi jättää opettamatta ja jaanata vain "Talvisodasta"? Kovin kutistuneelta tuntuu sellaisen ajattelun historiallinen perspektiivi - jos sellaisesta ylipäänsä lainkaan voidaan puhua.

[Jussi Jalonen]

Katselen nyt aamulla tätä uusintaa. Kuisma puhuu minusta ihan asiaa.

[Jussi Jalonen]

Joku haastateltu tutkija (nainen, mutta nimi ei jäänyt mieleen) lausui jotenkin siihen tapaan, että Ruotsin ajan perinne vaikutti siihen, ettei Suomi tehnyt kompromissia demokratian kanssa.

Marja Jalava, tällä hetkellä meillä Tampereella professorina. Tarkemmin ilmaisten totesi, että Suomesta ei tullut diktatuuria sotienvälisenä aikana, ja eräs pääsyy hänestä olisi historiallinen Ruotsi-yhteys ja tuolta ajalta periytyvä hallintokulttuuri ja rakenteet.

Minäkään en ole oikein vakuuttunut. Siis olen samaa mieltä, että asiaan vaikutti Suomen yhtäjaksoinen asema autonomisesti hallittuna valtiona, joka oli hyvää harjoitusta itsenäisyyteen ja merkitsi sitä, että useimmat valtioinstituutiot olivat jo valmiina pystyssä.

Mutta se, että nimenomaan hallintokulttuurin pohjoismaisuus olisi ollut tärkeä ennaltaehkäisevä tekijä... minusta tämä tuntuu jo selitykseltä, jossa korostetaan hieman liikaa kansallista erityisluonnetta.

[nylander]

Marja Jalava, tällä hetkellä meillä Tampereella professorina.

(Seuraava kommenttini on täysin muistinvarainen jälkikuva ohikiitäneestä välähdyksestä, koska minulla ei nyt ole mahdollista katsoa jaksoa uudestaan.)

Jakson spekulaatio-osuudessa Marja Jalava arvioi, että Ruotsin yhteydessä olleessa Suomessa ei olisi syttynyt kansalaissotaa, koska lujat valtiorakenteet olisivat kyenneet kestämään "alhaalta tulevaa painetta" (viimeksi mainitut sanat mainittiin varmasti).

Jalavan näkemykseen sisältyy mielestäni ajatus "tukahduttamisesta". Se sopii huonosti 1910-luvun Ruotsiin, jossa sosiaalinen kriisi ratkaistiin nimenomaan kompromissilla, ei repressiolla, kuten toisessa ketjussa on ollut puhe.

[jsn]

Jalavan näkemykseen sisältyy mielestäni ajatus "tukahduttamisesta". Se sopii huonosti 1910-luvun Ruotsiin, jossa sosiaalinen kriisi ratkaistiin nimenomaan kompromissilla, ei repressiolla, kuten toisessa ketjussa on ollut puhe.

Minusta on unohtunut eräs keskeinen kysymys, en tiedä onko tätä pohdittu sarjassa ollenkaan, kun ei ole ollut aikaa vieläkään katsoa ohjelmasarjaa. Nimittäin olisiko Ruotsi itse ollut oleellisesti toisenlainen, jos pääosa nykyisestä Suomesta olisi jäänyt sen yhteyteen?

Olisiko se pyrkinyt pysyttelemään olemukseltaan selvästi "imperiaalisempana" ja samalla vähemmän kompromissihakuisena mahtina kun sen alaisuuteen olisi kuulunut useampia kansoja (Norjaahan ei olisi luultavasti liitetty Ruotsiin, ainakaan vuonna 1814)? Vältän tietoisesti sanaa imperialismi, koska se vie ajatukset jo kaluttuun suuntaan. Mahdollista on jopa, että Bernadottejen sijaan olisikin tullut jokin muu dynastia.

[Niitä sun näitä]

Kuningas Oskar II ei missään vaiheessa harkinnut väkivaltaa, joten tämä väite ei pidä paikkaansa.

Oskari II lienee ollut realisti ja sotaa estämään taisi vaikuttaa Ruotsissa noussut rauhanliike. Saattoipa yleinen mielipide maailmalla olla yhtenä kantona kaskessa estämään sotatoimet Norjaa vastaan.

Huvittavana jälkiepisodina 1905 tapahtumista oli Norjan itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlat, joihin Ruotsia EI kutsuttu laisinkaan virallisesti mukaan. Estääksen vastaavan häverikin toistumisen Suomen viettäessä 200 -vuotiserojuhlia Ruotsista, päätti Ruotsia järjestää omat juhlat ja taisipa se kutsua itsensäkin jo etukäteen Suomen järjestämiin tilaisuuksiin mukaan!

Ainoa mikä jäi hieman hämäräksi oli se, että mitä Ruotsi mahtoikaan juhlia niinkin näyttävästi kun sentää puolet valtakunnasta lähti toisen maan haltuun surkean sodan tuloksena.

Toki Ruotsi haki hyvitystä, siis menetyksilleen idässä, lännestä eli Norjan suunnasta:

http://www.kongehuset.no/c27320/artikke ... ?tid=30100


Norjasta kerrottua:

http://www.kongehuset.no/c28568/artikke ... ?tid=30095

Referendum

Sweden refused to accept the Norwegian resolution and maintained that certain conditions had to be fulfilled before the union could be dissolved. These included the holding of a referendum to find out whether the Norwegian people agreed with the Storting’s decision.

On 13 August 1905 the country went to the polls. There were 368,208 votes in favour of dissolution and 184 against. Only men had the vote, but 244,765 women had signed lists supporting dissolution.

Negotiations in Karlstad

Negotiations on Norway’s formal withdrawal from the union began on 31 August. Relations were tense, and troops were mobilised on both sides of the border. There was a very real danger of war. On 23 September, however, the negotiations reached a peaceful conclusion. Oscar II formally recognised Norway as an independent state and on 26 October he abdicated from the Norwegian throne. He also declined the offer to constitute a Swedish prince as king of Norway. The union between Norway and Sweden had been dissolved without a shot being fired.

13.02.2007

[Hankikanto]

Olipa mielenkiintoinen tuo viittaus prof.Dick Harrisonin sanoihin Völkischer Beobachterista ja rasismista Suomessa, ennen eduskuntavaaleja.
Sittenhän samoja sanoja käytti UM:n tiedotustilaisuudessa joku rkp-taustainen professori, suoraan laajalle ulkomaiselle lehdistölle. Ulkoministerinä oli tuolloin Alexander Stubb. Infossa kommentoitiin juuri vaalitulosta, persujen voittoa.

[Niitä sun näitä]

Olipa mielenkiintoinen tuo viittaus prof.Dick Harrisonin sanoihin Völkischer Beobachterista ja rasismista Suomessa, ennen eduskuntavaaleja.
Sittenhän samoja sanoja käytti UM:n tiedotustilaisuudessa joku rkp-taustainen professori, suoraan laajalle ulkomaiselle lehdistölle. Ulkoministerinä oli tuolloin Alexander Stubb. Infossa kommentoitiin juuri vaalitulosta, persujen voittoa.

Voisikohan epäillä tilaustyötä...

Aiheeseen liittyvä ohjelma on vieläkin kuultavisssa YLEn-annossa: Enbuske, Dick Harrison ja Völkischer Beobachter...

Tuomas Enbuske: Onko Suomessa sisäistä rasismia? Julkaistu: 3.2.2011 klo 09.02

Miksi ruotsinkielisiä, saamelaisia tai outoa murretta puhuvia vieroksutaan? Siirtokarjalaisten asuttaminen sotien jälkeen ei sujunut ilman syrjintää. Maaseudulla naapurikyläläisiäkin pidettiin vielä 1970-luvulla hieman pöhköinä. Mistä suomalaisten keskinäinen syrjintä johtuu? Keskustelemassa ovat City-Sámit ry:n puheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari, filosofian tohtori Aino Räty-Hämäläinen sekä Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros.

Kohdasta 36.30 eteenpäin 37.35 saakka

http://areena.yle.fi/radio/1295649

Kohdassa 48.15 siirtokarjalaisten asuttaminen ja Suomen ruotsalaiset.

Filosofian tohtori Aino Räty-Hämäläinen, kotoisin Loimolan kylästä Karjalasta, sanoo asiat suoraan, eli miten Suomen ruotsalaiset menetteli Maanhankintalain ja Paasikiven ajaman kielipykälän 92§ avulla. Kaiken huipuksi ruotsinkieliset nimittelivät heitä ryssiksi! Kaikkiaan 40% siirtoväestä joutui ottamaan kylmän tilan eli raivaamaan ja rakentamaan kaiken alusta kylmään korpeen.

[Emma-Liisa]

Jakson spekulaatio-osuudessa Marja Jalava arvioi, että Ruotsin yhteydessä olleessa Suomessa ei olisi syttynyt kansalaissotaa, koska lujat valtiorakenteet olisivat kyenneet kestämään "alhaalta tulevaa painetta" (viimeksi mainitut sanat mainittiin varmasti).

Jalavan näkemykseen sisältyy mielestäni ajatus "tukahduttamisesta". Se sopii huonosti 1910-luvun Ruotsiin, jossa sosiaalinen kriisi ratkaistiin nimenomaan kompromissilla, ei repressiolla, kuten toisessa ketjussa on ollut puhe.

Ehkä Jalavan olisi pitänyt puhua valtiorakenteen uudistamisesta siten, että osallistumisoikeuksia annetaan vähitellen yhä uusille ryhmille?

Toisaalta: olisiko kompromissi ollut mahdollinen, jos järjestyskoneisto olisi romahtanut?

[Jussi Jalonen]

Minusta on unohtunut eräs keskeinen kysymys, en tiedä onko tätä pohdittu sarjassa ollenkaan, kun ei ole ollut aikaa vieläkään katsoa ohjelmasarjaa. Nimittäin olisiko Ruotsi itse ollut oleellisesti toisenlainen, jos pääosa nykyisestä Suomesta olisi jäänyt sen yhteyteen?

Kirjoitin tästä siihen yhteen SJH:n artikkeliin, jonka postitin tännekin. Vaikuttaa minusta aika selvältä, että esimerkiksi Ruotsin vuoden 1809 perustuslaki oli välitön seuraus Suomen menettämisestä. Mikäli otaksumme, että Ruotsi ja Suomi olisivat pysyneet yhtenäisvaltiona, silloin otaksumme tietysti myös kustavilaisen valtiojärjestyksen jatkumisen ilman vuoden 1809 perustuslakia.

Todennäköisesti myös Ruotsissa siirryttäisiin asteittain perustuslailliseen ja kansanedustukselliseen monarkiaan 1800-luvun aikana. Mutta se tapahtuisi samanlaisin sysäyksin kuin Tanskassa, melko varmasti Euroopan "hullujen vuosien" yhteydessä. Lisäksi vaikuttaa aika selvältä, että kysymys perustuslaista ja kansanedustuksen uudistamisesta nostaisivat tavalla tai toisella esille myös kysymyksen Suomen asemasta ja suomalaisten oikeudesta. Ellei muuten, niin kysymys olisi siitä millä kielellä valtiopäivien ensimmäisen ja toisen kamarin keskustelut olisi luvallista käydä.

... lisäksi tietysti pitänee kaiketi olettaa, että myöskään Norjan vuoden 1814 perustuslakia ei olisi säädetty tässä tapahtumattomassa historiassa. Paitsi tietysti, jos haluamme olettaa että Ruotsi olisi silti saanut Napoleonin sotien lopputuloksena Norjan huostaansa. Mutta tässä kohtaa tietysti pitäisi sitten jo pohtia, millaiseksi historia kääntyisi Ruotsi-Suomi-Norja-unionissa, ja se on liian hankalaa. Lisäksi on melko varmaa, että Euroopan suurvallat -- kaikkein vähiten Pietarista huolestunut Venäjä -- eivät olisi ikinä sallineet moisen suuren yhtenäisen Skandinavian muotoutumista. Joten spekuloinnin pitämiseksi yksinkertaisena lienee helpompi olettaa, että Suomi olisi jäänyt Ruotsille, Tanska olisi sodassa kärsimästään tappiosta huolimatta säilyttänyt Norjan, ja muuten Wienin kongressi olisi mennyt osapuilleen kuten muistamme.

Mutta noin lyhyesti, perustuslaillinen hallinto siis ei tekisi Skandinaviassa aivan niin nopeaa ja itsestäänselvää läpimurtoa Napoleonin sotien aikana. Tanskan lisäksi myös Norja olisi itsevaltaisesti hallittu maa, ja Ruotsissa vallitsisi yhä kustavilainen järjestelmä.

Olisiko se pyrkinyt pysyttelemään olemukseltaan selvästi "imperiaalisempana" ja samalla vähemmän kompromissihakuisena mahtina kun sen alaisuuteen olisi kuulunut useampia kansoja (Norjaahan ei olisi luultavasti liitetty Ruotsiin, ainakaan vuonna 1814)? Vältän tietoisesti sanaa imperialismi, koska se vie ajatukset jo kaluttuun suuntaan. Mahdollista on jopa, että Bernadottejen sijaan olisikin tullut jokin muu dynastia.

Eihän sitä hallitsijasukua olisi tarvinnut ollenkaan vaihtaa, koska ilman Suomen sotaa ei Kustaa IV Aadolfia olisi tietysti syösty vallasta. Hän olisi hallinnut kuolemaansa asti, ja varmaankin kai elänyt hiukan pitempään ilman maanpaon aiheuttamaa henkistä stressiä. Hänen jälkeensä kuninkaaksi olisi noussut Kustaa, Vaasan prinssi, joka varmaankin olisi hallitsijana voinut naida jonkun sopivan prinsessan ettei olisi tarvinnut serkkuunsa tyytyä. Hallitsijahuone siis olisi jatkanut olemassaoloaan.

Pitäisin aivan mahdollisena, että jos Krimin sota puhkeaisi, niin Ruotsi osallistuisi siihen aktiivisesti tavoitteenaan palauttaa ainakin vuoden 1720 rajat. Ja miksipäs sota ei puhkeaisi, koska Venäjän pyrkimykset Välimerelle ja brittien intressit torjua moinen kehitys törmäisivät väistämättä jossain vaiheessa 1800-luvulla. Ruotsi-Suomi olisi voinut siis hyvinkin voittaa menettämiään vanhoja alueita takaisin.

Lisäksi tulee tietysti tuo mainitsemani mahdollinen yhteentörmäys Preussin kanssa Pommerin kysymyksen osalta. Paitsi tietysti, jos otaksumme että Pommeri on Napoleonin sotien loppuvaiheissa vaihdettu Guadeloupen saareen.