Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Laura Kolben, Samu Nystömin ja Jyrki Vesikansan teoksessa Helsinki 1945. Pääkaupunki ja rauha Jyrki Vesikansa kirjoittaa Oeschista (s. 44):
Armeijan komentajana Kannaksella syksyllä 1941 hän [Oesch] oli ohjeistanut suhtautumaan tiukasti sotavankileireillä ilmenneeseen niskurointiin. Tapahtunutta tutkittiin jo sodan kestäessä toimiin ryhtymättä. Sotavankileireille ei useinkaan komennettu pätevintä upseeristoa, vana niitä, joita ei voinut rintamalla käyttää.

Asia nousi uudelleen esille kesäkuussa 1945, jolloin maavoimien eli Armeijakunnan komentajana Lahdessa toiminut Oesch pyysu eroa palveluksesta. Saatuaan vihjeen pidättämisestä hän pakeni kohti Ruotsia, mutta vuodon saanut vene joutui palaamaan Suomeen. Pitkässä prosessissa Oesch lopulta sai kolmen vuoden tuomion yllytyksestä tappoihin. Sotavankileirin päällikkö tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Oeschin tuomio on leimattu poliittiseksi, mutta eivät syyttäjät ja tuomarit ainakaan kommunisteja olleet. Toki kenraalin suullinen ohje oli kovin tulkinnanvarainen.


Tulee mieleen, onko ylipäänsä tiedossa, että joku olisi saanut syyttä eli ilman todisteita kovan tuomion sotarikoksesta? En siis tarkoita sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, asekätkentäoikeudenkäyntiä enkä Lista 1:n miesten istumista tutkintavankeudessa (Vesikansa mainitsee että 15 heistä sai "lyhyen vapausrangaistuksen"). Vai onko pikemmin niin, että tuomarit tuomitsivat vain hyvin vahvan näytön perusteella (esim. Nero), ja "poliittisuuden" leima tulee siitä, että jutut oli sota-aikana painettu villaisella, joten ne tulivat yllätyksenä "suurelle yleisölle", josta osa sitten kieltäytyi uskomasta?

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Baltian miehityksen päättyminen ja kiitollisuus

lentävä kirvesmies kirjoitti: Haastattelijan kysymykseen Venäläisten koneiden tarkastuslennoista, USA/NATOn sotalaivojen ja lentokoneiden läheisyydessä. Lavrov sanoo Venäjän luonnollisesti haluavan tarkastaa sen läheisyydessä liikkuvat sotalaivat ja lentokoneet. Mitä tulee esimerkiksi kysymykseen USA ohjuslaivan tarkastuslentoon, josta tiedotusvälineet suureen ääneen kertoivat, niin Lavrov sanoo Venäjän tietenkin haluavan tietää mikä ja miksi joku sota-alus liikkuu muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä Venäläisestä sotilastukikohdasta.
Mitä taas lennon tarkastuslennon etäisyyteen tulee, niin USA on omien tarkoitusperiensä vuoksi kieltäytynyt allekirjoittamasta mitään sopimusta kyseisestä asiasta.
Minä taas olen kuullut (TV?) tai lukenut (Hesari?), että kylmän sodan aikana oli voimassa herrasmiessopimus, ettei liian lähelle tulla, jottei satu vahinkoja, jotka saattaisivat johtaa eskaloitumiseen. Nyt Venäjä lakkasi noudattamasta tuota sopimusta.

Eikö Venäjällä ole lennokkeja? TV-sarjoista oppii, että niistä näkee korkealta ihan yksityiskohtaisesti maahan. Eli tuskin syynä on tiedustelu, vaan testaus, miten ko. laiva reagoi.

Joku sotilasasioita tunteva korjatkoon.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Mirkka Danielsbacka kirjoittaa Sotavankikohtaloissa (Siltala 2016) sotavankikomppanioiden yhteydessä myös Oeschistä ja muita korkeista upseereista tukeutuen asioiden suhteen vahvasti Kujalaan, mutta selittäen - kuten kirjassa muutenkin - myös psykologisia syitä:
Ohjeet [Suonion antaman] käskyn laatimiseen [ko. käskyssä mm. määrättiin vastoin lakia teloittamaan niskuroivat vangit sekä sivuuttamaan päämajan käskyt] tulivat kaikesta päättäen kenraaliluutnantti Oeschiltä, mutta sitä ei ollut missään vaiheessa tarkoitettu kirjalliseksi.


Ensinnäkin komentajien käskyistä kuvastuu pyrkimys epäinhimillistää neuvostosotavangit; toiseksi niistä paistaa ideologissävytteinen ja jopa irrationaalinen käsitys sotavankien vaarallisuudesta.
Linnoitusosaston Kannaksen ryhmän alaisessa sotavankikomppaniassa sotavankien julma ja mielivaltainen kohtelu johtui siis ylhäältä sallitusta ja jopa korkea-arvoisten upseerien kannustamasta käyttäytymisestä. Se alkoi muistuttaa totalitaaristen järjestelmien toimintalogiikkaa, mutta näyttää silti jääneen Suomessa yksittäistapaukseksi tai ainakin vähemmistöön. Harvinaista tapauksessa nimittäin oli se, että toiminnassa tuotettiin kirjallinen käsky, ja todennäköisesti myös se, että sotavankeja ammuttiin niin laajassa mitassa. Jos vastaavia tapauksia olisi ollut enemmän, niistä jotkut olisivat varmasti nousseet sodan jälkeisissä oikeusjutuissa esille. Sitä varsoin IV AK:n komentajan käsitys neuvostosotavangeista saattoi hyvin koskettaa laajemminkin sotavankien kanssa tekemisissä olevia tahoja.

Sotavankikomppanioissa poikkeuksellisen suuri osa sotavankikuolemista johtui sotavankien aktiivisesta tappamisesta, kun valtaosa sotavankikuolleisuudesta ja huonosta kohtelusta liittyi passiiviseen välinpitämättömyyteen ja itsepetokseen, joka mahdollisti ikävien tietojen sivuuttamisen ilman tarpeeksi tehokkaita toimia tilanteen korjaamiseksi.
Viitteissä on ydinkohta, joka perustuu Björklundin kertomukseen tutkinnassa yhteydessä tapauksista vuoden 1942 alussa.
Oesch saapui tuolloin tarkastamaan sotavankileiri n:o 6:ta ja kysyi Björkulundilta, eikö niskottelevia vankeja ammuta. [kurssiivi Danielsbackan]

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Jyrki Vesikansa on kirjoittanut Mätän Oesch-elämäkerrasta arvostelun Kanavaan 4/2016:
Dramaattisin vaihein Oeschin elämässä koitti välirauhan 1944 jälkeen, kun häntä syytettiin sotarikoksesta Kannaksella 1941. Esimerkiksi Mikko Uola katsoo Kansallisbiografiassa, että hänet tuomittiin yllytyksestä parinkymmenen sotavangin surmiin "ajan hengen innostamana ja epämääräisiin todistajalausuntoihin nojautuen". Antti Kujala näkee sotavankiteoksessaan asian mutkikkaampana. Määttä ei ota tiukkaa kantaa, vaan julkaisee oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipaleen lausunnon, jonka mukaan tuomio ei täytä nykyisiä vaatimuksia muun muassa näytöstä.

Tuomiota on vaikea leimata ainakaan ensi sijassa poliittiseksi. Innokkaaksi mainittu syyttäjäkin, tuleva oikeusneuvos Sakari Sohlberg oli tunnetun sukuyhtiön hallituksen puheenjohtaja, kokoomuslaisen Antti Tulenheimon vävy ja muutoinkin kaikkea muuta kuin Valpon tai edes oikeusministeri Urho Kekkosen apuri. Perimmältään Oesch joutui armeijakunnan komentajana vastaamaan muutaman alaisensa virheistä. He yrittivät vyöryttää syyn esimiehensä suullisiin näkemyksiin sotavankien tiukasta kohtelusta. Kirjallisissa käskyissä Oesch oli kyllä korostanut kansainvälisen oikeuden seuraamista.
Vesikansan tekstissä on useita eufemismeja. Hän puhuu sotavankien "tiukasta" kohtelusta, kun oikea nimitys olisi epähumaani. Samoin hän nimittää Oeschin alaisten toimintaa "virheiksi". Virhe on kuitenkin tahaton, mutta käskyt annettiin tietoisena niiden laittomuudesta, mitä osoittaa lisäys, että niitä pitää noudattaa, vaikka Päämaja antaisi toisenlaisia (lakiin perustuvia) käskyjä. Sana "rikos" loistaa poissaolollaan, vaikka kyse on ihmisten ampumisesta.

Silti on annettava tunnustus, että Vesikansa ainakin epäilee, ettei tuomio ollut "ainakaan ensi sijassa poliittinen". Sen hän tekee ihan yksinkertaisesti selvittämällä syyttäjän taustoja (tosin oikeushan asian ratkaisi) sen sijaan että tyytyisi myyttiin "ajan hengestä".

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oeschin sotarikostuomio

Itse Määtän kirjaa en ole lukenut, mutta luettuani Historian Ystäväin Liiton puheenjohtajan Janne Virkkusen (HS 3.11.2015) ja nyt Kanavasta lehdistöneuvos Jyrki Vesikansan kieli selvästi enemmän keskellä suuta kirjoitetut arviot, loppuvaikutelmaksi jää, että kyseessä kuitenkin kaikitenkin oli se tavallinen tapaus: "fällande dom som friar".

(Sekin jäi ihmetyttämään, että Uolan "ajanhenki"-väite ja toisaalta Kujalan perusteellinen tutkimus voidaan noin vain ikään kuin tasavertaisina rinnastaa.)

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

nylander kirjoitti: (Sekin jäi ihmetyttämään, että Uolan "ajanhenki"-väite ja toisaalta Kujalan perusteellinen tutkimus voidaan noin vain ikään kuin tasavertaisina rinnastaa.)
Eikö enemmän ihmetytä, että Vesikansa ei kerro Kujalan tulkinnasta yksityiskohtia? Sen sijaan hän käyttää ilmausta "yrittivät vyöryttää syyn". Kujalahan on - sodan aikana tehdyn suomalaisen tutkinnan perusteella joka sitten haudattiin - sitä mieltä, että alaiset vetivät alun perin langettavia lausuntojaan pois, ehkä Oeschin heitä "puhuteltua".

Huomattakoon, että Kujala ei salaa, että ilmiannon tekijällä oli motiivi olla pitämättä Oeschista. Tämä tietenkin pitää ottaa huomioon, mutta yhtä hyvin se, että monet nimenomaan suojelivat Oeschia.

Erittäin merkillinen on lausunto, että "tuomio ei täytä nykyisiä vaatimuksia muun muassa näytöstä". Kai tuomiota on arvioita sen perusteella, täyttikö se silloiset kriteerit näytöstä? Ainakin on selvää, ettei kyse ollut mistään taannehtivasta laista, vaan laki oli tekohetkellä voimassa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:---
Erittäin merkillinen on lausunto, että "tuomio ei täytä nykyisiä vaatimuksia muun muassa näytöstä". Kai tuomiota on arvioita sen perusteella, täyttikö se silloiset kriteerit näytöstä? Ainakin on selvää, ettei kyse ollut mistään taannehtivasta laista, vaan laki oli tekohetkellä voimassa.
Kyllähän menneiden aikojen oikeudenkäyttöä luonnehditaan tai arvostellaan nykyajan lähtökohdista yleisestikin, sekä yksittäisiä tapauksia että yleisiä käytäntöjä. Muistetaanpa vaikka noitaoikeudenkäynnit ja kansalaisotamme aikainen ja jälkeinen oikeudenkäyttö. Asiassa onkin kaksi puolta, ajankohdan tilanne ja toisaalta nykykäytännöt, joihin on kiusaus verrata, koska emme vielä tunne tulevaisuuden epäilemättä erilaisia oikeuskäytäntöjä. Tuskin koskaan tuleekaan valmiiksi sellainen ideaalinen tilanne, johon kaikkien aikojen - myös nykyistä - oikeudenkäyttöä voitaisiin ja tulisi verrata.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Oeschin sotarikostuomio

historioija kirjoitti:Tuskin koskaan tuleekaan valmiiksi sellainen ideaalinen tilanne, johon kaikkien aikojen - myös nykyistä - oikeudenkäyttöä voitaisiin ja tulisi verrata.
Oikeudenkäytön laillisuutta kunakin aikana voidaan luonnollisesti arvioida vain tuolloin voimassa olleiden lakien ja oikeuskäytännön perusteella, ei nykyisten. Moraalisia arvostelmia tietenkin voidaan aina tehdä, kunhan em. reunaehdot huomioidaan. Kansalaissodan oikeudenkäyntien arviointi on vaikeaa, koska kysymys oli niin poikkeuksellisista tapahtumista, jollaisia ei ollut aiemmin ollut, eikä ollut "ennakkotapauksiakaan". Sama pätee muihinkin sota-aikoihin ja niiden jälkiselvittelyihin. Tietysti oikeusvaltion tulisi noudattaa kaikkina aikoina yhdenmukaisia normeja.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Oeschin sotarikostuomio

jsn kirjoitti:
historioija kirjoitti:Tuskin koskaan tuleekaan valmiiksi sellainen ideaalinen tilanne, johon kaikkien aikojen - myös nykyistä - oikeudenkäyttöä voitaisiin ja tulisi verrata.
Oikeudenkäytön laillisuutta kunakin aikana voidaan luonnollisesti arvioida vain tuolloin voimassa olleiden lakien ja oikeuskäytännön perusteella, ei nykyisten. ---
Niin teknisestä lainmukaisuudesta puheenollen. Mutta menneen ajan oikeudenkäyttöä, aikanaan laillistakin, sinänsä voidaan arvioida myös lähinnä nykyajan käytäntöjen ja näkemysten perusteella ja vaikka pitää sitä lakeineen barbaarisena. Tuskinpa kukaan nykyään puolustaa esimerkiksi roviolla polttamisen rangaistusta sillä, että olihan se laillista ja siksi meidänkin täytyy suhtautua siihen hyväksyvästi. Samaten todistelu lienee tuohonkin aikaan yleensä sujunut sääntöjen ja hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti, joten meidän kai täytyisi myöntää, että noitiahan ne tuomitut olivat, kun kerran laillisin muodoin niin todistettiin. - Mutta kun se ei käy, niin ei käy.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

historioija kirjoitti:
jsn kirjoitti:
historioija kirjoitti:Tuskin koskaan tuleekaan valmiiksi sellainen ideaalinen tilanne, johon kaikkien aikojen - myös nykyistä - oikeudenkäyttöä voitaisiin ja tulisi verrata.
Oikeudenkäytön laillisuutta kunakin aikana voidaan luonnollisesti arvioida vain tuolloin voimassa olleiden lakien ja oikeuskäytännön perusteella, ei nykyisten. ---
Niin teknisestä lainmukaisuudesta puheenollen. Mutta menneen ajan oikeudenkäyttöä, aikanaan laillistakin, sinänsä voidaan arvioida myös lähinnä nykyajan käytäntöjen ja näkemysten perusteella ja vaikka pitää sitä lakeineen barbaarisena. Tuskinpa kukaan nykyään puolustaa esimerkiksi roviolla polttamisen rangaistusta sillä, että olihan se laillista ja siksi meidänkin täytyy suhtautua siihen hyväksyvästi. Samaten todistelu lienee tuohonkin aikaan yleensä sujunut sääntöjen ja hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti, joten meidän kai täytyisi myöntää, että noitiahan ne tuomitut olivat, kun kerran laillisin muodoin niin todistettiin. - Mutta kun se ei käy, niin ei käy.
Tässä ei ollut kyse mistään noitaoikeudenkäynnistä.

On siis täysin mahdollista arvioida, oliko tuomio oikeudenmukainen siinä mielessä, että näyttöä arvioitiin samalla tavalla kuin tuona aikana oli yleisesti tapana, vai vaikuttiko siihen "ajan henki" muutenkin kuin siinä mielessä, että sodan aikana tällaiset asiat oli tapana lakaista maton alle.

Sitten on toinen asia, tekikö Oesch todella sitä mistä häntä syytettiin. Kuten Kujala toteaa, historiantutkijan kriteerit ovat toiset kuin oikeuden.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:
jsn kirjoitti:
Oikeudenkäytön laillisuutta kunakin aikana voidaan luonnollisesti arvioida vain tuolloin voimassa olleiden lakien ja oikeuskäytännön perusteella, ei nykyisten. ---
Niin teknisestä lainmukaisuudesta puheenollen. Mutta menneen ajan oikeudenkäyttöä, aikanaan laillistakin, sinänsä voidaan arvioida myös lähinnä nykyajan käytäntöjen ja näkemysten perusteella ja vaikka pitää sitä lakeineen barbaarisena. Tuskinpa kukaan nykyään puolustaa esimerkiksi roviolla polttamisen rangaistusta sillä, että olihan se laillista ja siksi meidänkin täytyy suhtautua siihen hyväksyvästi. Samaten todistelu lienee tuohonkin aikaan yleensä sujunut sääntöjen ja hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti, joten meidän kai täytyisi myöntää, että noitiahan ne tuomitut olivat, kun kerran laillisin muodoin niin todistettiin. - Mutta kun se ei käy, niin ei käy.
Tässä ei ollut kyse mistään noitaoikeudenkäynnistä.

On siis täysin mahdollista arvioida, oliko tuomio oikeudenmukainen siinä mielessä, että näyttöä arvioitiin samalla tavalla kuin tuona aikana oli yleisesti tapana, vai vaikuttiko siihen "ajan henki" muutenkin kuin siinä mielessä, että sodan aikana tällaiset asiat oli tapana lakaista maton alle.

Sitten on toinen asia, tekikö Oesch todella sitä mistä häntä syytettiin. Kuten Kujala toteaa, historiantutkijan kriteerit ovat toiset kuin oikeuden.
Eikä minulla ollut kyse erityisesti Oeschista. Jos nyt sanot, että tässä ketjussa ei saa poiketa Oeschista laajemmalle, niin minä vastaan "Hmm..." Jotta en sanoisi vahvemmin...

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

historioija kirjoitti: Eikä minulla ollut kyse erityisesti Oeschista. Jos nyt sanot, että tässä ketjussa ei saa poiketa Oeschista laajemmalle, niin minä vastaan "Hmm..." Jotta en sanoisi vahvemmin...
George Gentlyn tutkimusten päähenkilö totesi viime jaksossa naiskonstaapelille, joka sanoi, ettei raiskausilmoitusta tekevää naista oteta poliisiasemalla toisissaan, etteivät häntä kiinnosta mielipiteet vaan tosiasiat. Konstaapeli sai sitten Gentlyltä tehtäväksi tutkia kaikki raiskausilmoitukset, jolloin tosiaan osoittautui, että vain pieni osa niistä oli johtanut syytteeseen eikä erään komisarion kohdalla ei yksikään.

Oeschin kohdalla on huomattava, että jo sodan aikana tehty tutkimus oli (Kujalan selostuksen perusteella) raskauttava. Sinänsä ei hämmästytä, että tutkimus tuolloin salattiin, olisihan se ollut armeijalle varsin kiusallinen eikä siihen ollut varaa. Samasta syystä linja olisi jatkunut, jos sotaa ei olisi hävitty, mikä sitten mahdollisti asian viemisen oikeuteen.

Tuomion "poliittisuus" voitaisiin kuitenkin todistaa vain osoittamalla, että 1) oikeuden jäsenet olisivat olleet poliittisesti sidoksissa SKDL:ään, Kekkoseen tms. (vrt. sotasyyllisyysoikeudenkäynti, Valpo) 2) heihin olisi vaikutettu painostuksella ulkopuolelta (vrt. sotasyyllisyysoikeudenkäynti) 3) sotarikoksista annettiin muissa tapauksissa syyttömille tuomioita (eikä siis vain pidetty pidätettyinä)

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Eikä minulla ollut kyse erityisesti Oeschista. Jos nyt sanot, että tässä ketjussa ei saa poiketa Oeschista laajemmalle, niin minä vastaan "Hmm..." Jotta en sanoisi vahvemmin...
George Gentlyn tutkimusten päähenkilö totesi viime jaksossa naiskonstaapelille, joka sanoi, ettei raiskausilmoitusta tekevää naista oteta poliisiasemalla toisissaan, etteivät häntä kiinnosta mielipiteet vaan tosiasiat. Konstaapeli sai sitten Gentlyltä tehtäväksi tutkia kaikki raiskausilmoitukset, jolloin tosiaan osoittautui, että vain pieni osa niistä oli johtanut syytteeseen eikä erään komisarion kohdalla ei yksikään.

Oeschin kohdalla on huomattava, että jo sodan aikana tehty tutkimus oli (Kujalan selostuksen perusteella) raskauttava. Sinänsä ei hämmästytä, että tutkimus tuolloin salattiin, olisihan se ollut armeijalle varsin kiusallinen eikä siihen ollut varaa. Samasta syystä linja olisi jatkunut, jos sotaa ei olisi hävitty, mikä sitten mahdollisti asian viemisen oikeuteen.

Tuomion "poliittisuus" voitaisiin kuitenkin todistaa vain osoittamalla, että 1) oikeuden jäsenet olisivat olleet poliittisesti sidoksissa SKDL:ään, Kekkoseen tms. (vrt. sotasyyllisyysoikeudenkäynti, Valpo) 2) heihin olisi vaikutettu painostuksella ulkopuolelta (vrt. sotasyyllisyysoikeudenkäynti) 3) sotarikoksista annettiin muissa tapauksissa syyttömille tuomioita (eikä siis vain pidetty pidätettyinä)
Minä pidän ongelmaa kiitollisena keskustelunaiheena - sille jota aihe kiinnostaa - koska se on eräs niistä, joista ei nähdäkseni pääse joltiseenkaan varmuuteen muuten kuin väkisin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Historiallinen Aikakauskirjaan on Oesch-elämäkerran arvostellut Heikki Halila, joka on oikeustieteen professori: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Halila

Otsikkona on "Oeschin sotilaskunnian palautus" ja sen mukainen on kirjoitus:
Erkki-Juhani Taipale katsoo kantaansa tarkoin perustellen, ettei Oesch ollut syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänet tuomittiin. Kysymys on paljolti siitä, että alaiset pyrkivät vierittämään omista teoistaan syyllisyyden Oeschille. Tästä aiheutui myös, että näyttö jutussa oli ristiriitaista. Kenraali asetettiin vastuuseen alaistensa toiminnasta esittämättä, minkä näytön perusteella tällainen vastuu on voinut syntyä. Sen sijaan siitä on selkeä näyttö, että Oesch oli antanut 27.9.1941 sotavankien kohtelua koskevan ohjeen, joka perustui voimassa olevaan oikeuteen. Yleisesikuntaupserin olisi pitänyt toimia tämän ohjeen mukaisesti. Sinänsä sotavankien kohtelussa oli ongelmia, kun ei ollut varauduttu sellaiseen vankimäärään, jota Oeschin armeijakunta sai. Siksi vankien kohtelua jouduttiin ohjeistamaan.

Tutustuttuani oikeudenkäyntiaineistoon olen tullut samalle kannalle kuin Taipale.
Kiinnostavaa kyllä, Halila ei mainitse tutustuneensa sodanaikaiseen tutkimusaineistoon, jossa Oeschin alaiset nimenomaan vetivät aiempia lausuntojaan takaisin ja pyrkivät suojelemaan esimiestään, ehkä jopa tämän painostamana. On tietenkin tulkintakysymys, kummin päin asia meni, mutta Oesch ei käyttäytynyt kuin syytön mies pyrkiessään hävittämään asiakirjoja, joskin tässä ja etenkin pakoyrityksen suhteen täytyy ottaa huomioon sodanjälkeinen ajankohta.

Mitä tulee Oeschin rikokseen, niin eikö alaisten toiminnan valvonta kuulu esimiehelle ja sen laiminlyönti ole virkarikos? Olisiko Oeschin suora alainen voinut omin päin antaa laittomia käskyjä vastoin päämajan määräyksiä, jos ei olisi uskonut, että hänellä on Oeschin tuki eikä rangaistusta tule?

Ennen kaikkea Halila näyttää olevan tietämätön uusista tutkimuksista, joita sotavankien kohtelusta on tehty ja joissa on selvästi kumottu väite, että laiminlyönnit, kaltoinkohtelu ja rikokset johtuivat vain sotavankien yllättävän suuresta määrästä.
Näyttöä ei sen sijaan ole siitä, että Valvontakomissio olisi painostanut tuomioistuimia, joissa sotilaat olivat syytettyinä. Edes huhua ei ole siitä, että korkeimman oikeuden tuomareihin olisi yritetty vaikuttaa. Käytettävissä tietojen mukaan ei olekaan uskottavaa, että tuomioistuinten jäsenet eivät olisi voineet toimia itsenäisesti. Eri asia on, millaisia paineita nämä ovat kokeneet. Arvelivatko jotkut, että kun yksi tuomitaan, moni muu säästyy?


Jostain syystä Halila ei näe mitään epäilyttävää siinä, että elämäkerran
taustalla on vahva tukiryhmä, Oeschin muistoyhdistys, jonka asettama työryhmä on sparrannut kirjoittajaa. Primus moottorina on toiminut Sveitsin entinen suurlähettiläs Josef Buchner. Syntyperäisenä Sveitsin kansalaisena Oeschiä pidetään suurimpana sveitsiläisenä sotapäällikkönä sitten Wilhelm Tellin.
Samalla metodilla kuin Halila voisi olettaa, että tällainen sparrausryhmä (= valvontaryhmä) jo pelkällä olemassaolo-olollaan on vaikuttanut lopputulokseen, ellei suoranaista painostusta olekaan esiintynyt.

Halila kutsuu Määtän teosta "tieteelliseksi elämäkerraksi", koska siinä on "tukeva alaviitejalka ja laaja aineisto", käytetty laajasta alkuperäismateriaalia ja kirjallisuutta ja käyty Oeschin elämänvaiheet "yksityiskohtaisesti ja huolellisesti läpi" ja nivellytty ne "onnistuneesti laajemmin historialliseen taustaansa".

Sen sijaan Halila ei puutu siihen, että Määtän teos on, paitsi puuduttavaa luettavaa, täysin ulkokohtainen. Siitä puuttuu se, mikä tekee elämäkerrasta kiinnostavan ja ylipäänsä tekemisen arvoinen: päähenkilön psykologian ymmärrys.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:Jostain syystä Halila ei näe mitään epäilyttävää siinä, että elämäkerran
taustalla on vahva tukiryhmä, Oeschin muistoyhdistys, jonka asettama työryhmä on sparrannut kirjoittajaa. Primus moottorina on toiminut Sveitsin entinen suurlähettiläs Josef Buchner. Syntyperäisenä Sveitsin kansalaisena Oeschiä pidetään suurimpana sveitsiläisenä sotapäällikkönä sitten Wilhelm Tellin.
Samalla metodilla kuin Halila voisi olettaa, että tällainen sparrausryhmä (= valvontaryhmä) jo pelkällä olemassaolo-olollaan on vaikuttanut lopputulokseen, ellei suoranaista painostusta olekaan esiintynyt.

Halila kutsuu Määtän teosta "tieteelliseksi elämäkerraksi", koska siinä on "tukeva alaviitejalka ja laaja aineisto", käytetty laajasta alkuperäismateriaalia ja kirjallisuutta ja käyty Oeschin elämänvaiheet "yksityiskohtaisesti ja huolellisesti läpi" ja nivellytty ne "onnistuneesti laajemmin historialliseen taustaansa".

Sen sijaan Halila ei puutu siihen, että Määtän teos on, paitsi puuduttavaa luettavaa, täysin ulkokohtainen. Siitä puuttuu se, mikä tekee elämäkerrasta kiinnostavan ja ylipäänsä tekemisen arvoinen: päähenkilön psykologian ymmärrys.
Kyse tuntuisi muutettavat muuttaen olevan samantapaisesta ilmiöstä, mistä Osmo Jussila kirjoitti tutkimuksensa lähdekatsauksessa 1979 puheen ollessa Einar W. Juvan kirjoittamasta Svinhufvudin elämäkerrasta (1957):
Juvan Svinhufvud-elämäkerta on taas Svinhufvudin muistosäätiön tilaus, jonka käsikirjoitusta ovat olleet tarkastamassa niin säätiön hallitus kuin Svinhufvudin omaiset. Kirjoittajalle työ on ollut "kunniakas tehtävä", ei historiantutkimuksellinen tehtävä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”