Veikko I Palvo
Posts: 1079
Joined: 04.03.13 23:09

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 00:40

Vetehinen wrote:
Missä oli pulaa väestä? Miksi ei kannattanut lisätä ilmaista työmäärää?

Yksi keino nujertaa varakaskin talopoika taloudelliseen turmioon oli laittaa 200 sotilasta ja kymmeniä hevosia linnaleiriin muutamaksi päiväksi.[/quote]
=============================================================

Linnaleirijärjestelmästä siirryttiinkin ruotujakolaitokseen Ruotsin valtakunnassa,
ei sitä "varakasta" talonpoika-veronmaksajaa kannattanut missään mielessä
"nujertaa taloudelliseen turmioon" ja taloa autioksi eli veronmaksukelvottomaksi.
Sillä
eiköhän valtaosa taloudellisesta toiminnasta Ruotsin valtakunnassa tapahtunut maaseudulla, joka elätti ja ruokki valtion ja antoi miehet sotiin.
Bergslagenin kaivokset eivät sentään yksin riittäneet.
Rahapulassaan
kruunun oli jaettava sodassa kunnostautuneille läänityksiä, mutta samalla kruunu menetti sille suoraan veroja maksavia ja siksi läänityksiä peruutettiinkin jo 1655 neljänneksen peruutuksessa, jolla suuri osa perinnöllisistä läänityksistä palautettiin suoraan kuninkaan alaisuuteen.
Palkkasotilaillekin oli maksettava, muuten ne joukot olivat hyödyttömiä. Ja mistä hallitsija ja kruunu rahat palkanmaksuun keräsi, ellei lähinnä omalta maaseudultaan ja sen veronmaksajilta.

Eikö feodalismi-termi koske ennen kaikkea keskiaikaa ja keskiajalla feodaaliset läänitykset olivat irrallaan kuninkaasta ja kruunusta, "valtioita valtiossa"?
Jos
Ruotsin kuningas olisi luovuttanut läänityksiä täydellisesti pois kontrollistaan voisi kai katsoa Ruotsissa ja Suomessa olleen feodaalisia piirteitä?
Mutta näin ei ollut.
Ehkä Pietari Brahe Kajaanin vapaaherrakunnassaan oli ainakin omasta mielestään jonkin aikaa lähes kuninkaan veroinen, perusti Kajaanin, Brahean ja Kuopion kaupungitkin?

Ja kun useinkin sanotaan Ruotsin käyneen lukuisia sotia, niin samoin niitä kävi Venäjäkin. Muistelen lukeneeni, että 1700- ja 1800-luvuilla Venällä oli rauhanvuosia parikymmentä vuotta vuosisadassa.

Veikko Palvo

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 01:10

Veikko I Palvo wrote:ei sitä "varakasta" talonpoika-veronmaksajaa kannattanut missään mielessä "nujertaa taloudelliseen turmioon" ja taloa autioksi eli veronmaksukelvottomaksi.
Miksei?

Onko sinusta kannattamatonta saada hankittua viljelysmaata eli tuon ajan tuottoa tuovaa pääomaa halvalla tai jopa ilmaiseksi?

Veikko I Palvo wrote:Rahapulassaan kruunun oli jaettava sodassa kunnostautuneille läänityksiä,
Ilmaiseksi annetulla kruunu sai rahaa?

Mitäs tuo on?

Kruunu myi läänityksiä. Siitä se sai rahaa. Ostaja halusi tietenkin tuottoa sijoitukselleen.
Veikko I Palvo wrote: Eikö feodalismi-termi koske ennen kaikkea keskiaikaa ja keskiajalla feodaaliset läänitykset olivat irrallaan kuninkaasta ja kruunusta, "valtioita valtiossa"?
Ei. Feodalismi terminä on uudempi.
Veikko I Palvo wrote:Jos Ruotsin kuningas olisi luovuttanut läänityksiä täydellisesti pois kontrollistaan voisi kai katsoa Ruotsissa ja Suomessa olleen feodaalisia piirteitä?
Mutta näin ei ollut.
Feodalismia määritellään maanomistuksena ja vastavuoroisina palveluksina. Sotilaspalvelus hallitsijan turvaamiseksi on yksi palveluksen muoto.

Hallitsijan täysi kontrolli ei näy feodalismin määritelmissä.

jsn
Posts: 2059
Joined: 08.02.09 19:24

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 09:28

Vetehinen wrote:Onko sinusta kannattamatonta saada hankittua viljelysmaata eli tuon ajan tuottoa tuovaa pääomaa halvalla tai jopa ilmaiseksi?
Koska maatalous ei ollut koneellista, työvoima oli välttämätöntä tämän pääoman hyödyntämiseen. Miehiä vietiin jatkuvasti lisää sotaväkeen ja taloja autioitui. Mistään muualtakaan ei uusia viljelijöitä saatu laivattua. Kohtuuttomuuksista oli niitä yrittävän pakko ajan oloon luopua.

1600-luvun läänitykset olivat palkkatiloja, koska kruunulla ei ollut antaa muuta. Monet läänitysten saajista yrittivät kiristää verojen lisäksi lisää päivätyövelvoitteita, mutta olennaisinta valitusten ja paikalliskapinoiden synnyssä oli se, että talonpojat kokivat olevansa kyllin vahvoja tähän. Heillä oli laillinen kanava valittaa ja laillisesti tunnustettu asema.

En myöskään usko että oli montaa yksittäistä talonpoikaa, jonka viljelemille maille olisi majoitettu kerrallaan 200 sotilasta. Liioittelu on aina liioittelua.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 10:10

jsn wrote:En myöskään usko että oli montaa yksittäistä talonpoikaa, jonka viljelemille maille olisi majoitettu kerrallaan 200 sotilasta. Liioittelu on aina liioittelua.
Sinulla on uskosi.

Sinustakin on tärkeää maalailla ulkomaalaisista rälssin omistajista ruusuinen lähes taivaallisen autuas kuva kuten monilla muillakin ruotsalaisuuden (ruotsalaisen kultuurin) ihailijalla.

On aika suomalainen piirre, että lähimmäs maaorjuutta painettunakin suomalaisen talonpojan väitetään olleen hyvän enkelin, ulkomaalaisen rälssin käsissä. Suomea eikä suomalaisia kohdannut mitään onnettomuutta ruotsalaisten taholta. Näin asiat halutaan svekomaanien toimesta esittää.

Joskus olen lyhyesti osallistunut ruotsalaisella palstalla läänityksistä käytyyn keskusteluun. Seuraus:

- suomenruotsalaiset kiivastuen väittävät että rälssin omistajat olivat hyväntekijöitä Suomessa
- ruotsalaiset kirjoittavat talonpojan olleen jopa maaorjaksi kutsuttavan asemassa läänityksillä

Veikko I Palvo
Posts: 1079
Joined: 04.03.13 23:09

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 10:54

Vetehinen wrote:
Joskus olen lyhyesti osallistunut ruotsalaisella palstalla läänityksistä käytyyn keskusteluun. Seuraus:

- suomenruotsalaiset kiivastuen väittävät että rälssin omistajat olivat hyväntekijöitä Suomessa
- ruotsalaiset kirjoittavat talonpojan olleen jopa maaorjaksi kutsuttavan asemassa läänityksillä
Kuinkahan hyvin nuo määritykset ja feodaalisuuskin sopivat Per Abrahamsson Brahe jr.:iin, joka perusti mm. Brahean kaupungin silloiseen http://fi.wikipedia.org/wiki/Brahea Käkisalmen lääniin?
Pietari Brahella
oli läänityksiä Pohjanlahden molemmilla puolilla.

Venäjä aloitti ruptuurisodankin, hyökkäsi 1656 Käkisalmen lääniin kärsien tappion.
Karjalaisten veronmaksajien
sanotaan paenneen ev.luterilaisten uskonvainoja mm. Tverin alueelle ja tilalle Laatokan Karjalaan muuttaneen väkeä nyk. Pohjanmaalta ja Savolaxista.
Ruotsin kruunun
taloudellisten etujen mukaista ei ollut karkottaa talonpoikia Valdaille, Kirkinen mm. kirjoittaa heidän paenneen ruotsalaisia, koska he olivat Kaarle X Kustaan Venäjän sodassa asettuneet ja taistelleetkin hyökkääjän puolella. Ja olisikohan Pohjanmaalla ja Savossa elelty tuohon aikaan paljolti kaskiviljelyä harjoittaen ja tuossa "liikkuvassa elämänmuodossa" oli vaivatonta siirtyä Karjalaan, kuten oli siirrytty
myöhemmän ajan Ruotsi-Norja unionin "suomalaismetsiinkin"?
Ei
uskoisi Pietari Brahenkaan taloudellisten intressien mukaista olleen asuttaa veroa maksavia talonpoikiaan Kajaanin vapaaherrakunnastaan Laatokan Karjalaan?
Tai
olisikohan Pietari Brahe siirtänyt niitä Pohjanlahden länsipuolella asuvia "maaorjiaan" Stolbovan rauhan rajalle?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Posts: 1079
Joined: 04.03.13 23:09

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 11:32

Kari Hintsala wrote:Aivan maaorjuuden ajan lopulla (1860) laaditun tilaston mukaan Novgorodin kuvernementti oli maaorjien määrässä keskikastia yhdessä esim. Moskovan ja Pihkovan kanssa:


Todennäköistä tietysti on, ettei orjuus olisi kannattanut täällä paremmin kuin muuallakaan syrjäseuduilla, maan eteläisintä osaa lukuun ottamatta. Melkein löisin vetoa että se olisi seurannut kuuluisaa "asutus rautakauden lopulla" -linjaa.

Kokonaan toinen asia on, mitä seurauksia maaorjuudella olisi ollut. Olivathan Länsi-Euroopankin talonpojat aikoinaan maaorjia, vieläpä pitempään kuin Venäjällä, enkä koskaan ole kuullut sen muodostaneen painolastia Englannin tai Ranskan kehitykselle.

Jotain selitystä silti kaipaisin sille, etteivät liberaali demokratia, sananvapaus ja kansalaisyhteiskunta vain ota Venäjällä luontuakseen. Kovastihan niitä odotellaan, ja viimeksi nähtiin toivonpilkahdus moskovalaisten lähiruokainnostuksessa.

Tässäkin http://carnegieendowment.org/2011/10/17 ... mpire/5z44 esitetään kysymys: onko Venäjän imperiumilla uudelleensyntymisen mahdollisuutta.
Ja
sanotaan, ettei Venäjällä ole siihen resursseja.
Ydinasemahti Venäjä edelleenkin on, USAn tasoa. Mutta millainenkohan on nykyhetken MAD-doktriinin vaikutus, ei se ainakaan elintasoa nosta?

Esa Seppänen, UKK:n syvä jälki, Ajatus 2009 kirjoittaa siv. 217-218.:
"Suuri muutos, jota venäläiset itse etenkin taloudesta puhuttaessa kutsuvat systeemikriisiksi ( sistemnyi krizis ), on tehnyt entisestä sosialistisesta sukanvarsiruplayhteiskunnasta hillittömästi kuluttavan yhteiskunnan. Uuden Venäjän onnettomuus on vaan siinä, että raha ja muu omaisuus on yhteiskunnassa jakautunut äärimmäisen epätasaisesti ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti.
Voidaan karkeasti arvioida, että yksi prosentti väestöstä on oligarkkeja ja muita ökyrikkaita, 10 % ylempää keskiluokkaa, 60 %:a työläisiä ja alempaa keskiluokkaa ja loput 30 %:a maaseudun väestöä.
Karkeasti ottaen siis peräti 90 %:a väestösta elää toimeentulominimin rajoilla, vain vähän sen yläpuolella ja suuri osa toivottomassa tilassa sen alapuolella."

"Tämä yhteiskuntarakenne on suurien tuloerojen vuoksi jämähtänyt paikoilleen; alemmalla keskiluokalla ei ole mahdollisuuksia nousta ylempiin kerroksiin, työläisten kerros pysyy siinä, missä se on, ja maaseudun väestö elelee samogonin eli kotipolttoisen voimalla ilman toivoa paremmasta huomisesta ja kitkuttelee päivästä toiseen maaorjuuteen verrattavassa tilassaan, missä se on kautta historian jotenkuten eleskellyt."

Venäjällä muutokset näyttävät olevan mahdollisia vain suuren mullistuksen aikana?
Krimin sodan ja Japanin sodan vaikutukset heijastuivat aikoinaan Suomen suuriruhtinaskuntaankin. Helmikuun 1917 vallankumous. Neuvostoliiton lakkauttaminen.

Veikko Palvo
Last edited by Veikko I Palvo on 15.09.13 12:01, edited 1 time in total.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 11:37

Veikko I Palvo wrote: Ei
uskoisi Pietari Brahenkaan taloudellisten intressien mukaista olleen asuttaa veroa maksavia talonpoikiaan Kajaanin vapaaherrakunnastaan Laatokan Karjalaan?
Tai
olisikohan Pietari Brahe siirtänyt niitä Pohjanlahden länsipuolella asuvia "maaorjiaan" Stolbovan rauhan rajalle?
Asuttaa ja siirtää ihmisiä?

Mitä tuo on? Sinä uskot, että rälssin omistaja toimi omaa etuaan vastaan. Hyväntekijä?

Veikko I Palvo
Posts: 1079
Joined: 04.03.13 23:09

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 12:58

Vetehinen wrote:

Asuttaa ja siirtää ihmisiä?

Mitä tuo on? Sinä uskot, että rälssin omistaja toimi omaa etuaan vastaan. Hyväntekijä?
Aikanaan Suomen suurin sahojen omistaja kreivitär Anna Orlova-Tshetsmenskaja harrasti hyväntekeväisyyttä lahjoitusmaillaan Laatokan Karjalassa, hänen kirjoitetaan olleen suorastaan maaorjuuden vastustajakin. Mutta hänen taloustirehtöörinsä eivät olleet,
Suojärvelle 1809 perustetulle Pyhän Annan rautaruukille tuotiin maaorjia Moskovan alueelta.
Samoin Pitkärannan kaivoksille mm. Vsevolod Omeljanov toi maaorjia Venäjältä.
Bergslagenista *palkattiin* n. 1880 - 1905 vuorityöammattilaisia kaivoksille, eräs heistä perusti myöhemmin Salmin Lunkulansaarelle höyrysahankin, Ladoga Trävaru OyAb:n.
Anna Orlova ja Omeljanov eivät toimineet omia taloudellisia etujaan vastaan.
Ja
siinä se ero onkin. Ruotsin valtakunnassa ihmisiä ei siirrelty, kuten Venäjällä maaorjia.

Veikko Palvo

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 13:42

Veikko I Palvo wrote: Ruotsin valtakunnassa ihmisiä ei siirrelty, kuten Venäjällä maaorjia.
Ei vai?

Mihin perustat väitteesi?

Veikko I Palvo
Posts: 1079
Joined: 04.03.13 23:09

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 15:22

Vetehinen wrote:
Veikko I Palvo wrote: Ruotsin valtakunnassa ihmisiä ei siirrelty, kuten Venäjällä maaorjia.
Ei vai?

Mihin perustat väitteesi?
Niin, ei Venäjälläkään *aina* siirrelty maaorjia isännän tahdon mukaisesti.
Henry Troyat ( Lev Aslanovitsh Tarasov ), ranskalainen akateemikko, kirjoittaa Fjodor Dostojevskin isän kuolemasta 1800-luvulla:
Dostojevskin isä oli öykkäri ja tyranni, jota kaikki vihasivat, hänen lapsensakin.
Vaimon kuoleman jälkeen juopottelu ja öykkäröinti yhä yltyi.
Lopulta
isä-Dostojevskin maaorjat ( 50- 100 sielua, D. oli köyhä mies ) puukottivat tätä nivusiin---ja hakivat paikalle papin.
Pappi kysyi: "Mitä te olette tehneet hänelle?" "Verensyöksyn sai."
Jos Fjodorin sisar olisi syyttänyt maaorjia, hän ja Fjodor olisivat jääneet puille paljaille. Kaikki heidän maaorjansa olisi karkoitettu ja viety Siperiaan.
Fjodorin sisko sanoi: "koira sai koiran kuoleman."
Ja Pietarissa Fjodor saatuaan tiedon isänsä kuolemasta tunsi iloa ja heti perään syyllisyyttä tunteestaan.
Kukaan ei tehnyt mitään ja elämä jatkui kuten ennenkin, eikä maaorjia siirretty Siperiaan. Mutta sen kuolleen öykkärin sielulla ei liene ollut mitään arvoa?

Veikko Palvo

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 20:16

Veikko I Palvo wrote:
Vetehinen wrote:
Veikko I Palvo wrote: Ruotsin valtakunnassa ihmisiä ei siirrelty, kuten Venäjällä maaorjia.
Ei vai?

Mihin perustat väitteesi?
Niin, ei Venäjälläkään *aina* siirrelty maaorjia isännän tahdon mukaisesti.
Kysyin Ruotsista.

Hankikanto
Posts: 101
Joined: 05.08.12 12:46

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 21:41

Kari Hintsala wrote:Aivan maaorjuuden ajan lopulla (1860) laaditun tilaston mukaan Novgorodin kuvernementti oli maaorjien määrässä keskikastia yhdessä esim. Moskovan ja Pihkovan kanssa:
% peasants enserfed in each province, 1860
+55%: Kaluga Kiev Kostroma Kutaisi Minsk Mogilev Nizhny Novgorod Podolia Ryazan Smolensk Tula Vitebsk Vladimir Volhynia Yaroslavl
36–55%: Chernigov Grodno Kovno Kursk Moscow Novgorod Oryol Penza Poltava Pskov Saratov Simbirsk Tambov Tver Vilna
16–35%: Don Ekaterinoslav Kharkov Kherson Kuban Perm Tiflis Vologda Voronezh
(Lähteenä näyttäisi olleen Richard Pipes, "Russia under the old regime")

"Karu Pohjola", Aunuksen (Olonets) ja Arkangelin kuvernementit puuttuvat kokonaan, ja ymmärrettävää onkin ettei sinne kartanonherroilla hinkua ollut. "Vapaimpia" näyttävät olleen etelän kasakka-alueet, toki myös pohjoinen Vologda.

Kieltämättä ajatus suomalaisilla vahvistetusta Novgrodista torjumassa moskoviittien rynnistystä on kerrassaan kiehtova, mutta hieman vaikea on kuvitella (ja kaiketi vielä vaikeampi todistaa) miten täältä saatu voimanlisä olisi riittänyt torjuntavoittoon vuonna 1478.

Ja jos ei olisi, niin Novgorodin mukana vallattu Suomi olisi ollut samanlaista "perus-Venäjää" kuin Inkerinmaa, jonka asukkaat Uudenkaupungin rauhan jälkeen joutuivat maaorjuuteen, toisin kuin ns. Vanhan Suomen asukkaat, joille taattiin Ruotsin lait ja oikeudet.

Todennäköistä tietysti on, ettei orjuus olisi kannattanut täällä paremmin kuin muuallakaan syrjäseuduilla, maan eteläisintä osaa lukuun ottamatta. Melkein löisin vetoa että se olisi seurannut kuuluisaa "asutus rautakauden lopulla" -linjaa.

Kokonaan toinen asia on, mitä seurauksia maaorjuudella olisi ollut. Olivathan Länsi-Euroopankin talonpojat aikoinaan maaorjia, vieläpä pitempään kuin Venäjällä, enkä koskaan ole kuullut sen muodostaneen painolastia Englannin tai Ranskan kehitykselle.

Jotain selitystä silti kaipaisin sille, etteivät liberaali demokratia, sananvapaus ja kansalaisyhteiskunta vain ota Venäjällä luontuakseen. Kovastihan niitä odotellaan, ja viimeksi nähtiin toivonpilkahdus moskovalaisten lähiruokainnostuksessa.
Venäjällä orjuus vaihteli eri muodoissa ajallisesti ja paikallisesti.
Vapaina pidettiin talonpoikia, jotka maksoivat vain valtionveroa, yasak ikäänkuin maanvuokrana. Heitä oli lähinnä pohjoisessa, Volga-Uralin alueella ja Siperiassa.
Kasakat olivat puoleksi ammattisotilaita harrastaen lisääntyvästi maanviljelyä, eikä orjuus ollut toimivaa sotilassäädylle. Lisäksi alue oli 1750-luvulle asti niin turvatonta, ettei maan ja orjien omistus ollut mielenkiintoista.
Etelässä vapaiksi jäivät myös Katariina Suuren mm. 1774 liittämät alueet, koska keisarinna vastusti orjuutta.
Luoteis-Venäjällä, johon Novgorod kuului, oli muodollisesti orjuutta Moskovan vallan aikana v. 1470 jälkeen. Maanomistuksethan siirrettiin suurelta osin Moskovan aatelille kun entiset omistajat likvidoitiin.
Käytäntönä oli kuitenkin se, että talonpojat yleensä maksoivat isännälle maanvuokraa yasakin tapaan ja hoitivat itse asiansa. Työvelvollisuus jäi enemmän periaatteelliseksi, koska vuokra oli parempi järjestelmä.
Keski-Venäjällä ja Okan eteläpuolisella mustanmullan alueella oli varsinainen työvelvollisuuteen perustuva orjuus. Sielläkin talonpojat omistivat eläimensä,auransa ja työkalunsa.
Pohjoisilla alueilla kehittyi käsityötä ja teollisuutta kaupalla rikastuneiden talonpoikien aloittamana. Rautaa vietiin länteen, toisaalta sieltä ostettiin moderneja teollisuuskoneita. Turpeesta vieraantuneita maalaisia olivat mm. Demidovit, jotka sittemmin olivat Mannerheimin vuokranantajia Pietarissa.
Paul Bushkovitch katsoo Concise History of Russia teoksessaan, että venäläinen talonpoika oli vielä 1700-luvun loppuun yhtä hyvinvoiva kuin ranskalainen tai saksalainen, ja että pohjoinen alue oli hyvin rikasta turkis- ja suolakaupan ansiosta
vielä 1700-luvun lopussa.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

15.09.13 23:42

Suomeen tuskin olisi kukaan pystynyt rakentamaan maaorjuutta siksi, että väestö oli harvaa ja maantieteelliset seikat eivät suosineet laajoja viljelysalueita.

Pohjoisilla alueilla ei muuallakaan ollut maaorjuutta. Sama syy taitaa koskea myös vuoristoista Sveitsiä.

Tanskassa oli tiheä asutus, laajoja peltoaukeita ja kyliä. Tanskan maaorjuus olikin rauhallista eikä orjakapinoita ollut. Kapinattomuuden syy ei ollut tyytyväisyys oloihin vaan kapinan mahdollisuuksien puuttuminen. Tanskalainen maaorja ei saanut muuttaa maalta ja kartononomistaja oli tuomari. Tyytymättömyyden ilmauksista sakotettiin paikan päällä kartanolla. Kun talonpoikien kokoontuminenkin oli kiellettyä ja asutus tiheää, pystyi kartanon omistaja kontrolloimaan talonpoikia tehokkaasti.

Tiukin maaorjuus oli siellä missä oli vähän kapinoita. Kapinoita eivät aloita täysin maahanlyödyt vaan menestyneet ja varakkaat estääkseen köyhtymisen ja turmion.

Venäjän puolella Karjalassa talonpojat pystyivät jopa menestyksellä torjumaan rälssin pyrkimyksiä.

Maaorjuuden taloudellinen perusta on, että orjuudella varmistetaan riittävä työvoiman määrä suurille viljelmille. Suomessa ei ollut pulaa työvoimasta vaan pula oli viljelysmaasta.

Ruotsissa oli ns demesne-järjestelmä, jossa kartanonherra omisti maat, mutta suurtiloihin perustuva järjestelmä alkoi hävitä mustan surman jälkeen.

Länsigöötanmaan, Itägöötanmaan ja Västmannan laeissa puhutaan ns fostrar- orjista. Fostre voitiin myydä vain maansa kera toiselle omistajalle. Fostren asema erosi trälarien asemasta. Fostre saattoi mennä naimisiin vapaan naisen kanssa.

Ruotsissa keskiajalla vapaita talonpoikia syntyi entisistä orjista.

Maaorjuus ei tuntunut olevan taloudellisesti kannattavaa Ruotsissa, mutta Tanskassa oli. Ehkä yksi syy oli Länsi-Göötanmaan ja Itä-Göötanmaan talouden rakenteen muuttuminen karjatalouteen painottuvaksi.

Demesnen perua Ruotsissa lienee yhteisöllinen verotus eli kylä maksoi veroa eikä yksityiset perheet kuten Suomessa. Yhteisöllinen verotus tuli ruotsalaisten mukana rannikolle ja saaristoon.

Veikko I Palvo
Posts: 1079
Joined: 04.03.13 23:09

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

16.09.13 11:00

Vetehinen wrote:
Ei vai?

Mihin perustat väitteesi?


Kysyin Ruotsista.[/quote]
kirjoitti Vetehinen
====================================================================



Vetehinen, tässä http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... -talet.jpg sinulle kartta Suomen lääneistä 1920-luvulta,
niiltä ajoilta,
jolloin Suomessa oli kielikiistojakin.
Mutta
milloin muodostettiin Östra Nyland?

Veikko Palvo
Last edited by Veikko I Palvo on 16.09.13 16:56, edited 1 time in total.

jsn
Posts: 2059
Joined: 08.02.09 19:24

Re: Dick Harrison Herman Lindqvistin teoksesta När Finland var Sverige

16.09.13 16:21

Vetehinen wrote:Sinulla on uskosi.

Sinustakin on tärkeää maalailla ulkomaalaisista rälssin omistajista ruusuinen lähes taivaallisen autuas kuva kuten monilla muillakin ruotsalaisuuden (ruotsalaisen kultuurin) ihailijalla.

On aika suomalainen piirre, että lähimmäs maaorjuutta painettunakin suomalaisen talonpojan väitetään olleen hyvän enkelin, ulkomaalaisen rälssin käsissä. Suomea eikä suomalaisia kohdannut mitään onnettomuutta ruotsalaisten taholta. Näin asiat halutaan svekomaanien toimesta esittää.
Vetehinen wrote:Suomeen tuskin olisi kukaan pystynyt rakentamaan maaorjuutta siksi, että väestö oli harvaa ja maantieteelliset seikat eivät suosineet laajoja viljelysalueita.
Ilahduttavaa että jo pieni wikipedian lukeminen/referointi on saanut sinut toisiin ajatuksiin.

Return to “Puheenvuoroja historiasta”