Pinta-alasta 1500-1600 -luvuilla

[Vetehinen]

-

[jsn]

Minusta sinulla ei ole syytä käyttäytyä epäystävällisesti jos saat hyvin perusteltua kritiikkiä.

Edellä esitetyin perustein vanhoja pinta-alamittoja ei voi aivan suoraan muuntaa moderneiksi yksiköiksi. Sukukirjoja laativat usein harrastajat, jotka eivät välttämättä merkitse teoksiin lähteitään.

1600-luvun verotusasiakirjoissa yksikkönä oli manttaali, joka toisin kuin joskus luullaan, ei omissään nimessä ollut pinta-alayksikkö:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Manttaali

Tynnyrinalaa ja kapanalaa yms. käytettiin käsittääkseni vain peltomaasta. Vanhat mittayksiköt saattoivat yhä olla käytössä vaikka pyrittiin yhtenäiseen järjestelmään:

http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/m ... mitat.html

Rälssimaa oli veroista vapaata, mutta sekin saatettiin merkitä maakirjoihin ja karttoihin.

On silti oltava tarkkana miten lukuja muuntaa.

[Vetehinen]

-

[historioija]

Minusta sinulla ei ole syytä käyttäytyä epäystävällisesti jos saat hyvin perusteltua kritiikkiä.

Sinulla on omat perustelusi viilata pilkkua muotoseikasta.

Muodoilla, kuten asioiden esitystavalla on monenlaista merkitystä ja tärkeyttä. Esimerkiksi väärä sana väärässä paikassa voi olla ratkaiseva.

Historiaa voi tietysti harrastaa ja harjoittaa muotoseikoista piittaamattakin. Yliopistotasolla se ei enää onnistu tai ainakin näkyy arvosanoissa. Täällä Agricolassa ei rimaa ole syytä nostaa korkealle, mutta silti näihin asioihin kannattaa valistusmielessä kiinnittää huomiota. Miksi tyytyä aina vähään - muotoseikoissakin?

[Vetehinen]

-

[jsn]

Vai niin.

Merkitsevät numerot sulle tuntemattomia.

Nähtävästi sinulle myös kosket pysty/suostu alkuperäisiä lukuja esittämään.

Ei se ole pelkkä muotoseikka, koska epäilen, että lähteesi ei ole tiennyt mittayksiköitä. Epäilys vain vahvistuu kun sinä et kerro niitä.

On tietysti paljon vakuuttavampaa sanoa, että esi-isällä oli 6 000 hehtaaria maata ja metsää kuin että hänellä oli sitä paljon. Mutta kun kerran käyttää lukuja niin pitäisi olla tarkempi ja pohtia niiden laskentatapaa, varsinkin kun jo tiedät, ettei hehtaaria ollut 1600-luvulla käytössä maan saati metsän mittaamisessa ja myös ettei sitä välttämättä voi muuntaa mekaanisesti suoraan nykymitoiksi.

Mutta eipä mitään, asenteesi ei ole mikään yllätys.

[Vetehinen]

-

[jsn]

Mikä sinua 6000 hehtaarissa oikeasti ottaa päähän?

En usko sen olevan totta. Kerro mikä on tiedon lähde ja missä päin Suomea kyseiset maat sijaitsivat. Lupaan lopettaa asian sen jälkeen tähän.

[Vetehinen]

-

[jsn]

Sun todellinen syy pitkään jankutukseen pinta-alamitasta on, että uskot pinta-alan olevan väärin.

Paljastit sen nyt. Miksi et sanonut 2 lehteä sitten?

Olisi luullut sen tulleen selväksi sinulle jo silloin. Puhe hehtaareista pani heti epäilemään, että onkohan tämä nyt aivan näin.

Uskon että tekijät ovat osanneet asiansa, vaikka yks nettinimmari uskoo heidän valehtelevan. Minulle se on yks hailee ottaako sinua päähän.

Tämä jää siis uskonkappaleeksi. Ensin väität jotakin ja sitten kieltäydyt selittämästä yhtään. Etsi luotettavampi lähdetieto niin sinua uskotaan kyllä, saat nähdä.

[Vetehinen]

-

[Vetehinen]

-

[Tapio Onnela]

Mikä sinua 6000 hehtaarissa oikeasti ottaa päähän?

En usko sen olevan totta. Kerro mikä on tiedon lähde ja missä päin Suomea kyseiset maat sijaitsivat. Lupaan lopettaa asian sen jälkeen tähän.

Kyllä tuo 6000 hehtaaria voi hyvinkin pitää paikkkaansa, onhan tässä sentään kyseessä entisen Suomen Kuninkaan suku. Ei tässä mitään lähteitä varmaan tarvita.

[Vetehinen]

Mikä sinua 6000 hehtaarissa oikeasti ottaa päähän?

En usko sen olevan totta. Kerro mikä on tiedon lähde ja missä päin Suomea kyseiset maat sijaitsivat. Lupaan lopettaa asian sen jälkeen tähän.

Kyllä tuo 6000 hehtaaria voi hyvinkin pitää paikkkaansa, onhan tässä sentään kyseessä entisen Suomen Kuninkaan suku. Ei tässä mitään lähteitä varmaan tarvita.

On siinä kans yks "moderaattori".

[historioija]

Eihän 6 000 hehtaaria eli 12 000 tynnyrinalaa ole sisämaan asuttamisen alkuvaiheessa 1500-luvulla ollut erityisen suuri hallinta-ala. Se vastaa noin 7,7x7,7 kilometrin alaa.
Näitä aloja voi nykyään mitata kartoista, kunhan tiluskappaleet on pystytty paikantamaan.