Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

26.12.13 12:33

Emma-Liisa wrote:Ylikangas taitaa antaa vastauksen tuohon uutuudessaan Rata Rautuun: sisällissodassa ei riitä sotilaaallinen voittio, vaan pitää varmistaa, ettei vastustaja nouse pitkään aikaan.
Tuollainen tuntuu edellyttävän suunnitelmallisuutta. Jotkut ovat päättäneet murskata vasemmiston (ja venäläiset) pitkäksi aikaa ja ne jotkut täytyy olla suomenruotsalainen ja ruotsalainen valkoisen armeijan johto.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

26.12.13 13:44

Vetehinen wrote:
Emma-Liisa wrote:Ylikangas taitaa antaa vastauksen tuohon uutuudessaan Rata Rautuun: sisällissodassa ei riitä sotilaaallinen voittio, vaan pitää varmistaa, ettei vastustaja nouse pitkään aikaan.
Tuollainen tuntuu edellyttävän suunnitelmallisuutta. Jotkut ovat päättäneet murskata vasemmiston (ja venäläiset) pitkäksi aikaa ja ne jotkut täytyy olla suomenruotsalainen ja ruotsalainen valkoisen armeijan johto.
Älä viitsi sotkea kielipolitiikkaa asiaan, joka näytti täsmälleen samalta suomenkielisistä aktivisteista.

Eihän sota ylipäänsä olisi syttynyt, jolleivat radikaalit kummallaakin puolella olisi syrjäyttäneet yhteistyöhaluiset.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

26.12.13 19:29

Emma-Liisa wrote:
Vetehinen wrote:
Emma-Liisa wrote:Ylikangas taitaa antaa vastauksen tuohon uutuudessaan Rata Rautuun: sisällissodassa ei riitä sotilaaallinen voittio, vaan pitää varmistaa, ettei vastustaja nouse pitkään aikaan.
Tuollainen tuntuu edellyttävän suunnitelmallisuutta. Jotkut ovat päättäneet murskata vasemmiston (ja venäläiset) pitkäksi aikaa ja ne jotkut täytyy olla suomenruotsalainen ja ruotsalainen valkoisen armeijan johto.
Älä viitsi sotkea kielipolitiikkaa asiaan, joka näytti täsmälleen samalta suomenkielisistä aktivisteista.
Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset valkoisen armeijan johdossa ehkä ovat kielipoliittinen ilmiö. Tosiasia on, että suomenruotsalaisella vähemmistöllä ja ruotsalaisilla upseereilla oli merkittävä asema valkoisen armeijan johdossa. Tuskinpa se oli heijastumatta sodan tapahtumiin. Oliko suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten asema sattumaa vai kielipolitiikan tulos?

Keskisarja toi myös kielikysymyksen esille yhtenä vaikuttimena kirjassaan muutamaan otteeseen Viipu 1918:ssa.
Emma-Liisa wrote:Eihän sota ylipäänsä olisi syttynyt, jolleivat radikaalit kummallaakin puolella olisi syrjäyttäneet yhteistyöhaluiset.
Ehkä noinkin. Oliko valkoisen armeijan johto sitten valkoisia radikaaleja (yhteistyöhaluisten syrjäyttäjiä) mielestäsi antaessaan määräyksiä ja suosiessaan punaisten ja venäläisten teloituksia? Ehkäpä. Luultavasti on ollut teloitustapauksia, joissa teloittajat ja teloituksia seuraavat ihmiset olisivat mieluimmin olleet teloittamatta, mutta "yhteistyöhaluisina" pelkäsivät joutuvansa itse teloitettavien joukkoon jos sanovat jotain poikkipuolista.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

26.12.13 22:15

Vetehinen wrote:
Emma-Liisa wrote: Älä viitsi sotkea kielipolitiikkaa asiaan, joka näytti täsmälleen samalta suomenkielisistä aktivisteista.
Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset valkoisen armeijan johdossa ehkä ovat kielipoliittinen ilmiö. Tosiasia on, että suomenruotsalaisella vähemmistöllä ja ruotsalaisilla upseereilla oli merkittävä asema valkoisen armeijan johdossa. Tuskinpa se oli heijastumatta sodan tapahtumiin. Oliko suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten asema sattumaa vai kielipolitiikan tulos?
Luonnollisesti valkoisen arneijan johdossa ei ollut suomenkielisiä, koska Suomen sotaväki oli lakkautettu ja jääkäreilä ei ollut korkeampaa sotilaskoulutusta.

Kyse on kuitenkin siitä, oliko ruotsinkielisten ja ruostsalaisten upseerien asenne terroriin erilainen kuin suomenkielisten. Tässä näyttö on sinun vastuullasi.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 01:34

Emma-Liisa wrote:
Vetehinen wrote:
Emma-Liisa wrote: Älä viitsi sotkea kielipolitiikkaa asiaan, joka näytti täsmälleen samalta suomenkielisistä aktivisteista.
Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset valkoisen armeijan johdossa ehkä ovat kielipoliittinen ilmiö. Tosiasia on, että suomenruotsalaisella vähemmistöllä ja ruotsalaisilla upseereilla oli merkittävä asema valkoisen armeijan johdossa. Tuskinpa se oli heijastumatta sodan tapahtumiin. Oliko suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten asema sattumaa vai kielipolitiikan tulos?
Luonnollisesti valkoisen arneijan johdossa ei ollut suomenkielisiä, koska Suomen sotaväki oli lakkautettu ja jääkäreilä ei ollut korkeampaa sotilaskoulutusta.
Tunnut pitävän luonnollisena, että valkoisen armeijan johto oli suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia? Punaisten suomalaisjohto yhtä luonnollistako? Mielestäni nuo seikat, joita kutsut luonnollisiksi eivät ole mitään luonnon järjestys vaan tietyn historiallisen kehityksen tulos. Eivät siis mitään act-of-god vaan ihmisten tekojen seuraus.

Valkoisella puolella muistaakseni eräästä ruotsalaisesta alikersantista tuli valkoisen armeijan eversti. Saksalainen sotamies ylensi itsensä kai kapteeniksi. Mannerheim ei ollut käynyt venäläistä sotakorkeakoulua, jonka hänen alaisensa Löfström oli käynyt ja kai Theslöfkin.
Emma-Liisa wrote:Kyse on kuitenkin siitä, oliko ruotsinkielisten ja ruostsalaisten upseerien asenne terroriin erilainen kuin suomenkielisten. Tässä näyttö on sinun vastuullasi.
Asenteista on aika vaikea sanoa mitään varmaa, mutta jotain suuntaa niistä saa tekojen ja annettujen määräysten ja käskyjen perusteella. Haluat verrata valkoisen armeijan suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten asenteita teloituksien suhteen suomalaisten asenteisiin.

Voiko valkoisessa armeijassa yletä ilman radikaalia asennetta, josta kirjoitit aikaisemmin?

Luultavasti valkoisen armeijan johtaminen ei ollut aivan helppoa omavaltaisten alaisten vuoksi. Vaikeuksia varmaan lisäsivät kommunikaatiovaikeudet mm ruotsin kieli ja tiedonvälityksen hitaus.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 12:33

Vetehinen wrote: Tunnut pitävän luonnollisena, että valkoisen armeijan johto oli suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia? Punaisten suomalaisjohto yhtä luonnollistako? Mielestäni nuo seikat, joita kutsut luonnollisiksi eivät ole mitään luonnon järjestys vaan tietyn historiallisen kehityksen tulos. Eivät siis mitään act-of-god vaan ihmisten tekojen seuraus.
"Luonnollinen" tarkoittaa tässä juuri yhteiskunnallisia oloja; punaisella puolella ei ollut koulutettuja johtajia, vaan piti ottaa kuka vain halukas. Valkoisella puolella taas oli koulutettuja upseereita, joista voi valita. Varsin kummallista olisi ollut tehdä valinta kielen perusteella.

Ilmo Kekkonen
Posts: 678
Joined: 16.12.07 10:09

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 12:35

Vetehinen wrote:Luonnollisesti valkoisen arneijan johdossa ei ollut suomenkielisiä, koska Suomen sotaväki oli lakkautettu ja jääkäreilä ei ollut korkeampaa sotilaskoulutusta.
Olen tainnut selvittää asiaa ennenkin, mutta kerran vielä.

Kenraalimajuri Löfströmin suomen taidosta ei ole tietoa. Yleisesikuntakoulutusta hänellä ei ollut.
Päämajoitusmestari Ignatius osasi täysin suomea ja oli käynyt yleisesikunta-akatemian.
Yleisesikunnan päällikkö Theslöf osasi suomea ja oli yleisesikuntaupseeri.
Kenraali Wilkman ( Wilkama) oli suomenkielinen ja ye-akatemian käynyt.
Kenraali Nenosella oli heikko suomi ja tykistöakatemia.
Kenraali Wetzerin suomenkieli ei ole tiedossa. Hän ei ollut ye-upseeri.
Kenraali von Gerich osasi suomea ja oli ye-upseeri.
Everstiksi pikatahtia edennyt Rudolf Wallden osasi suomea, mutta ei ollut ye-upseeri.

Tämä otanta osoittaa kyllä selvästi, että hallituksen joukkojen korkeimmassa johdossa osattiin myös suomea ja hallittiin yleisesikuntaopit.

Muistaakseni Päämajan kieleksi määrättiin suomi jo helmikuussa -18. Käyttökieli oli silti ruotsi, jota kaikki osasivat. Käskyt kirjoitettiin ruotsiksi ja käännettiin suomeksi.

Jääkärien majuri- ja kapteeniporras oli voimakkaasti ruotsinkielinen, mutta kaikki osasivat ainakin auttavasti suomea.

Ruotsalaisia ja saksalaisia upseereita oli korkeissa tehtävissä esikunnissa ja komentajina. Se aiheutti omat hankaluutensa.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 12:40

Vetehinen wrote: Mannerheim ei ollut käynyt venäläistä sotakorkeakoulua, jonka hänen alaisensa Löfström oli käynyt ja kai Theslöfkin.
Ylipäällikön valintahan ratkesi, kun Mannerheim esiintyi sotilaskomitean istunnossa niin että de la Chapelle luopui. M oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

M myös toimi päättäväisesti ja itsenäisesti. Kysehän ei ollut "normaalsta" sodasta vaan ensin piti mudoostaa ja kouluttaa armeija.

MM
Posts: 344
Joined: 23.09.08 09:47

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 13:15

Vain löyhästi asiaan liittyen: Ylikangaan romaanissa Aseveljen petos on sivulla 68. seuraava teksti:
"Jääkäreitten tahtoa vastaan oli marsalkankin hankala asettua poikkiteloin. Jääkärit leimasivat hänet herkästi ryssän kenraaliksi. Jääkäreitten katsannossa nimenomaan heidän panoksesnsa toi vapaussodassa valkoisille voiton, teki siviilielämästä temmatusta rekryyttien kirjavasta massasta iskukykyisen armeijan, ei Mannerheimin johtamistaito, joka Tampereen taistelussa vei aluksi niin tuntuviin tappioihin, että kaupungin lopullisen valtaussuunnitelman laati ja toteutti jääkärien kouluttaja, näiden mukana Suomeen tullut saksalainen eversti. Operaatiosta syrjäytetty Mannerheim matkusti Karjalan rintamalle. Tieto punaisen Tampereen antautumisesta saavutti hänet Pieksämäellä."

Tuomiojan mielestä Ylikangas polemisoi, joten jos tuolle tekstille on edes tarpeen etsiä todellisuuspohjaa, niin onko se käsitettävä jääkäreiden käsityksenä asioista, vai ihan yleisenä historiana. Ja minkä niminen tuo saksalainen eversti olisi ollut?

historioija
Posts: 985
Joined: 14.11.09 12:34

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 13:29

MM wrote:Vain löyhästi asiaan liittyen: Ylikangaan romaanissa Aseveljen petos on sivulla 68. seuraava teksti:
"Jääkäreitten tahtoa vastaan oli marsalkankin hankala asettua poikkiteloin. Jääkärit leimasivat hänet herkästi ryssän kenraaliksi. Jääkäreitten katsannossa nimenomaan heidän panoksesnsa toi vapaussodassa valkoisille voiton, teki siviilielämästä temmatusta rekryyttien kirjavasta massasta iskukykyisen armeijan, ei Mannerheimin johtamistaito, joka Tampereen taistelussa vei aluksi niin tuntuviin tappioihin, että kaupungin lopullisen valtaussuunnitelman laati ja toteutti jääkärien kouluttaja, näiden mukana Suomeen tullut saksalainen eversti. Operaatiosta syrjäytetty Mannerheim matkusti Karjalan rintamalle. Tieto punaisen Tampereen antautumisesta saavutti hänet Pieksämäellä."

Tuomiojan mielestä Ylikangas polemisoi, joten jos tuolle tekstille on edes tarpeen etsiä todellisuuspohjaa, niin onko se käsitettävä jääkäreiden käsityksenä asioista, vai ihan yleisenä historiana. Ja minkä niminen tuo saksalainen eversti olisi ollut?
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Suo ... odan_loppu

Tuon mukaan saksalainen eversti oli Edvard Ausfeld, entinen saksalaisen Jääkäripataljoona 27:n komentaja eli suomalaisten jääkärien aikaisempi esimies Saksan itärintamalla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eduard_Ausfeld

Ilmo Kekkonen
Posts: 678
Joined: 16.12.07 10:09

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 14:07

historioija wrote:Tuon mukaan saksalainen eversti oli Edvard Ausfeld, entinen saksalaisen Jääkäripataljoona 27:n komentaja eli suomalaisten jääkärien aikaisempi esimies Saksan itärintamalla.
Aivan oikein.
Ausfeld oli ylennetty kapteenista everstiksi ja määrätty 1. Jääkäriprikaatin komentajaksi.
Hän laati ensimmäisen epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen uuden suunnitelman Hämeen Ryhmän hyökkäysjoukoille. Ideana oli massahyökkäyksen asemesta saksalaismallinen iskuosastotoiminta.
Sen kykeni toteuttamaan vain yksi yliluutnantti Melinin johtama komppania, joka jäi historiaan.

Väite Mannerheimin syrjäyttämisestä on puhtaasti Ylikankaan mielikuvitusta. Mannerheim kävi välillä Päämajassa ja palasi takaisin.
Hänen asemansa ylipäällikkönä ei ollut vakavasti uhattuna, vaikka kritiikkiä esitettiin.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 15:49

Ilmo Kekkonen wrote:
Vetehinen wrote:Luonnollisesti valkoisen arneijan johdossa ei ollut suomenkielisiä, koska Suomen sotaväki oli lakkautettu ja jääkäreilä ei ollut korkeampaa sotilaskoulutusta.
Olen tainnut selvittää asiaa ennenkin, mutta kerran vielä.
Pistit Emma-Liisan kirjoituksen sitten minun nimiini. Emma-Liisan ajatuksena tuntuu olevan, että on luonnollista, ettei suomalainen voinut olla korkea upseeri ja kai hän sillä viittaa Suomen sääty-yhteiskunnan kielen mukaiseen jakolinjaan.
Ilmo Kekkonen wrote:Muistaakseni Päämajan kieleksi määrättiin suomi jo helmikuussa -18. Käyttökieli oli silti ruotsi, jota kaikki osasivat. Käskyt kirjoitettiin ruotsiksi ja käännettiin suomeksi.
Mielenkiintoinen toteamus kun päämajan kieleksi määrättiin suomi, mutta käytettiin ruotsia. Oltiin päättävinään mutta tehtiin toisin. Jonkun suomenkielisen upseerin muistan heittäneen roskiin Mannerheimin ruotsiksi kirjoittamia käskyjä.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 15:56

Ilmo Kekkonen wrote:
historioija wrote:Tuon mukaan saksalainen eversti oli Edvard Ausfeld, entinen saksalaisen Jääkäripataljoona 27:n komentaja eli suomalaisten jääkärien aikaisempi esimies Saksan itärintamalla.
Aivan oikein.
Ausfeld oli ylennetty kapteenista everstiksi ja määrätty 1. Jääkäriprikaatin komentajaksi.
Hän laati ensimmäisen epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen uuden suunnitelman Hämeen Ryhmän hyökkäysjoukoille. Ideana oli massahyökkäyksen asemesta saksalaismallinen iskuosastotoiminta.
Sen kykeni toteuttamaan vain yksi yliluutnantti Melinin johtama komppania, joka jäi historiaan.
Tiedän tuosta Melinin iskuryhmästä, että se kulki valkoisten tunnukset poistettuaan läpi Tampereen keskustan Näsilinnaan, jossa teloittivat lukuisia siviilejä. Joskus iskua on on kutsuttu taisteluksi, mutta Melinin joukoista ei kukaan edes haavoittunut kuin vasta paetessaan Näsilinnasta pohjoiseen jäätä pitkin.

Mahtoiko tuolla iskulla olla mitään merkitystä Tampereen valtaukselle?

Onko kukaan huomioinut valkoisten harjoittaman punaisten vankien teloittamisten vaikutusta taistelujen pitkittymiseen ja sitä kautta valkoisten omien tappioiden kasvuun? Vai olenko ainoa?

Ilmo Kekkonen
Posts: 678
Joined: 16.12.07 10:09

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 17:11

Vetehinen wrote:Pistit Emma-Liisan kirjoituksen sitten minun nimiini.
En pistänyt. Noin se lainatessa kirjautui. Sorry.
Vetehinen wrote:Tiedän tuosta Melinin iskuryhmästä, että se kulki valkoisten tunnukset poistettuaan läpi Tampereen keskustan Näsilinnaan, jossa teloittivat lukuisia siviilejä. Joskus iskua on kutsuttu taisteluksi, mutta Melinin joukoista ei kukaan edes haavoittunut kuin vasta paetessaan Näsilinnasta pohjoiseen jäätä pitkin. Mahtoiko tuolla iskulla olla mitään merkitystä Tampereen valtaukselle? Onko kukaan huomioinut valkoisten harjoittaman punaisten vankien teloittamisten vaikutusta taistelujen pitkittymiseen ja sitä kautta valkoisten omien tappioiden kasvuun? Vai olenko ainoa?
Kuvausten mukaan Näsinlinnaan edettiin koko ajan taistellen.Melinin komppania piti Näsinlinnaa koko päivän ja kärsi jopa 34 kaatuneen ja 50 haavoittuneen tappiot.
On se ainakin aiheuttanut sekaannusta puolustukseen.

Punaisten vankien teloittaminen vaikutti ainakin Tampereella ja luultavasti muuallakin punaisten päätöksiin taistella loppuun asti.
Aivan samoin valkoisten vankien teloittaminen pani käyntiin valkoisten kostotoimet.
Vetehinen wrote:Mielenkiintoinen toteamus kun päämajan kieleksi määrättiin suomi, mutta käytettiin ruotsia. Oltiin päättävinään mutta tehtiin toisin. Jonkun suomenkielisen upseerin muistan heittäneen roskiin Mannerheimin ruotsiksi kirjoittamia käskyjä.
On vaikea ruotsinkielisen upseerin käyttää suomea, Mannerheiminkaan. Suomenkielinen upseeri kyllä osasi ruotsia, jos oli mitään kouluja käynyt. Muita ei juuri upseereiksi ylennetty.
Kääntäminen suomeksi aiheutti paljon työtä. Ei muun muassa ollut suomenkielistä sotilaskäsitteistöä.

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

27.12.13 18:24

Ilmo Kekkonen wrote:
Vetehinen wrote:Pistit Emma-Liisan kirjoituksen sitten minun nimiini.
En pistänyt. Noin se lainatessa kirjautui. Sorry.
Minun on muokattava tekstit saadakseni toisen kirjoittajan nimen oikean tilalle.
Ilmo Kekkonen wrote:
Vetehinen wrote:Tiedän tuosta Melinin iskuryhmästä, että se kulki valkoisten tunnukset poistettuaan läpi Tampereen keskustan Näsilinnaan, jossa teloittivat lukuisia siviilejä. Joskus iskua on kutsuttu taisteluksi, mutta Melinin joukoista ei kukaan edes haavoittunut kuin vasta paetessaan Näsilinnasta pohjoiseen jäätä pitkin. Mahtoiko tuolla iskulla olla mitään merkitystä Tampereen valtaukselle? Onko kukaan huomioinut valkoisten harjoittaman punaisten vankien teloittamisten vaikutusta taistelujen pitkittymiseen ja sitä kautta valkoisten omien tappioiden kasvuun? Vai olenko ainoa?
Kuvausten mukaan Näsinlinnaan edettiin koko ajan taistellen.Melinin komppania piti Näsinlinnaa koko päivän ja kärsi jopa 34 kaatuneen ja 50 haavoittuneen tappiot.
On se ainakin aiheuttanut sekaannusta puolustukseen.

Punaisten vankien teloittaminen vaikutti ainakin Tampereella ja luultavasti muuallakin punaisten päätöksiin taistella loppuun asti.
Aivan samoin valkoisten vankien teloittaminen pani käyntiin valkoisten kostotoimet.
Sitä juuri tarkoitin, ettei Melinin komppania varsinaisesti taistellut kulkiessaan Tampereen kaduilla Näsilinnaan, koska kukaan ei edes haavoittunut. Se kärsi tappioita vasta paetessaan Näsilinnasta jäätä pitkin.

Meillä voi olla myös erilainen käsitys sanasta taistelu. Kuvausten perusteella Melin itse ampui pari muistaakseni aseetonta naista, yksi Melinin komppanian mies (Holm?) kuulusteli vanhaa ukkoa ja kuulustelun jälkeen tappoi pistimellä. Vastaavia oli muitakin. Melin onnistui pääsemään taistelutta Näsilinnaan koska miehistö oli naamioitunut punaisiksi. Samasta syystä pääsi pistietäisyydelle.

Onko Ausfeldtin keksimästä "iskuryhmästrategiasta" mitään muuta kuin tuo Melinin komppanian hyökkäys?
Ilmo Kekkonen wrote:
Vetehinen wrote:Mielenkiintoinen toteamus kun päämajan kieleksi määrättiin suomi, mutta käytettiin ruotsia. Oltiin päättävinään mutta tehtiin toisin. Jonkun suomenkielisen upseerin muistan heittäneen roskiin Mannerheimin ruotsiksi kirjoittamia käskyjä.
On vaikea ruotsinkielisen upseerin käyttää suomea, Mannerheiminkaan. Suomenkielinen upseeri kyllä osasi ruotsia, jos oli mitään kouluja käynyt. Muita ei juuri upseereiksi ylennetty.
Kääntäminen suomeksi aiheutti paljon työtä. Ei muun muassa ollut suomenkielistä sotilaskäsitteistöä.
Epäilyttää väitteesi siitä, että päämajan kieleksi olisi päätetty suomi. Sinäkin kasaat runsaasti esteitä suomen käytölle, mutta väität kuitenkin, että olisi päätetty käyttää suomea. Ihmetyttää että päämajan korkeimmat upseerit voi kuvitella lapsen tasolle kun tulee kyse kielestä.

Return to “Puheenvuoroja historiasta”