Vihreän politiikan historiasta

[jsn]

Panu Raatikaisen
kirjoituksen kansalaistottelemattomuutena alkanut liike lienee saanut "vanhojen puolueidenkin" tuen, muutoin sillä tuskin olisi näin suurta vaikutusta ollut?

Juuri näin. Valtapuolueet ovat halunneet saada kerättyä laariinsa lukuisat epäpoliittisemmin ajattelevat vihreät äänestäjät. Eriasteisia vihreitä mielipiteitä löytyy Suomessakin kaikista puolueista, vaikka perussuomalaisissa, kokoomuksessa ja keskustassa löytyy vahvoja vastavoimiakin.

Mikä sitten on syynä tälle tietynlaiselle vihreyden hegemonialle? Luultavasti puolueiden ideologinen tyhjyys, joka on kaivannut täyttäjää. EU-tasolla vastaus lienee sama. Toisaalta juuri ylikansallisten isojen ratkaisujen toteuttaminen on juuri sitä, missä EU voi näyttää voimansa ja sanella kaapin paikan kansallisille painostusryhmille.

Kustannuksista puhuttaessa voi silti ottaa esiin sen, olisiko sitten vaihtoehto olla tekemättä mitään.

[Vetehinen]

-

[jsn]

Korkea elintaso on syynä vihreälle hegemonialle. Matalan elintason maissa ei ole vihreää liikettä, koska väestön prioriteetti on tulla toimeen päivästä toiseen ja vihreälle ideologialle on tilausta vasta kun merkittävä osa väestöstä tulee aika hyvin toimeen.

Tässä on ollut myös tärkein syy poliittisten ideologioiden kuihtumiseen, eritoten sosialismin osalta.

Tilalle tosin on tullut saavutetun aseman ja hyvinvointivaltion puolustaminen. Vihreällä liikkeellä on suorastaan epämääräinen ja ambivalentti kanta hyvinvointivaltioon. Sen piiristä löytyy sen vastustajia. Suomessa Pentti Linkola lienee ollut suorastaan klassinen esimerkki, vaikka ei tainnut olla oikein minkäänlaisessa yhteydessä vihreään puolueeseen. Juuri tulonsiirrot ja hyvinvoinnin edistäminen on edistänyt kulutusta ja tehokkain tapa leikata kulutusta on leikata tulonsiirtoja. Toisaalta vahva komponentti vihreässä liikkeessä on eräänlainen yleishumanismi ja ihmisoikeudet. Asia on kaukana yksiselitteisestä.

Euroopassa ympäristön tila on aika hyvä ja siksi on tilausta suurelle yhteiselle viholliselle, joksi muodostui ensin raaka-aineiden riittämättömyys (jäi n 10 vuoden mittaiseksi, kun raaka-aineet eivät loppuneetkaan ennusteiden mukaisesti), ilmaston kylmeneminen (ei kelvannut, koska sitä vas n ei voi toimia), ilmaston lämpeneminen (piti muuttaa koska ilmasto ei aina lämmennyt) ja nykyinen ilmaston muutos, joka on hyvä yhteinen vihollinen, koska ilmasto muuttuu takuuvarmasti.

Ilmaston muutosta vastaan voi taistella ikuisesti voittamatta sitä.

Ilmastomuutoksen puolesta tai sitä vastaan todistaminen on erittäin vaikeaa historiatieteen tarjoamilla menetelmillä. 1990-luvulla puhuttiin maapallon tuhoutuvan kun vaurastuvat kiinalaiset alkavat ostaa henkilöautoja.

Olet hyvin oikeassa siinä, että eräässä vaiheessa ilmastonmuutoksesta todella haluttiin yhteinen vihollinen. Finanssikriisin jälkeen asia unohtui nopeasti.
Toisaalta vihreää tuotantoa on haluttu koko 2000-luvun ajan hyvin määrätietoisesti käyttää EU:ssa oman maataloustuotannon tukemiseen ja kohdennettu maataloustukia uudelleen. Samalla vientituet EU:n ulkopuolelle ovat laskeneet. Tämä itse asiassa sovittiin jo Uruguayn kierroksella, mutta vaikutus tuli siirtymäaikojen vuoksi viiveellä. Suomelle tässä kävi sikäli hassusti, että EU-jäsenyys koetettiin myydä maatalousväestölle EU:n maataloustuilla, joista luopumisesta oli vastikään päätetty WTO:ssa. Sen jäsenenä Suomi olisi joutunut luopumaan vanhasta maatalouspolitiikastaan joka tapauksessa.

[Veikko I Palvo]

Ilmastomuutoksen puolesta tai sitä vastaan todistaminen on erittäin vaikeaa historiatieteen tarjoamilla menetelmillä. 1990-luvulla puhuttiin maapallon tuhoutuvan kun vaurastuvat kiinalaiset alkavat ostaa henkilöautoja.

Kivihiilen polttamisesta aiheutuvasta savusumusta, smogista, on ainakin historian tietoja mm. Lontoon osalta. Talvella 1873 kivihiilisavu aiheutti Lontoossa 268 kuolemaa.
Savusumu 1879 kesti neljä kuukautta, marraskuusta maaliskuuhun ja talvella 1901-1902
oli samoin "Lontoossa sumua." Mutta vasta joulukuun 1952 savusumun aiheuttamat noin 4000 kuollutta näyttävät saaneen aikaan ympäristölainsäädäntöäkin, mm. 1956, 1968 ja 1993 lait.
The Guardian http://www.theguardian.com/environment/ ... 7&index=15 Lontoon 1952 smogista valokuvina.
Kiinan Harbinissa ja muissa kaupungeissa oli kivihiili-smoggia juuri äskettäin ja kuvissa näyttäisi olleen samankaltaista kuin Lontoossa 1952, näkyvyyskin olematon.

Britanniassa vihreä puolue on perustettu kuitenkin vasta 1985, joten smog ei näytä olleen lähtökohtana. Greenpeace näyttää laskevan n. 40-vuotisen historiansa alkavan
muutaman aktivistin yrittäessä Vancouverissa estää maanalaisen ydinkokeen Alaskassa.
Suomessa vihreä ympäristöliike näyttää laskevan toimintansa alkaneen
Koijärvellä 1979, vaikka vihreä puolue on perustettukin 1987.
YLE
uutisoi http://yle.fi/uutiset/tutkijat_pohtivat ... en/6744771 Miksi ilmaston lämpeneminen näyttää pysähtyneen The Guardianin artikkeliin pohjautuen. Artikkelissa ei kuitenkaan näytettäisi kiistettävän ilmaston lämpenemistä. Brittiläinen Global Warming Policy Foundation ei sekään näyttäisi kiistävän ilmaston lämpenemistä, mutta on lähinnä huolissaan siitä, miten sitä tulisi taloudellisimmin ratkaista.
Maakaasu Pohjanmereltä näyttää olleen Lontoon ilmasto-ongelmien yksi ratkaisukeinoista ja maakaasuahan Saksakin käyttää ja ostaa talvisin ydinvoimasähköä Ranskasta, rakennetut yli 40 000 tuuligeneraattoria eivät näytä riittävän?
Ja ilmaston lämpeneminen ja uudet energialähteet näyttäisivät olevan vihreiden puolueiden politiikan kulmakiviä Euroopassa?

Veikko Palvo

[jsn]

jsn kirjoitti:
Ilmastomuutoksen puolesta tai sitä vastaan todistaminen on erittäin vaikeaa historiatieteen tarjoamilla menetelmillä. 1990-luvulla puhuttiin maapallon tuhoutuvan kun vaurastuvat kiinalaiset alkavat ostaa henkilöautoja.

Kivihiilen polttamisesta aiheutuvasta savusumusta, smogista, on ainakin historian tietoja mm. Lontoon osalta. Talvella 1873 kivihiilisavu aiheutti Lontoossa 268 kuolemaa.
Savusumu 1879 kesti neljä kuukautta, marraskuusta maaliskuuhun ja talvella 1901-1902
oli samoin "Lontoossa sumua." Mutta vasta joulukuun 1952 savusumun aiheuttamat noin 4000 kuollutta näyttävät saaneen aikaan ympäristölainsäädäntöäkin

Paikallinen savusumu on toki eri asia kuin globaali ilmastomuutos. Tietysti tällaisia on eri aikoina tullut myös tulivuorenpurkauksista tai metsä- tai ruohikkopaloista.

Tarkoitin lähinnä sitä, että historiatiede ei voi suoraan vastata siihen isoon kysymykseen, onko laajempaa ilmastonmuutosta olemassa ihmisen toiminnan tuloksena vai ei.

[Vetehinen]

Tarkoitin lähinnä sitä, että historiatiede ei voi suoraan vastata siihen isoon kysymykseen, onko laajempaa ilmastonmuutosta olemassa ihmisen toiminnan tuloksena vai ei.

Tavallisesti ilmastonmuutosta pidetään fysikaalis-kemiallisena ilmiönä.

[Veikko I Palvo]

Paikallinen savusumu on toki eri asia kuin globaali ilmastomuutos. Tietysti tällaisia on eri aikoina tullut myös tulivuorenpurkauksista tai metsä- tai ruohikkopaloista.

Tarkoitin lähinnä sitä, että historiatiede ei voi suoraan vastata siihen isoon kysymykseen, onko laajempaa ilmastonmuutosta olemassa ihmisen toiminnan tuloksena vai ei.

Viimeisen sadan vuoden ajalta lienee muistissa mittaustuloksiakin ja rajun ilmastonmuutoksen luulisi näkyvän myöskin merien pohjasedimenteissä,
pohjoisen pallonpuoliskon siitepölytiedoissa, Antarktiksen ja Grönlannin jäänäytteissä jne., kuten tässä YLEn http://yle.fi/uutiset/tuore_ilmastotutk ... un/6566429 uutisoimassa Oregonin ja Harvardin tutkijoiden S.Marcottin, J.Shakunin, P.Clarkin ja A.Mekin tutkimuksessa maapallon lämpötilasta viimeisen jääkauden jälkeen
11 300 vuoden ajalta. Tutkijat käyttivät jo olemassa olevaa aineistoa.
Tutkimus
herätti vilkkaan keskustelun ja monien tutkijoiden sanotaan katsoneen Marcott & Co:n-tutkimuksen osoittavan ilmaston lämmenneen 1900-luvulla huimaa vauhtia.
The Independent, The Guardian, The New York Times, Roger Pielke jr.´s blog,
Real Climate jne. tuon YLEn uutisen mukaan ovat kirjoitelleet tutkimuksesta.
Ja joissakin julkaisuissa kirjoitetaan ilmaston lämmenneen viimeisen 100 vuoden aikana nopeammin kuin koskaan aikaisemmin 11 300 vuoden aikana.
Tuo
raju lämpeneminen näyttäisi tulleen julkisuuteen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana? Ja me elämme nyt erittäin rajua ilmastomuutosaikakautta?
Mutta miksi tutkijoillakin näyttää olevan siitä ja ilmastonmuutoksen nopeudesta eriäviä mielipiteitä?
Marcot & Co
ovat hekin kuitenkin sanoneet, etteivät heidän keräämänsä tiedot ole tilastollisesti riittäviä osoittamaan, miten ilmasto on muuttunut 1900-luvulla, koska heidän käyttämänsä aineisto on kerätty keskimäärin 120 vuoden välein.
Miksiköhän
ilmastotietojen kerääminen ja analysoiminen 1900-luvulta näyttää olevan ongelmallista?

Veikko Palvo

[jsn]

Viimeisen sadan vuoden ajalta lienee muistissa mittaustuloksiakin ja rajun ilmastonmuutoksen luulisi näkyvän myöskin merien pohjasedimenteissä,

Rohkenisin silti olettaa, että viimeisenkin sadan vuoden aikana tehtyjen mittausten tarkistamiseen liittyy ongelmia, samalla kun lisäksi tarvittaisiin vielä useamman aiemman sadan vuoden vertailuaineisto, joka on sitäkin epäluotettavampi. Tietysti jos kyetään yhdistämään maaperästä tai jäästä saatu luonnonhistoriallinen aineisto ja historialliset lähteet, voi tulos olla vahvempi. Työmäärä olisi iso, mutta kenties organisoitavissa nykytekniikan avulla.

[Veikko I Palvo]

Viimeisen sadan vuoden ajalta lienee muistissa mittaustuloksiakin ja rajun ilmastonmuutoksen luulisi näkyvän myöskin merien pohjasedimenteissä,

Rohkenisin silti olettaa, että viimeisenkin sadan vuoden aikana tehtyjen mittausten tarkistamiseen liittyy ongelmia, samalla kun lisäksi tarvittaisiin vielä useamman aiemman sadan vuoden vertailuaineisto, joka on sitäkin epäluotettavampi. Tietysti jos kyetään yhdistämään maaperästä tai jäästä saatu luonnonhistoriallinen aineisto ja historialliset lähteet, voi tulos olla vahvempi. Työmäärä olisi iso, mutta kenties organisoitavissa nykytekniikan avulla.

Metlan Rovaniemen tutkimusaseman tutkija Mauri Timonen sanoo: "IPCC ei ole pelkästään tutkimusyhteisö, se on poliittinen päätöksentekoelin. Se kyllä kerää hyviä yksittäisiä tutkimuksia, mutta kun niistä kootaan laajoja kompromisseja suurissa kokouksissa, tulokset voivat olla aivan muuta. http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/up ... K41-09.pdf "Mallit eivät tahdo toimia käytännössä, mutta silti niistä on tullut päätöksentekijöille raamattu."

Ilmastotieto.wordpress Ari Jokimäki kirjoittaa 2010:
( laaja sivusto, en siksi laittanut osoitetta tähän )
"Vuosirengaskronologiat kuvaavat yleisesti ottaen hyvin lämpötiloja 1960-luvulle saakka, mutta sen jälkeen monissa paikoissa mitatut lämpötilat ja vuosirengaskronologiat lähtevät poikkeamaan toisistaan voimakkaasti."
IPCC:n
2007 arvion mukaan "luonnolliset ilmiöt eivät kuitenkaan pysty selittämään sadan viime vuoden ilmastonmuutosta, 0,74 asteen lämpenemistä"
Ilmaston lämpenemisen tarkka lämpöastemäärä nykyhetkeen asti näyttäisi olevan ainakin IPCC:n tiedossa?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Maailmannäyttelyt Lontoosta 1851 alkaneina eivät ole olleet vihreää politiikkaa, eikä sitä varsinaisesti ole Milano expo http://en.expo2015.org :kaan, jonka teemana on maapallon kasvavan väestön ruokkiminen.

Elena Natale kertoo http://tallinnlanna.wordpress.com/2013/ ... -itsestaan Viron Milano2015 näyttelypaviljonkikilpailua ennen, nythän Viron MilanExpo2015 paviljonki on valittukin.
Seuraava
2017 maailmannäyttely on Kazakstanissa ja 2020 Expo UAE:ssä, jonne odotetaan 25 miljoonaa kävijää, Milanoon odotetaan 21 miljoonaa.
Milanossa 2015
on teemana maapallon väestön ruoka, Astanassa 2017 tulevaisuuden energiamuodot ja
Dubaissa kansainvälinen keskustelufoorumi ja verkostoituminen kestävän kehityksen ohella.
Pariisin 1889 Maailmannäyttelyyn pystytettiin Eiffel-torni, mutta nykyisin teemat näyttävät muuttuneen?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Vihreällä liikkeellä on suorastaan epämääräinen ja ambivalentti kanta hyvinvointivaltioon. Sen piiristä löytyy sen vastustajia. Suomessa Pentti Linkola lienee ollut suorastaan klassinen esimerkki, vaikka ei tainnut olla oikein minkäänlaisessa yhteydessä vihreään puolueeseen. Juuri tulonsiirrot ja hyvinvoinnin edistäminen on edistänyt kulutusta ja tehokkain tapa leikata kulutusta on leikata tulonsiirtoja. Toisaalta vahva komponentti vihreässä liikkeessä on eräänlainen yleishumanismi ja ihmisoikeudet. Asia on kaukana yksiselitteisestä.

Pentti Linkola lienee Suomessa vihreän ideologian filosofi liikkeen poliitikoillekin?
Hyvinvointiyhteiskunnasta http://fi.wikiquote.org/wiki/Pentti_Linkola hän kirjoittaa
mm.: "Hävittämällä
metsänsä ( jäljellä 0,6%:a ) Suomi on saanut sen vaurauden pohjan, jonka ansiosta meillä on - muun muassa - kaksi miljoonaa autoa, miljoonia sähköviihdelaatikoita tuhatta eri lajia ja päättömästi *tarpeettomia rakennuksia* vihreää maata peittämässä."

Linkola ei liene itse puhunut esim. vastustettavasta "savupiipputeollisuudesta"?
Muualta vihreille näyttää tulleen mm. nykyisten energiantuotantomuotojen valtaosan vaihtamisvaatimus vaihtoehtoenergioihin poliittisilla päätöksillä?
Teknistaloudellisia uusia energiamuotoja kuitenkin tutkittiin ja kehiteltiin monissa maissa ja maanosissa jo ennen vihreän politiikan syntyä. Ja missähän määrin vihreät poliitikot vaikuttivat esim. EU-alueelle rajoittuneen päästökaupan syntyyn?

Veikko Palvo

[jsn]

Linkola ei liene itse puhunut esim. vastustettavasta "savupiipputeollisuudesta"?

Käytännössä koko julkisen toimintansa ajan. Nimenomaan metsien tuhoamista sen nimissä vastaan. Hän on tuominnut koko teollisen ja post-teollisen vallankumouksen kutakuinkin johdonmukaisen täydellisesti. Kaiketi kuohuttavimpina silti on jo vuosikymmenien ajan pidetty hänen näkemyksiään ihmiskunnan kasvusta, joka paljolti perustunut viimeisten parin vuosisadan elinkeinorakenteen kehitykseen.

[Veikko I Palvo]

Linkola ei liene itse puhunut esim. vastustettavasta "savupiipputeollisuudesta"?

Käytännössä koko julkisen toimintansa ajan. Nimenomaan metsien tuhoamista sen nimissä vastaan. Hän on tuominnut koko teollisen ja post-teollisen vallankumouksen kutakuinkin johdonmukaisen täydellisesti.

Suomessa metsiä tuhoavista happosateista muistelen 1970-luvun tienoilla ja alussa kirjoitellun ja rikkiä tuprutteli tietystikin savupiipputeollisuus. Nyttemmin happosateita esiintynee lähinnä uusia kivihiilivoimalaitoksia rakentavissa maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa?
Näyttäähän EU-Saksakin rakentavan kolmisenkymmentä uutta fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia, kivihiilivoimaloita on jo valmistunutkin, mutta noissa voimaloissa lienevät savukaasupesuritkin. Saksa avaa myös uusia kivihiilikaivoksiakin.

Happosateet-termin näyttää luoneen Saksassa opiskellut R. Angus Smith 1872 Manchesterissa ja Britanniassa on säädetty ympäristölakeja jo 1800-luv. lopulla.
Ilmastonmuutos ja maapallon ilmaston lämpenemiskeskustelu näyttäisi vihreässä politiikassa syrjäyttäneen happosateen, sademetsätkin ovat nyt hiilinieluja.
Mutta
olisikohan vihreäksi poliitikoksi ryhtymättömällä Pentti Linkolalla ollut mielessään aarniometsä? Linkola perusti 1995 Luonnonsuojelusäätiönkin. Muistelen lukeneeni Valter Keltikankaan kirj., ettei aarniometsiä tosin ole juuri koskaan Suomessa tai muilla havumetsäalueilla ollutkaan. Jokin vanhempi metsätutkija oli löytänyt sellaisen Tsaari-Venäjän Siperiasta - saaresta. Aarniometsäsaarelle eivät salaman sytyttämät metsäpalot olleet yltäneet.
Elikkä mitenkähän luonnonperintö määritellään ja perinnemaisema?¨

Veikko Palvo

[Sami Raninen]

Perinnemaisema tarkoittaa vanhan maatalouden muokkaamaa kulttuurimaisemaa.

Mitenkähän nuo metsäpalot aarniometsättömyyteen liittyvät? Jos aarniometsän ajatellaan olevan luonnontilaista metsää, jossa ihmisen vaikutus on hyvin vähäistä (olematonta se ei liene juuri missään), niin kyllä kai metsäpalotkin ja niitä seuraava metsäsukkessio kuuluvat sellaiseen ympäristöön ihan luonnollisena osana?

[Veikko I Palvo]

Perinnemaisema tarkoittaa vanhan maatalouden muokkaamaa kulttuurimaisemaa.

Mitenkähän nuo metsäpalot aarniometsättömyyteen liittyvät? Jos aarniometsän ajatellaan olevan luonnontilaista metsää, jossa ihmisen vaikutus on hyvin vähäistä (olematonta se ei liene juuri missään), niin kyllä kai metsäpalotkin ja niitä seuraava metsäsukkessio kuuluvat sellaiseen ympäristöön ihan luonnollisena osana?

Olisiko perinnemaisema ajalta ennen teollista vallankumousta, sehän koneellisti myöskin maatalouden?

Aarniometsäkäsite on Valter Keltikankaan kirjoista, olisiko ollut ´Seitsemän tuntia erämaata´. Valter näyttää pitäneen aarniometsänä täysin ihmisen koskematonta ja metsäpalojen uudistamaa metsää. Metsää, jonka joku vanhempi metsätieteilijä
( A.K.Cajander? ) oli löytänyt joltain Siperian joen saarelta.
Ja
"vihreän politiikan historia" näyttäisi varsin vähän liittyvän luonnonsuojeluun.
Aluksi olivat happosateet ilmeisesti paikallisina ja Suomen aluetta koskevina Pentti Linkolallakin, joka ei ollut poliitikko.
Ja
myöhemmin maailmanlaajuinen ilmastonmuutosteema, maapallon lämpeneminen ja vaihtoehtoenergiamuodot näyttäisivät syrjäyttäneen vihreässä politiikassa luonnonsuojelun?


lis.: Aarniometsät - onko meillä niitä http://lintukoto.wordpress.com/2010/02/ ... illa-niita Suomen aarniometsistä kirj.: "Metsänomistajapuolen edustajalle tuntui metsäksi riittävän puita kasvava alue, kun toista ääripäätä taas edusti Pentti Linkola toteamalla että ainoastaan *ikimetsä* on metsää. Kaikki muu on ihmisen häiritsemää puista aluetta tai ns. puupeltoa."

Veikko Palvo