Evp. sotilaana Ilmo Kekkonen antanee arvoa kaikille mahdollisille toimintavoihtoehdoille tilanteessa kun tilanteessa.
Malesialaisen matkustajakoneen alasampuminen Ukrainassa rinnastettiin Suomenkin mediassa ja viranomaisissa heti Neuvostoliiton syyskuussa 1983 Sahlalinin ohjustukikohdan luona alasampumaan, "reitiltään eksyneeseen", korealaiskoneeseen, ei Yhdysvaltojen Persianlahdella kansainvälisessä ilmatilassa ohjuksellaan 1988 alasampumaan iranilaiseen matkustajakoneeseen, jossa tapettiin harkitusti 300 matkustajaa.
Yhdysvaltojen hallitus suostui maksamaan 62 miljoonan dollarin korvaukset iranilaiskoneen 300 matkustajan omaisille vastaa kohtuuttomalla 8 vuoden viiveellä, ja silloinkin oikeuden määräyksestä. Kukaan ei kirjoittanut yhdessäkään Suomen mediassa, että iranilaiskoneen alasampumiskäskyn olisi antanut Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan.
Toimittaja Simon Jenkins on harvoja läntisiä toimittajia, joilla on kykyä ja rohkeutta kurkistaa kolikon toiselle puolelle.
Jenkins kirjoittaa The Guardianissa 25.7.:
" In 1914, the Austrian government declared the madcap shooting of the Archduke Franz Ferdinand a “Serbian government plot” and went to war. In 1983, the Russians shot down a Korean airliner that had strayed over Siberia, killing all 269 people on board. It was clearly an accident, the fighter pilots’ ground control being drunk and panicking. This intelligence was suppressed and the incident exploited to precipitate one of the most scary confrontations of the cold war.
Five years later it was America’s turn, when a US cruiser shot down an Iranian civilian Airbus A300 in Iranian airspace. The US navy wriggled and excused itself, while Iran seized on it as a crime of wanton aggression, aided by America rewarding its sailors with medals. Washington refused to admit legal liability, and took eight years to pay $62m in compensation to bereaved families."
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA