Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 11:17

Suomen sotaisesta menneisyydestä keskustellaan aktiivisesti ja sitä toisaalta tarjotaan selitykseksi mitä erilaisimpiin ilmiöihin.

Mutta onko Suomen historia erityisen sotainen eurooppalaisessa vertailussa? Tarkoituksenani ei ole tässä vähätellä sotien inhimillistä kärsimystä eikä edes kyseenalaistaa sotien vaikutusta erilaisten ilmiöiden selityksenä, ainoastaan luoda laajempaa viitekehystä. Lasken seuraavassa vertailussa mukaan viimeiset kolmesataa vuotta ja ainoastaan sellaiset konfliktit jota käytiin maan rajojen sisäpuolella tai välittömissä naapurimaissa (esim. Saksan osalta ensimmäinen maailmansota.). Sota markkeeraa aina koko vuoden, esim. Suomen vuoden 1918 kansalaissota lasketaan yhdeksi vuodeksi.

Otin mukaan lähinnä satunnaisesti muutamia eurooppalaisia valtioita, mutta laajempi vertailu varmaan valaisisi samaa. Suomen historia on sotainen lähinnä Ruotsiin verrattuna.

Toinen mielenkiintoinen pohdinnan kohde voisi olla sotien taloudellinen ja inhimillinen taakka tilastoituna.

Ajatuksia, kommentteja?

Sotavuosia:

Suomi:
1914-2016: 8 (1918,1939-1945)
1816-1913: 3
1716-1815: 14

Ranska:
1914-2016: 13
1816-1913: 5
1716-1815: Ehkäpä helpompi yrittää laskea niitä vuosia jolloin Ranska ei ollut sodassa,

Puola:
1914-2016: 15 (5+3+7)
1816-1913: 6
1716-1815: 18

Espanja:
1914-2016: 4
1816-1913: 23
1716-1815: Ehkäpä helpompi laskea niitä vuosia jolloin Espanja ei ollut sodassa

Alankomaat:
1914-2016: 6
1816-1913: 2
1716-1815: 18

Tanska:
1914-2016: 6
1816-1913: 4
1716-1815: 13

Lisäys: Unohdin aloittaneeni saman tapaisen säikeen seitsemisen vuotta sitten. Näin se muistikapasiteetti rappeutuu :-)

viewtopic.php?f=10&t=2440
Viimeksi muokannut Derkku, 20.06.16 12:56. Yhteensä muokattu 4 kertaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 11:40

Derkku kirjoitti:--- Tarkoituksenani ei ole tässä vähätellä sotien inhimillistä kärsimystä eikä edes kyseenalaistaa sotien vaikutusta erilaisten ilmiöiden selityksenä, ainoastaan luoda laajempaa viitekehystä. ---
Mutta miksi tuollainen anteeksipyyntö? Tosiasiat ja vertailuthan ne osoittavat, onko jokin vähäistä vai runsasta. Täälläkin perusteluja näet vaaditaan, ja tuossahan niitä numeroina esitätkin. Asiat asioina, sen täytyy olla tutkijan periaate, muuten hän helposti sortuu itsesensuuriin: "Onko tämä nyt jotenkin jonkin vähättelyä, ei siitä uskalla puhua..."

jsn
Viestit: 2055
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 12:47

Suomi Venäjän osana oli muodollisesti mukana kaikissa Venäjän käymissä sodissa.
Venäjän käymiä sotia ja aseellisia konflikteja ajalla 1816-1913 on 11. Millä perusteella niistä jokin voidaan rajata vain Suomea koskevaksi vai tarkoittaako rajaus niitä joissa sotatapahtumia oli Suomen suuriruhtinaskunnan alueella? Sodassa Venäjää vastaan olevien maiden laivoja ei saanut tulla Suomen satamiin, käsittääkseni.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 12:55

jsn kirjoitti:Suomi Venäjän osana oli muodollisesti mukana kaikissa Venäjän käymissä sodissa.
Venäjän käymiä sotia ja aseellisia konflikteja ajalla 1816-1913 on 11. Millä perusteella niistä jokin voidaan rajata vain Suomea koskevaksi vai tarkoittaako rajaus niitä joissa sotatapahtumia oli Suomen suuriruhtinaskunnan alueella? Sodassa Venäjää vastaan olevien maiden laivoja ei saanut tulla Suomen satamiin, käsittääkseni.
Ilman muuta, mutta Suomen osanotto vaikkapa Puolan kapinan kukistamiseen oli erittäin rajoitettu ja ehkä verrattavissa osanoton määrällä samojen aikojen siirtomaasotiin. Määrittelin sotavuodeksi sellaisen konfliktin joka on tapahtunut valtion alueella tai sen välittömässä naapurimaassa. Muussa tapauksessa siirtomaavallat olisivat käytännössä jatkuvassa sotatilassa, vaikka useimmat siirtomaakonfliktit käytiin sangen rajoitetuin joukoin. Rajaus on toki joskus mielivaltainen, voisin hyvin laskea Algerian konfliktin Ranskan 1900-luvun sodaksi asevelvollisuusarmeijan laajan käytön vuoksi ja käytiinhän sota Ranskan silloisessa elimellisessä osassa. (+9 vuotta Ranskalle.)

Rajasin Venäjän vallan alla tapahtuneeksi konfliktiksi ainoastaan vuosien 1854-1856 Krimin sodan koska sotatoimia käytiin myös Suomen alueella. Ensimmäisen maailmansodan vuodet 1914-1917 ovat nähdäkseni rajatapaus johtuen sotatoimien erittäin rajoittuneesta luonteesta Suomen alueella.

jsn
Viestit: 2055
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 13:21

Derkku kirjoitti:Rajasin Venäjän vallan alla tapahtuneeksi konfliktiksi ainoastaan vuosien 1854-1856 Krimin sodan koska sotatoimia käytiin myös Suomen alueella. Ensimmäisen maailmansodan vuodet 1914-1917 ovat nähdäkseni rajatapaus johtuen sotatoimien erittäin rajoittuneesta luonteesta Suomen alueella.
Vuosille 1816-1913 lasket kaksi sotaa. Mikä on se toinen sota?

Suomi ei ollut valtio joten se ei ollut yksinään minkän sodan osapuoli. Erityisiä suomalaisia sotilasyksiköitä taisteli myös Puolan kapinan kukistamisessa ja Turkin sodassa. Yksittäisiä suomalaisia Venäjän armeijassa tietenkin kaikissa sen sodissa.

Emma-Liisa
Viestit: 4920
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 14:33

Ehdotan, että menet aiheessa pitemmälle, esim. seuraavasti:
- vakituinen armeija ja laivasto, värvätyt ja joukkojen koko, maan sotilas- ja siviiliuhrit sodassa
- maan sotilaat sotimassa maan ulkopuolella ja sodan luonne
- sota ko. maan raja-alueilla, maan miehitys ja miehityksen luonne

Esim. Englantia ei ole koskaan pidetty sotaisana, koska maalla ei ollut vakituista armeijaa. Vaikka se osallistui moniin sotiin, niin 1500-luvulta alkaen nuo sodat sodittiin maan rajojen ulkopuolella eikä maa laajentanut aluettaan manner-Euroopassa vaan siirtomaissa. Imperiumin hallintoon käytettiin hämmästyttävän vähän brittisotilaita, sen sijaan esim. Intiassa värvättiin paikallisia. Ensimmäisessä maailmansodassa uhrit olivat moninkertaiset toiseen verrattuna.

Sen sijaan Ruotsi (ml. Suomi) oli 1600-luvulla todella laajensi aluettaan sotimalla ja maalla oli vakituinen ruotulaitos sekä ratsupalvelu. 30-vuotinen sota oli paikallisille hyvin brutaali mutta eräille valloittajille tuottoisa.

Toisaalta taas isonvihan miehitys oli hyvin brutaali, toisin kuin pikkuvihassa ja Suomen sodassa.

PS. Tulipa mieleen, että eräässä sukututkimuslehdessä oli artikkeli siitä, että ruotsalaisia sotilaita oli sijoitettu suomalaisiin joukko-osastoihin. Sodan jälkeen heistä peräti tuhat jäi Suomeen, tarkemmin sanoen Hämeeseen, ja perusti siellä perheen. Tällaisiakin saattoivat sotien seuraukset olla!

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 15:43

Emma-Liisa kirjoitti:Esim. Englantia ei ole koskaan pidetty sotaisana, koska maalla ei ollut vakituista armeijaa. Vaikka se osallistui moniin sotiin, niin 1500-luvulta alkaen nuo sodat sodittiin maan rajojen ulkopuolella eikä maa laajentanut aluettaan manner-Euroopassa vaan siirtomaissa.
Minulla on sellainen käsitys, että Englanti laajensi valtaansa tuon vuosisadan jälkeen Brittein saarilla. Skotlanti taisi alistua vasta 1700-luvulla. Irlannista en osaa sanoa.

Englannin sotia on lueteltu tässä linkissä:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_w ... ng_England

Emma-Liisa
Viestit: 4920
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomen sotainen menneisyys?

20.06.16 16:16

Lemmi kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Esim. Englantia ei ole koskaan pidetty sotaisana, koska maalla ei ollut vakituista armeijaa. Vaikka se osallistui moniin sotiin, niin 1500-luvulta alkaen nuo sodat sodittiin maan rajojen ulkopuolella eikä maa laajentanut aluettaan manner-Euroopassa vaan siirtomaissa.
Minulla on sellainen käsitys, että Englanti laajensi valtaansa tuon vuosisadan jälkeen Brittein saarilla. Skotlanti taisi alistua vasta 1700-luvulla. Irlannista en osaa sanoa.

Englannin sotia on lueteltu tässä linkissä:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_w ... ng_England
Skotlanti liittyi Englannin kanssa yhdeksi valtakunnaksi rauhanomaisesti ja tasa-arvoisesti (1600-luvun alusta yhteinen kuningas ja 1700-luvun alusta yhteinen parlamentti). 1700-luvun jakobiittikapinoissa oli kyse Stuart-suvun kannattajista, jotka kai olivat lähinnä ylämaalaisia.

1600-luvun sisällissota kuninkaan ja parlamentin kannattajien välillä oli tietysti sisäisistä levottomuuksista merkittävin. Voinee ehkä sanoa, että koska Englannissa väkivaltaa käytettiin modernin valtion luomisessa varhain, siltä säästyttiin myöhemmin, toisin kuin Saksassa ja Venäjällä.

yucca
Viestit: 108
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Suomen sotainen menneisyys?

26.06.16 00:07

Tässä mennään aika villeille alueille, kun puhutaan ”Suomesta” ja sen sodista aikana, jolloin ”Suomi” viittasi vain epämääräisesti Ruotsin tai Venäjän osaan, jonka alue on osittain sama kuin nykyisen Suomen.

Perinnäisen kansainoikeuden mielessä suvereeni valtio Suomi oli vain vuosina 1918–1994, ja tähänkin sisältyy suvereniteetin käsitteen venyttämistä etenkin vuosien 1944–1947 (valvontakomission aika) osalta. Suomen käymiksi sodiksi voidaan laskea enintään Suomen hyökkäykset Venäjälle 1918–1919 (tuskin varsinaista sotaa), talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Tätä on vaikea pitää erityisen sotaisena menneisyytenä.

Esimerkiksi Ruotsin käymien sotien lukeminen Suomen käymiksi sodiksi on kovin epähistoriallista. Ei Suomi julistanut sotaa eikä solminut rauhaa, eikä sillä myöskään ollut armeijaa sodan käymiseen. Ei ylipäänsä ollut Suomea, joka olisi voinut tehdä sellaisia asioita. Vastaavasti olisi epäasiallista puhua vaikkapa vuosien 1939–1945 sodista esimerkiksi Savon, Kittilän tai Olarin sotina, vaikka kaikilta noilta alueilta osallistui miehiä sotiin ja sotaa osittain käytiin niiden alueellakin.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Suomen sotainen menneisyys?

26.06.16 11:43

yucca kirjoitti:Tässä mennään aika villeille alueille, kun puhutaan ”Suomesta” ja sen sodista aikana, jolloin ”Suomi” viittasi vain epämääräisesti Ruotsin tai Venäjän osaan, jonka alue on osittain sama kuin nykyisen Suomen.

Perinnäisen kansainoikeuden mielessä suvereeni valtio Suomi oli vain vuosina 1918–1994, ja tähänkin sisältyy suvereniteetin käsitteen venyttämistä etenkin vuosien 1944–1947 (valvontakomission aika) osalta. Suomen käymiksi sodiksi voidaan laskea enintään Suomen hyökkäykset Venäjälle 1918–1919 (tuskin varsinaista sotaa), talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Tätä on vaikea pitää erityisen sotaisena menneisyytenä.

Esimerkiksi Ruotsin käymien sotien lukeminen Suomen käymiksi sodiksi on kovin epähistoriallista. Ei Suomi julistanut sotaa eikä solminut rauhaa, eikä sillä myöskään ollut armeijaa sodan käymiseen. Ei ylipäänsä ollut Suomea, joka olisi voinut tehdä sellaisia asioita. Vastaavasti olisi epäasiallista puhua vaikkapa vuosien 1939–1945 sodista esimerkiksi Savon, Kittilän tai Olarin sotina, vaikka kaikilta noilta alueilta osallistui miehiä sotiin ja sotaa osittain käytiin niiden alueellakin.
Voidaanhan toki puhua vaikkapa nykyisen Suomen valtion alueesta. Toisaalta jopa professoritasolla on epähistoriallisesti julkaistu Suomen historiaa käsitteleviä teoksia jossa ohitetaan vuosien 1917-1994 aikaraja suuntaan ja toiseen. Samaan tapaan vaikkapa Kittilän historiaa kirjoitettaessa käsiteltäisiin varmaankin eri sotien vaikutusta Kittilän väestön oloihin. Mutta kysyisin uteliaisuudesta, miksi lasket Suomen hyökkäykset Venäjälle sodiksi mutta ohitat kansalaissodan?

yucca
Viestit: 108
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Suomen sotainen menneisyys?

04.08.16 23:23

Voidaan tietysti puhua nykyisen Suomen valtion alueesta. Alueet eivät kuitenkaan käy sotia.

Kirjoitit: ”Mutta kysyisin uteliaisuudesta, miksi lasket Suomen hyökkäykset Venäjälle sodiksi mutta ohitat kansalaissodan?”

Vuoden 1918 sota ei ollut Suomen käymä sota, vaan Suomen sisällissota. Ulkovaltojen (Venäjä, Saksa, Ruotsi) interventiot eivät muuta tätä. Saksan interventiota ei tulkittu sodaksi, koska se tehtiin sen osapuolen pyynnöstä, joka voitti sodan. Ruotsin interventiota (hyökkäystä Ahvenanmaalle) ei tulkittu sodaksi, koska sellainen tulkinta ei ollut minkään osapuolen etujen mukaista varsinkaan sen jälkeen, kun Ruotsin joukot vedettiin pois saksalaisten tultua. Venäjä taas ei osallistunut sotaan joukko-osastoillaan, vaan vain aseavulla yms., ja Tarton rauhassa lopetettu sotatila oli johtunut Suomen hyökkäyksestä Venäjälle eikä Venäjän sekaantumisesta Suomen sisällissotaan.

(Syynä siihen, että kirjoitin Suomen itsenäisyyden alkaneen vuonna 1918, on se, että niin sanottu itsenäisyysjulistus 4.12.1917 tai sen hyväksyminen eduskunnassa kaksi päivää myöhemmin ei tosiasiassa tehnyt Suomesta itsenäisempää kuin ennen eikä edes julistanut Suomea itsenäiseksi, vaan puhui vain pyrkimyksestä itsenäisyyteen. Aidon suvereniteetin Suomi saavutti vasta loppuvuonna 1918 Saksan luhistuttua ja saksalaisjoukkojen poistuttua.)

Emma-Liisa
Viestit: 4920
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomen sotainen menneisyys?

05.08.16 11:34

yucca kirjoitti: Kirjoitit: ”Mutta kysyisin uteliaisuudesta, miksi lasket Suomen hyökkäykset Venäjälle sodiksi mutta ohitat kansalaissodan?”

Vuoden 1918 sota ei ollut Suomen käymä sota, vaan Suomen sisällissota.
Jos Suomi tarkoittaa "Suomen hallitusta", niin sehän nimenomaan kävi tuon sisällissodan. Tarkemmin sanottuna kyseessä oli kaksi Suomen hallitusta, joista ulkovallat tunnistivat toisen.

Vieläkin tärkeämpää on, että juuri tuo sota vaikutti suomalaisten myöhempään mentaliteettiin, koska sen jälkeen esikuvallisiksi sankareiksi esitettiin sotilaat aiempien rauhanomaisten kulttuuri-idolien (Snellman, Runeberg, Topelius, Kivi) asemesta.

Veikko I Palvo
Viestit: 1062
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Suomen sotainen menneisyys?

05.08.16 14:31

Emma-Liisa kirjoitti:
yucca kirjoitti: Kirjoitit: ”Mutta kysyisin uteliaisuudesta, miksi lasket Suomen hyökkäykset Venäjälle sodiksi mutta ohitat kansalaissodan?”
Jos Suomi tarkoittaa "Suomen hallitusta", niin sehän nimenomaan kävi tuon sisällissodan. Tarkemmin sanottuna kyseessä oli kaksi Suomen hallitusta, joista ulkovallat tunnistivat toisen.
Kansankomissaarien neuvosto tunnusti joulukuun 1917 alussa Suomen itsenäisyyden ja 1.3.1918 solmi myöskin Kansanvaltuuskunnan kanssa 20-pykälän sopimuksen, allekirjoittajina E.Gylling, Oskari Tokoi ja Lenin, Prosjan, Trotski, Stalin.
Saksan kanssa Leninin neuvosto solmi kuukauden aseleposopimuksen 5.12.1917 ja Brest-Litovskin neuvottelut johtivat rauhansopimukseen 3.3.1918 ja keskusvaltojen joukossa sopijana oli myöskin 22.1.1918 itsenäistynyt Ukraina.

"Rauhanneuvotteluista neuvostohallitus Saksan välityksellä useamman kerran saattoi Suomen hallituksen tietoon toiveensa neuvottelujen aloittamisesta", kirj. Väinö Tanner, Tarton rauha, Tammi 1949. "Suomen hallitus Svinhufvud valtionhoitajana ja J.K.Paasikivi pääministerinä suostui ehdotukseen pyytäen Saksan hallitusta toimimaan välittäjänä. Rauhanneuvottelut Berliinissä alkoivat 2.8.1918, Suomen valtuuskunnan puh.johtajana oli Carl Enckell ja N-Venäjän Worovsky. "Heti alussa takerruttiin kysymykseen, oliko Suomen ja Venäjän välillä ollut sotaa tai edes sotatilaa. Venäläiset edustajat kielsivät tämän väittäen. ettei Suomen hallitus ollut koskaan sotaa julistanut. Suomen taholla sensijaan oli asetuttu sille kannalle, että molempien maiden välillä oli käyty sota, jonka nyt tuli päättyä rauhantekoon. Tätä tuki suomalaisten mielestä se, että venäläiset eivät olleet vetäneet joukkojaan pois Suomesta maan tultua itsenäiseksi, vieläpä nämä joukot olivat sekaantuneet Suomessa käytyihin taisteluihin.
Neuvottelut ( Berliinissä ) eivät johtaneet mihinkään tulokseen. Ne sammuivat vähitellen sen jälkeen kun oli puhuttu paljon pöytäkirjaan."

"Ulkoasiainkomissaari Tsitsherin useissa sähkeissään helmikuun lopulta 1920 alkaen palasi kysymykseen rauhanneuvottelujen aikaansaamisesta ja teki 26.3.1920 suoranaisen ehdotuksen aseleponeuvottelujen käymisestä."
Tsitsherin näyttää tuossa samalla tunnustaneen olemassa olleen sotatilan?
Neuvottelut käytiin Rajajoen asemahallissa 12. - 24.4.1920, Suomea edusti puh.johtajana kenr.maj. Wetzer ja vastapuolella sotilasneuvoston jäsen kenraali Lashkevits. Neuvostovaltuuskunnan saattoi Rajajoen sillalle Eino Rahja. Neuvottelut päättyivät tuloksettomasti.

"Ulkoasiainkomissaari Tshitsherin ehdotti 12.5.1020 rauhanneuvottelujen aloittamista ja Suomen hallitus vastasi myönteisesti 14.5.1920. Suomen valtuuskunnan puh.johtaja J.K.Paasikivi ja jäseninä mm. Väinö Tanner, R.Walden, Vennola, Voionmaa ja Neuvostovaltuuskunnan puheenjohtajana oli Jan A. Berzin."
"Venäläiset esittivät aluksi, että tehtäisiin nopeasti välirauha, koska se heidän mielestään edistäisi neuvottelujen sujumista. 12.6.1920 ensimmäinen kokous. "Berzin arveli, että rauhansopimus olisi paras alkaa toteamalla Suomen itsenäisyys. Hänen mielestään itsenäisyydellä oli vain yksipuolinen merkitys, jota ei muodollisesti, oikeudellisesti eikä diplomaattisesti ollut vahvistettu.""Sen vuoksi hän ehdotti, että molempain maiden edustajain allekirjoittamalla sopimusasiakirjalla olisi vahvistettava peruskirja Suomen itsenäisyydestä."

Paasikivi: "kysymys Suomen itsenäisyydestä ja sen tunnustamisesta ja kaikki, mikä tätä asiaa koskee, on ulkopuolella tämän konferenssin keskustelujen ja päätösten."
"Holstilta saapui vastaus välirauhan tekoa koskevaan tiedusteluumme. Meidät oikeutettiin tekemään välirauha `Rajajoen ehdoilla´".

Suomi ja N-Venäjä olivat nähtävästi molempien Tarton rauhanneuvottelun osapuolten kannanoton mukaan olleet sodassa ja/tai sotatilassa keskenään?
Aunuksen 1919 retkikin mm. oli täten oikeastaan vain eräs sotatoimi tuossa sodassa?
Ja Berzin vaati rauhanneuvotteluissa mm. Salmin Suojärven metsiä N-Venäjälle ja suomalaiset aluksi Petsamoa ja Repola-Porajärveä tyytyen sitten Petsamoon ja Repola-Porajärvestä luopuminen aiheutti Suomessa "häpeärauha-nimityksen" Tarton rauhasta.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1062
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Suomen sotainen menneisyys?

05.08.16 16:56

Emma-Liisa kirjoitti:
Vieläkin tärkeämpää on, että juuri tuo sota vaikutti suomalaisten myöhempään mentaliteettiin, koska sen jälkeen esikuvallisiksi sankareiksi esitettiin sotilaat aiempien rauhanomaisten kulttuuri-idolien (Snellman, Runeberg, Topelius, Kivi) asemesta.
Eivätkö nuo kulttuuri-idolit lisättynä Lönnrotilla "nostaneet Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon"?
Runeberg nosti Vänrikki Ståhlin kertomuksillaan surkean tappiollisen Suomen sodan taisteluistakin esiin ne taistelut, joissa ruotsalais-suomalaiset olivat olleet voitollisia venäläistä valloittajaa vastaan: Sven Dufva ja Sandels Koljonvirralla ja Porilaisten marssissakin puhutaan Lytzenin ja Narvan taisteluista.
Topeliuksen Välskärin kertomukset alkavat jo Nuijasodan ajoilta ja vielä Väinö Linnakin `tuntemattomassaan´ muistelee Ståhlin tarinoita.

Heräävälle suomalaisuudelle annettiin sotainen historia ja suomalaiset sotasankarit ja suomalaisten sotainen menneisyys Åolannin sodan aikoihin ja jo sitä ennenkin ja `valtio-sanakin´ tuli suomenkieleenkin samoihin aikoihin?

Veikko Palvo

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Suomen sotainen menneisyys?

05.08.16 19:47

Emma-Liisa kirjoitti: - - sisällissodan - -

Vieläkin tärkeämpää on, että juuri tuo sota vaikutti suomalaisten myöhempään mentaliteettiin, koska sen jälkeen esikuvallisiksi sankareiksi esitettiin sotilaat aiempien rauhanomaisten kulttuuri-idolien (Snellman, Runeberg, Topelius, Kivi) asemesta
En näkisi suomalaisen ns. sivistyneistön mentaliteettia näin eriytymättömänä ja "möhkälemäisenä". Runeberg oli Vänrikki Stoolin tarinoissa ihannoinut sotaa antiikin Kreikasta juontuvan perinteen hengessä: Döbeln oli johtanut miehensä "satahan verileikkiin ihanaan" ja luutnantti Zidén kuoli onnellisena kuultuaan kaikkien miestensäkin kaatuneen jne. Arvelisin, että 1800-luvun jälkijakson ja uuden vuosisadan alkutaitteen "klassisoiva" sodanihannointi oli tyypillisintä juuri Suomen ruotsinkieliselle yläluokalle. Tunnetusti myös entisen emämaan Ruotsin kansallisromantiikassa sama ilmiö esiintyi voimakkaana. Ajateltakoon vaikkapa Viktor Rydbergin Viimeinen ateenalainen -fantasioita ja meilläkin hyvin suosittua Ateenalaisten laulua ("Härlig är döden, när modigt i främsta ledet du dignar...), jota sivumennen sanoen Jörn Donner taannoin nimitti "kauheaksi". Luulisin, että juuri tällaiselta aatepohjalta aikoinaan nousivat Eugen Schaumanin ja vast. teot. Ruotsinkielisissä sivistyneistöpiireissä esiintyi myös selväpiirteistä rasistista (käyttääkseni tuota kovin ajankohtaista sanaa) suhtautumista suomenkieliseen valtaväestöön, jolta kaiken muun ohella nuo soturiominaisuudet puuttuivat ja jolla ei ollut "valtiota luovaa kykyä".

Vuosi 1918 saattoi jopa voimistaa edellä viitattuja tendenssejä, mutta samalla itsenäisen kansallisvaltion syntyminen siirsi myös henkisen dominanssin painopistettä voimakkaasti suomalaisuuden suuntaan ja "jääkärien kauniiseen sankaritaruun" huipentumana sille Karimon, Hakkapelitta-lehden ja monien muiden lanseeraamalle "suomalaiselle soturikunnolle", jota oli ilmennyt halki vuosisatojen aina hamasta rautakaudesta eli "ensimmäisestä itsenäisyyden ajasta" lähtien.

PS Olisikohan Kivi todella ollut "kulttuuri-idolin" asemassa jo Venäjän ajan loppuvuosina; vastahan vain vähän aikaisemmin lähinnä Viljo Tarkiainen oli nostanut hänet esiin lähes unohduksesta?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”