Sepeteus
Viestit: 1
Liittynyt: 12.11.19 09:40

Urheilun merkityksestä kansallistunnolle

12.11.19 09:49

Suomessa on kirjoitettu paljon urheilun; varsinkin huippu-urheilun merkityksestä kansallistunnolle. Jo ennen Suomen itsenäistymistä urheilulla oli iso merkitys kansan erityisyyden etsinnässä. Itse urheilun ideaali tuli Suomeen lännestä. Englantilaistyyppinen herrasmiesurheilu sai olympialaisen leiman Keski-Euroopassa, kun paroni de Coubertin huomasi liittää kilpailuidean vanhaan olympian aatteeseen. Suomessa tämä otettiin vastaan ilolla ja laajojen kansanosien hyväksynnällä. Tässä oli pohja myös työväenliikkeen urheilu- ja kilpailuharrastukselle. Tästä ajatuksesta ponnistivat myös ´pohjolan helleenit´, huipulle pyrkivät ja sinne myös päässeet urheilijat. Yksi suomen urheilumenestyksen aloittajista oli Hannes Kolehmainen, neljän olympiakullan voittaja.

Elinasofiaa
Viestit: 1
Liittynyt: 16.11.19 12:40

Re: Urheilun merkityksestä kansallistunnolle

16.11.19 13:05

Urheilu on ollut iso osa suomalaisen kansallistunnon luomisessa. Olympialaiset vaikuttivat Suomen kansallistuntoon voimakkaan positiivisesti luoden monia perinteitä, kuten Original lonkeron. Olympialaiset nostivat synkän ja masentuneen valtion maailmankartalle ja antoivat suomalaisille aihetta iloon ja nauruun. Urheilu tulisi nostamaan Suomen kansantalouden uudelle tasolle. Suomen kansalaiset juhlivat olympialaisista, eikä tämä ilo lannistunut olympialaisten jälkeenkään, sillä urheilumenestystä saatiin myös muilta rintamilta. Matti Haagman nousi jääkiekon kovimpaan pääsarjaan NHL:ään ja Jari Litmanen nousi kansainväliseksi supertähdeksi. Suomen kansallistunto oli huipussaan, suuri kiitos urheilulle.

nikape
Viestit: 1
Liittynyt: 21.02.20 09:12

Re: Urheilun merkityksestä kansallistunnolle

21.02.20 09:36

Antiikin Kreikassa ihannoitiin sivityneitä ja fyysisesti itseään kehittäviä ihmisiä (tuohon aikaan tuo elämäntyylin ja asema oli varattu miehille). Antiikin olympilaisista lähtien urheilijoita ja urheilusuorituksista on ihannoitu. Menestystä on mitattu kilpailuiden tuloksilla. Menestyksestä on saanut kunniat paitsi yksilöt, myös kansakunnat.

Suomi aloittaa kesäkuussa 2020 ensimmäiset jalkapallon arvokilpailut. Tämän odottaminen on ollut eräänlainen penkkiurheilijan ultramaraton. Pettymysten ja heikkojen aikakausien jälkeen Suomi pääsi historiallisesti kisoihin. Merkitys suomalaiselle urheiluväelle on suuri. Onhan palloilulajien arvokisat arvostettu ja seurattu tapahtuma. Kun kyseessä on lajina jalkapallo, niin huomio kilpailuihin kohdistuu koko jalkapalloilevasta maailmasta eli koko maapallolta.

EM- kilpailut pelataan kerran neljässä vuodessa. Kisahuuma on kasvanut valtavaksi. Se kertoo, että suomalaisille on valtava merkitys sillä, että "Huuhkakat" selviytyivät karsinnoista kisoihin. Suomi pelaa alkulohkon pelit Tansakan Kööpenhaminassa ja Venäjän Pietarissa. Näihin otteluihin on ollut lähes mahdoton saada lippuja. Uefa myy lippuja tietynlaisen arvontasysteemin kautta. Ensin ilmoittaudutaan järjestelmään ja ilmaistaan, mistä lipuista ollaan kiinnostuneita. Tätä seuraa monen kuukauden pituinen odotusjakso. Loppuvaiheessa ne, joita arpaonni suosi, saavat 1-4 lippua riippuen alkuperäisistä valinnoista. Lippujen hinta veloitetaan heti luottokortilta. Tämän jälkeen onnekkailla alkaa vimmainen majotusten ja vuosilomien varaaminen jalkapalloreissun ajalle.

Edellä kuvattuun rumbaan osallistui tietojeni mukaan erittäin moni suomalainen. Ylen verkkosivujen mukaan noin komannes sai lipun. Oma arvioni on, että arpaonni suosi harvempaa.

Kisojen arvo ja merkitys koko Suomelle ja suomalaisille selviää muutaman kuukauden sisällä. Kisajännitys tiivistyy kevään mittaan. Vastus on kova, suoraan maailman huipulta, kuten arvokisoissa kuuluu pelin henkeen. Kansallistunto tulee saamaan täysin uudenlaisen, entistä kansainvälisemmän ja yhtenäisemmän, muodon kun Suomi aloittaa EM- kisat 13.6. Kööpenhaminassa kisojen avausottelussa. Harvoin lähes koko maailman huomio on kiinnittynyt samanaikaisesti Suomeen. Pian sellainen koetaan ja olkaamme siitä iloisia ja ylpeitä.

Niko Peltonen

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”