Paivi Kahri
Viestit: 1
Liittynyt: 19.11.19 10:50

Luostareiden kalastus Kymijoella

Jokikalastuksella oli tärkeä osuus kymiläisten elinkeinonharjoituksessa jo kautta aikojen ja tapahtumarikas vaihe Kymin historiassa, jolloin kalastamoita oli Valamon munkkien omistuksessa, Venäjän keisari Paavali I luovuttaessa heille vuonna 1797 Kymijoessa sijaitsevia Kyminkartanon omistuksessa olevia kalastuspaikkoja ja kalastusoikeuksia. Ja munkit ryhtyivät heti toimiin saadessaan Paavalin I:n antamat kalastuoikeudet Kymijoelta, rakentamalla sinne (Munkholma) kaksikerroksisen luostarin, kappelin ja he kalastivat ylittämällä jopa kalastusoikeudet ja rakentamalla kalastusta varten patojaan sopimusten vastaisesti, joista kehkeytyi riitaa, sillä suomalaiset paikalliset talonisännät eivät hyvällä katsoneet näitä venäjää puhuvia munkkikalastajien (munkkiasut päällä) toimintaa, turvatakseen oman kalastuksensa. Joka johti taas kalastusaluekiistoihin, joita selviteltiin tuomioistuimessa, joissa kalastusoikeus myönnettiin munkeille. Riidat vain jatkuivat monille käräjille, kunnes Valamon luostari harkitsi kalastusalueen myyntiä ja lopulta Suomen valtio tarjoutui ostamaan vuonna 1847 kyseisen koskikalastusalueen ja lunastamaan kalastusoikeudet. http://www.lohikeskuskotka.fi/ru/histor ... kalastus-3

Matti Oijala
Viestit: 26
Liittynyt: 04.03.21 07:18

Re: Luostareiden kalastus Kymijoella

Kymijoki oli ennen patoamistaan Etelä-Suomen tärkein lohijoki. Sen suiston kalastusoikeudet kuuluivat keskiajalla Vadstenan luostarille, Kymin kartano, itäinen haara. Oravalan kalastusoikeuksista on annettu päätös 1458. Toiseksi Turun piispat perustivat Piispankartanon Ahvenkoskelle, läntiseen haaraan jo keskiajalla. Lisää merkittäviä lohestuapikkoja löytyy kauempana sisämaassa: mm. Ankkapur(h)a, Mankalankosket, Vuolenkoski, Jyränkö, Kalkkistenkosket ja Kuorekoski. Mankalankosket näyttävät nimistön perusteella kuuluneen mm. Inkeren kartanolle ja olivat kalamajoineen autonomian ajalla Arrajoen kartanon paronien yksityistä kalastusaluetta. Paason Kuorekoski oli jo keskiajalla aateliston läänitys ja Jyrängössä on Voudinlahti. Kymijoen lohikalastus on ollut haluttua kautta aikojen, eivätkä paikalliset asukkaat ole hallinneet tärkeitä koskia. Esimerkiksi Vuolenkoski sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä nimikkokoskestaan! Vuolenkosken nimi, voi johtua vouti eli vooli, voola - Vuolen(koski)?- muitakin lähtökohtia on esitetty mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Nimistön perusteella Kymijoki näyttäisi olleen pyyntiväestön viimeisiä asuinsijoja Etelä-Suomessa, tosin joen nykyinen nimi ei taida ylttää näin kauas historiaan. Etenkin, Iitti, missä on runsaasti koskia, on asutushistoriansa ja nimistönsä perusteella tällaista aluetta.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”