Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 11:26

Klaus Lindgren kirjoitti:Vetehiselle: eipä tuota suomalaisuuden kiistämistä ole kyllä juurikaan näkynyt, ei ainakaan Meinanderin jutussa. Joten ei siitä sen enempää, kiitos.

Heynolle: kyllä Helsinki on suomenkielisille aina ollut Helsinki, sen sijaan Vironniemi on varsin vähän käytetty suomennos Estnäsistä. Sijaitsee nykyisen Krunikan alueella, Rauhankadulla on sentään Vironniemen päiväkoti.
a) Vironniemi ei ole suomennos ja b) kuinka kauan tässä on "aina"?

Klaus Lindgren
Viestit: 1127
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Helsinki perustettiin ruotsinkieliselle seudulle, Helsingen pitäjän Forsbyn kylän maille, kosken partaalle, josta nimi Helsingfors, joka sitten vääntyi suomenkielisten suissa Helsingiksi. Sittemmin kaupunki siirrettiin Tölön kylän Estnäsiin. Kaupungin nimi on tietääkseni ollut suomeksi Helsinki niin kauan kuin se on ollut olemassa. Termi Vironniemi on peräisin vuodelta 1908, kuten vaikkapa osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ssu/nimisto2007/30_1.pdf voimme lukea. Termiä on käytetty ja käytetään hyvin vähän, lähinnä peruspalvelupiirin ja päiväkodin nimissä. Helsingen pitäjä suomennettiin sittemmin Helsingin maalaiskunnaksi ja kulkee nykyään Vantaan kaupungin nimellä, Fosrby on suomennettu Koskelaksi ja Tölö on suomeksi Töölö. Helsingissä on toki ollut suomenkielisiäkin asukkaita kaupungin perustamisesta lähtien, mutta vasta noin 1890-luvulta lähtien enemmistö on ollut suomenkielisiä. Nykyään tuo enemmistö on murskaavan suuri.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 11:26

Klaus Lindgren kirjoitti:Helsinki perustettiin ruotsinkieliselle seudulle, Helsingen pitäjän Forsbyn kylän maille, kosken partaalle, josta nimi Helsingfors, joka sitten vääntyi suomenkielisten suissa Helsingiksi. Sittemmin kaupunki siirrettiin Tölön kylän Estnäsiin. Kaupungin nimi on tietääkseni ollut suomeksi Helsinki niin kauan kuin se on ollut olemassa. Termi Vironniemi on peräisin vuodelta 1908, kuten vaikkapa osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ssu/nimisto2007/30_1.pdf voimme lukea. Termiä on käytetty ja käytetään hyvin vähän, lähinnä peruspalvelupiirin ja päiväkodin nimissä. Helsingen pitäjä suomennettiin sittemmin Helsingin maalaiskunnaksi ja kulkee nykyään Vantaan kaupungin nimellä, Fosrby on suomennettu Koskelaksi ja Tölö on suomeksi Töölö. Helsingissä on toki ollut suomenkielisiäkin asukkaita kaupungin perustamisesta lähtien, mutta vasta noin 1890-luvulta lähtien enemmistö on ollut suomenkielisiä. Nykyään tuo enemmistö on murskaavan suuri.
"Aina" on siis korkeintaa 500 vuotta. Ja on aivan ilmiselvää, että "Helsinki" on myöhäinen kaupunkia tarkoittava "suomennos", ei siis "niin kauan kuin se on ollut olemassa". Estnäs taas on läpinäkyvä käännös ruotsiin siltä ajalta, kun alue oli virolaisten nautinta-alueeseen kuuluva taukopaikka.

Klaus Lindgren
Viestit: 1127
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Eipä tuo nimi kaupunkia itseään vanhempi ole, tietenkään. Ovatko sitten sanat Helsinge ja Estnäs ruotsinkielisten keksimiä vai suomesta kääntämiä, on toinen juttu; kun kaupunki perustettiin, seutu oli ruotsinkielistä ja paikannimet myös. Kuulostaa aika luontevalta, että kun tällä puolen lahtea asui ruotsinkeilisiä ja toisella puolen virolaisia, ruotsinkielinen talonpoikaisrahvas antoi paikoille sellaisia nimiä kuin Estnäs tai Munksnäs, jälkimmäinen siis Paadisten luostarin näillä kulmilla kalastelleiden munkkien mukaan. Toki seudulla on myös suomenkielestä ruotsiin vääntyneitä ja siitä taas suomennettuja paikannimiä, kuten vaikkapa Haapalaksi - Hoplax - Huopalahti, mutta silloin ollaan jo ajassa satoja vuosia ennen Helsingin kaupungin perustamista. Jos joku esittää vuotta 1908 varhaisempia esiintymiä paikannimelle "Vironniemi" nykyisen Kruununhaan alueella olleelle niemelle, olen valmis uskomaan. Muuten luotan jo olemassa olevaan tutkimukseen.

henrik
Viestit: 40
Liittynyt: 03.11.06 11:07

Tuolla Klausin antamassa linkissä on muuten virassa olevan nimistöntutkimuksen professorin (R-L Pitkänen) tekstiä myös Etelä-Suomen saamelaispohjaisesta nimistöstä (tästä oli puhe aiemmin Joukon Heynon kanssa):

"Saamelaisperäisiä paikannimiä on eteläisintä Suomea myöten. Niiden tutkimus on vasta
alussa, joten kokonaiskuvaa nimistöstä ei vielä ole.
Joitakin nimiesimerkkejä:
Lieksa < sa liekša ’suo’
Iidesjärvi < sa idja ’yö’
Kukasjärvi, Kukkia < sa kuhkkes ’pitkä’
Lummen(n)e < sa luobbâr ’joen järvimäinen laajentuma’
Ellivuori < sa ele- ’korkea’
Arajärvi < sa 􀆗􀁕􀆝- ’kivikko’"

Oli siis aikoinaan puhetta siitä, tuleeko "Häme" saamelaisten omakielisestä nykyään "saamea" tarkoittavasta sanasta. Tuolloin mainitsemani SKESin (jonka lähdearvon Jouko Heyno mitätöi) lisäksi tähän etymologiaan uskotaan ainakin Kaisa Häkkisen kirjassa "Mistä sanat tulevat" (1997) s. 245.

Toivoisin, että myös JH antaisi tässä yhteydessä tarkat tiedot lähteistään.

Avatar
Annastiina Mäkilä
Viestit: 390
Liittynyt: 25.01.07 21:42
Paikkakunta: Turku

On taas ollut sanojen, ja erityisesti nimien etymologioista keskustelua. Turvaudun jälleen Kaisa Häkkisen tutkimustuloksiin, ne kun lienevät tällä hetkellä tuoreimpia. (Kirja Nykysuomen etymologinen sanakirja on julkaistu vuonna 2004.) Käyttämäni lainaukset ovat siis edellä mainitusta teoksesta.
Jouko Heyno kirjoitti:Kun nyt vielä noista sanoista täällä on ollut puhetta, ja etymologioista, niin "suomi" tarkoittaa alkuaan liittokuntaa, se ei ylipäätään ole minkään kansan nimi -vaikka "kansa" tarkoittaakin ihan samaa.
henrik kirjoitti:Juttelin yhden lingvistin kanssa, ja hän kertoi käsityksenään, että Suomelle ei monista yrityksistä huolimatta ole löytynyt selkeää etymologiaa. Todennäköisimpänä hän piti sitä, että sana tulisi jonkinkielisestä paikannimestä jossain nykyisen Suomen alueelle, ja ilmaisu olisi sittemmin laajentunut ilmaisemaan Varsinais-Suomea ja myöhemmin koko Suomea. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1969) tosin ehdottaa, että on voinut olla myös Suomi-niminen henkilö, josta nimitys on lähtenyt liikkeelle.
Suomi: "Sanalla on vastine vepsää lukuun ottamatta kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. [- -] Sanan alkuperää on 1600-luvulta alkaen selitetty monella tavalla. [- -] Uudempien selitysten mukaan sanan vartalo on lainaperäinen, ja mahdollisia alkumuotoja on useita. Näistä yksi on balttialaisperäinen *sama-, joka juontuisi samasta maata merkitsevästä kantabaltin sanasta *zemé kuin heimon nimi -) hämäläinen. Toisen selityksen mukaan suomi juontuisi ihmistä merkitsevästä indoeurooppalaisesta sanasta [--] Mikään näistä tai muistakaan annetuista selityksistä ei ole saanut tutkijoiden yksimielistä kannatusta, joten sanan alkuperä on edelleen epäselvä."
Jouko Heyno kirjoitti:Totta kai Helsinski on suomalainen kaupunki. Se ei muuta sitä miksikään, että siellä näkyy ruotsalainen vaikutus. Se näkyy hyvin vaikkapa kaupungin nimessä: Suomalaisillehan tuo paikka on "Vironniemi"; ei "Helsingfors".
Klaus Lindgren kirjoitti:Heynolle: kyllä Helsinki on suomenkielisille aina ollut Helsinki, sen sijaan Vironniemi on varsin vähän käytetty suomennos Estnäsistä.
Klaus Lindgren kirjoitti:Helsinki perustettiin ruotsinkieliselle seudulle, Helsingen pitäjän Forsbyn kylän maille, kosken partaalle, josta nimi Helsingfors, joka sitten vääntyi suomenkielisten suissa Helsingiksi. Sittemmin kaupunki siirrettiin Tölön kylän Estnäsiin. Kaupungin nimi on tietääkseni ollut suomeksi Helsinki niin kauan kuin se on ollut olemassa.
Helsinki: "Suomen nykyisen pääkaupungin nimi Helsinki on ruotsalaisperäinen paikannimi, jonka vanhin tunnettu asu on Heelsingha. Tämän arvellaan aluksi tarkoittaneen Vantaankoskea. Nimen alkuperästä on annettu toisistaan poikkeavia selityksiä, mutta yleisimmin hyväksytyn käsityksen mukaan nimen ovat tuoneet mukanaan seudulle varhaisella keskiajalla Ruotsin Helsinglandista muuttaneet asukkaat. Suomen vanhassa kirjakielessä helsinki esiintyy myös yleisnimenä merkityksessä 'Helsinglandin asukas' [- -]"
Vetehinen kirjoitti:Siis miksi ruotsalaiset kutsuvat lappalaisia lappalaisiksi? En ole löytänyt mitään selitystä ilmiölle. [...] Jollain tavalla sana lappalainen on syntynyt joko Ruotsissa tai Suomessa ja siirtynyt sitten toiseen kieleen, jonka puhujat ovat vaihtaneet vanhan lappalaista tarkoittavan sanan uuteen.
Jouko Heyno kirjoitti:Syy on kyllä hyvinkin selvillä. kyse on suomenkielen "lape", ~ syrjä, sanavartaloon yhdistettävissä oleva (nykyinen) etnonyymi. Alkuaan sana on tarkoittanut ylipäätään syrjäseutua, Lappia, ja se miksi ruotsin kielessä käytetään samaa termiä kuin suomessa, "samer" termin rinnalla, johtuu siitä, että termi on lainautunut skandinaaviskaan itämerensuomesta.
Lappalainen: "[- -] Saamenmaahan ja saamelaisiin viittaavat lappi ja lappalainen ovat nimityksiä, joita ovat vanhastaan käyttäneet monet muut kansat paitsi saamelaiset itse. Sanat tajutaan usein sävyltään pilkallisiksi, ja alkuperältäänkin niitä on arveltu eräänlaisiksi pilkkanimiksi.
"Yhden selityksen mukaan nimitys on syntynyt viikinkiaikana, ja sitä ovat aluksi käyttäneet ruotsalaiset varjagit. [- -] Varjagit kohtasivat Laatokan seuduilla sekä vatjalaisia että itsestään samaa nimitystä käyttävää, mutta selvästi vähäpätöisempää vuowjos-kansaa [saamelaiset kutsuivat tuolloin itseään tällä nimellä], ja pitääkseen nämä erossa toisistaan alkoivat väheksyvästi nimittää jälkimmäisiä 'lappusiksi, tilkkusiksi', ruotsiksi lappar ( - lappu).
"Toisen selityksen mukaan lappi kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin lape, lappea ja olisi alkuaan yleisnimi, jonka merkitys olisi aikaisemmin ollut 'syrjäseutu'. [- -] Toisaalta voidaan kuitenkin monet lappi-osan sisältävät nimet selittää aikaisempaan saamelaisasutukseen viittaaviksi, joten lappi on saattanut olla kansallisuusnimi jo ennen kuin siitä tuli paikannimi. Tähän viittaa myös se, ettei lappi-sanaa tunneta yleisenimenä suomen murteista. [- -]"
henrik kirjoitti:Todennäköisenä pidetään kuitenkin, että Suomella ei ole yhteyttä sanaan saame, joka on yleisen käsityksen mukaan samaa etymologista juurta sanan Häme kanssa.
henrik kirjoitti:Oli siis aikoinaan puhetta siitä, tuleeko "Häme" saamelaisten omakielisestä nykyään "saamea" tarkoittavasta sanasta. Tuolloin mainitsemani SKESin (jonka lähdearvon Jouko Heyno mitätöi) lisäksi tähän etymologiaan uskotaan ainakin Kaisa Häkkisen kirjassa "Mistä sanat tulevat" (1997) s. 245.
Häme: "Jo ammoisista ajoista lähtien itsenäisenä maakuntana tunnetun Hämeen nimitys on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu heimonnimi hämäläinen. Tämän kantaosan hämä- etymologinen vastine on saamelaisten omakielinen nimitys sápmi. Sanavartalon alkuperästä on esitetty useita kilpailevia selityksiä. [- -] Eräät tutkijat ovat halunneet yhdistää hämä-vartalon suomalaisten nykyisessä kansannimessä perustana olevaan suoma-vartaloon. Mitään yhtä, yleisesti hyväksyttyä käsitystä hämä-vartalon alkuperästä ei toistaiseksi ole olemassa. [- -]"

Tulipas pitkälti suoria lainauksia :oops: . Toivottavasti nämä kuitenkin selvensivät hieman asioita :-) .

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Jouko Heyno kirjoitti:Kannattaa rurustua Ruotsin ja norjan asutus- ja kielihistoriaan. Vastaavaan suuntaan lainattuja sanoja on skandinaavisissa kielissä ja englannissa runsaasti.
Mistä tutustuminen kannattaa aloittaa?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Annastiina Mäkilä kirjoitti:Suomi: Toisen selityksen mukaan suomi juontuisi ihmistä merkitsevästä indoeurooppalaisesta sanasta
Yhden lähteen mukaan Ruotsin nimi on alkuaan PIE:n sanasta *suos, joka meikäläiselle maallikolle muistuttaa kovasti suomea.

"An old English plural form of Swede. The exact development of the ethnonym remains uncertain, but it certainly derives from the Old English Sweoðeod, in Old Norse: Sviþjoð. The etymology of the first element, Svi, links to the PIE *suos (one's own, of one's own kin). The last element, þjoð, means "people""

http://www.answers.com/topic/list-of-co ... ogies#wp-S

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Klaus Lindgren kirjoitti:Vetehiselle: eipä tuota suomalaisuuden kiistämistä ole kyllä juurikaan näkynyt, ei ainakaan Meinanderin jutussa.
Ei Meinander suoraan sano, ettei Helsinki ole suomalainen kaupunki, vaan hän kuvailee miten ruotsalainen Helsinki on. Se herättää ajattelemaan, että kyseessä on ruotsalais- tai suomenruotsalainen kansalliskiihkoilija.

Jotkut vastaukset ihmetyttävät myös. Kun väitän Helsinkiä suomalaiseksi kaupungiksi, Jansson vastasi listaamalla ruotsinkielisiä kerhoja, josta kai pitäisi päätellä, että ne eivät ole suomalaisia. Siis jonkun Janssonin mielestä ruotsinkielinen ei ole suomalaista. Eräs toinen vastasi, että Helsingissä on ruotsinkielisiä katukylttejä, ikään kuin ne eivät olisi suomalaisia vaan ruotsalaisia. Itse en puhunut suomalaisuudesta vastakohtana ruotsinkielisyydelle, vaan sisällytin ruotsinkielisyyden suomalaisuuteen.

Ja jonkun Jäveln från Backan provokaatiot menevät täällä läpi ilman komentin kommenttia. Hän lienee ilmeisen kiihkoileva suomenruotsalaisnationalisti ja sujuvakynäinen. Johan huutoa kuuluisi, jos kirjoittaisin yhtä halveksivasti ruotsinkielisistä kuin JvB kirjoittaa suomalaisuudesta, mutta en tee sitä, koska en ole kiihkoileva nationalisti.

Klaus Lindgren
Viestit: 1127
Liittynyt: 30.11.05 13:31

En kyllä osaa mainitsemasi tekstit luettuani millään löytää epäilyksillesi, Vetehinen, perusteita. Kyse lienee pikemminkin siitä, että tämä suomenkielinen suomalaisuus on niin dominoivassa asemassa ja muutenkin vahvoilla täällä Suomessamme, että sitä ei joko tarvitse tai huomata erikseen mainita. Hienoa muuten, että huomasit sisällyttää sen suomenruotsalaisuuden suomalaisuuteen.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 11:26

Klaus Lindgren kirjoitti:En kyllä osaa mainitsemasi tekstit luettuani millään löytää epäilyksillesi, Vetehinen, perusteita. Kyse lienee pikemminkin siitä, että tämä suomenkielinen suomalaisuus on niin dominoivassa asemassa ja muutenkin vahvoilla täällä Suomessamme, että sitä ei joko tarvitse tai huomata erikseen mainita. Hienoa muuten, että huomasit sisällyttää sen suomenruotsalaisuuden suomalaisuuteen.
Tuosta suomenruotsinkielisten osuudesta kannattaa huomauttaa, että yksi ongelman syistä on, että suomessa on vain yksi sana, "ruotsalainen", kun ruotsissa on kolme; "svensk", "svenske" ja "svenska", jotka kaikki tarkoittavat eri asiaa. Olen jo aiemminkin todennut, että jos asiat halutaan sotkea, niin sekaisinhan ne menevät. Ja tuossa Suomen ruotsinkielisiä ja heidän merkitystään koskevassa keskustelussa on kovin paljon tahoja, jotka haluavat. Valitettavasti. Luulisi "kielitaistelun" päättyneen jo ennen toista Maailmansotaa. Olen samaa mieltä, että suomenruotsalaisten lukeminen ihan normaaleiksi suomaalisiksi on oikea - ja usein valitettavan tarpeellinen, erillinen - huomautus.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Klaus Lindgren kirjoitti:Hienoa muuten, että huomasit sisällyttää sen suomenruotsalaisuuden suomalaisuuteen.
Mikse te muut ette huomanneet sisällyttää suomenruotsalaisuutta suomalaisuuteen?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Jouko Heyno kirjoitti:
Klaus Lindgren kirjoitti:En kyllä osaa mainitsemasi tekstit luettuani millään löytää epäilyksillesi, Vetehinen, perusteita. Kyse lienee pikemminkin siitä, että tämä suomenkielinen suomalaisuus on niin dominoivassa asemassa ja muutenkin vahvoilla täällä Suomessamme, että sitä ei joko tarvitse tai huomata erikseen mainita. Hienoa muuten, että huomasit sisällyttää sen suomenruotsalaisuuden suomalaisuuteen.
Tuosta suomenruotsinkielisten osuudesta kannattaa huomauttaa, että yksi ongelman syistä on, että suomessa on vain yksi sana, "ruotsalainen", kun ruotsissa on kolme; "svensk", "svenske" ja "svenska", jotka kaikki tarkoittavat eri asiaa. Olen jo aiemminkin todennut, että jos asiat halutaan sotkea, niin sekaisinhan ne menevät. Ja tuossa Suomen ruotsinkielisiä ja heidän merkitystään koskevassa keskustelussa on kovin paljon tahoja, jotka haluavat. Valitettavasti. Luulisi "kielitaistelun" päättyneen jo ennen toista Maailmansotaa. Olen samaa mieltä, että suomenruotsalaisten lukeminen ihan normaaleiksi suomaalisiksi on oikea - ja usein valitettavan tarpeellinen, erillinen - huomautus.
Sekoitusta lisää sekin, että suomalaiselle on kaksi nimitystä ruotsiksi. On finne, joka tarkoittaa suomenkielistä suomalaista ja finländare, joka tarkoittaa suomenmaalaista eli Suomen kansalaista. Suomenruotsalaiset eivät pidä itseään finn-suomalaisina vaan finländareina eli suomenmaalaisina. Kolmas sana on finsk, jota ei käytetä yleensä suomalaisesta vaikka samaa tyyliä olevia dansk, norsk jen käytetään jatkuvasti. En tiedä miksi ruotsissa on ero suomalaisen ja muiden kansallisuuksien nimitysten välillä.

Javeln fran Backa
Viestit: 24
Liittynyt: 19.04.07 23:49
Paikkakunta: Tammisaari

Vetehinen kirjoitti: Ja jonkun Jäveln från Backan provokaatiot menevät täällä läpi ilman komentin kommenttia. Hän lienee ilmeisen kiihkoileva suomenruotsalaisnationalisti ja sujuvakynäinen. Johan huutoa kuuluisi, jos kirjoittaisin yhtä halveksivasti ruotsinkielisistä kuin JvB kirjoittaa suomalaisuudesta, mutta en tee sitä, koska en ole kiihkoileva nationalisti.
Meitsistä ois syytä pysyä asiassa. Asia on ja oli että Vetehinen väitti moittivaan sävyyn että Hesan yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin haltija Henrik Meinander oli (muka) esittänyt suomenruotsalaista kansalliskiihkoilevaa juttua Presson jutussa.

Tästä Vetehisen perättömästä väitteestä nousi keskustelu. Keskustelu ei koske sitä, millaisiksi meitsin mielipiteitä on kuvattava, eli se meitsin parjaava nimittely, johon Vetehinen syyllistyy, kun kuvaa meitsin mielipiteitä ”suomenruotsalaiseksi kansalliskiihkoiluksi” Meitsin puolesta Vetehinen saa nimitellä meitsiä miten haluaa - vaikka kommunistiksi tai natsiksi. Ei se, mitä olen kirjoittanut muutu Vetehisen nimittelystä.

Tässä meitsin mielestä Vetehinen, joka on joutunut keskustelussa ahtaalle, turvautuu kahteen navanalaiseen – hän muuttaa sitä, mitä hän on ”tullut sanoneeksi” ja hän ryhtyy nimittelemään. Näin hän pääsee peräytymään muuttamalla omia sanomisiaan tunnustamatta tappiotaan ja kääntää peräytyminen hyökkäykseksi nimittelemällä toista – eli meitsiä – ”kiihkoilijaksi”. Tekisi mieli vastata oikein olan takaa tätä loan heittämistä vastaan, mutta keskusteluhan ei koske sitä onko meitsi joku natsi vai mikä, vaan Presson juttua. Pressossa julkaistu artikkeli löytyy osoitteesta http://www.digipaper.fi/presso/4387/index.php?pgnumb=25

Jutussa Meinander kuvaa venäläisyyden käyttökelpoisuutta myyntikeinona silloin kun markkinoidaan Hesaa ja toteaa, että Hesa on ilmeeltään ja historialtaan pikemminkin ruotsalainen kuin venäläinen. Eri mieltä voidaan olla siitä onko Meinander oikeassa, muttei Meinanderin kirjoitusta voi leimata ”suomenruotsalaiseksi nationalismiksi”, niin kuin Vetehinen nimittelee. Meinander on minusta ainakin sikäli oikeassa että Venäjän aika oli lyhyt parenteesi Hesan ja Suomen historiassa. Toisaalta Venäjän ajan julkiset rakennukset on näkyvä osa Hesan yleisilmeessä, joten sen puolesta Hesaa voidaan hyvinkin markkinoida venäläisilmeisenä. Ruotsalaisena markkinoiminen ei olisi varmaan järkevääkään – siinä ei ole mitään romanttista mystiikkaa, vaan se olisi latteaa jokapäiväistä eikä myisi (ruotsalainen vapaa seksi on kai mennyttä aikaa). Meinanderin juttu on, niinkuin jokainen voi itse lukea, kemiallisen vapaa kaikesta kansalliskiihkoilusta. Sitä on vain Vetehisen mielikuvituksessa ja Vetehinen kuvaa Meinanderin juttua selvästi vääristellen ja virheellisesti. Sen voi jokainen itse lukea. Linkki on yllä.

Professori ei muuten ole kansaa palveleva virkamies jota kansalaiset saa arvostella ”väärien mielipiteiden esittämisestä” koska tämän muka kuuluisi esittää vain ”oikeita” mielipiteitä, niin kuin Vetehinen näyttää luulevan – koulujen opettajat sen sijaan on sellaisia, koska niiden kuuluu opettaa ”oikein” kun ne kerran toimii opetusministeriön alaisina ja palkkaamina (yliopistojen ja tieteen itsenäisyys). Vetehinen näkyy rinnastavan professuurin haltijan (Meinanderin) ministeriön palkkaamiin opettajiin joita voi ja saa arvostella opetustoimensa vuoksi. Vetehinenhän esitti että "Saan vaikutelman, että kirjoittaja on suomenruotsalainen kansalliskiihkoilija. HM mainitaan kuitenkin HY:n historian professoriksi" Ainoa kiihkoilu, jota on ilmennyt keskustelussaon kuitenkin peräisin Vetehisen päästä, josta hän hatusta tempaisee väitteitään Meinanderin ja meitsin muka kiihkoilusta. Muuta kiihkoilua ei kyllä ole ilmennyt kuin Vetehisen oma.


Jotta ettei. :cool: :cool:

.

Javeln fran Backa
Viestit: 24
Liittynyt: 19.04.07 23:49
Paikkakunta: Tammisaari

Vetehinen kirjoitti:Kolmas sana on finsk, jota ei käytetä yleensä suomalaisesta vaikka samaa tyyliä olevia dansk, norsk jen käytetään jatkuvasti. En tiedä miksi ruotsissa on ero suomalaisen ja muiden kansallisuuksien nimitysten välillä.
Väärin. Ruotsin kielessä ei suinkaan käytetä jatkuvasti noita sanoja. Sana "norsk" merkityksessä norjalainen henkilö on virhe. Oikein on "norrman" (dansk on sen sijaan oikein).

Ruotsin kielessä ole liioin eroa suomalaisten toisaalta ja toisaalta muiden kansallisuksien henkilöitä koskevien nimitysten välillä. Suomalaiset ei suinkaan ole siinä suhteessa erikoisasemassa. Eri kansallisuutta olevien henkilöiden nimitykset vaihtee sillä ne on perinnäisiä ruotsin kielessä.


Seuraavasta esimerkkejä: suomalainen = "finne" tai "finländare", tanskalainen, = "dansk", norjalainen = "norrman" (ei norsk), englantilainen = "engelsman" (ei engelsk), saksalainen = "tysk" (ei tyskman), ranskalainen = "fransman" (ei fransk), kreikkalainen = "grek" (ei grekman), portugalilainen = "portugis" (ei portugalsk eikä portugalman), espanjalainen = "spanjor" (miehestä, joskus myös naisesta) tai "spanjorska" (nimenomaan naisesta), italialainen = "italienare", venäläinen = "ryss" tai "rysse" (yleensä ja miehistä aina), "ryska" (naisista), sveitsiläinen = "schweizare", irlantilainen = "irländare" jne. Nää koskee siis vain henkilöiden nimityksiä.

Meitsi luulee, että nimitykset vaihtelee ilman mitään järkee niinkuin se onko joku sana neutri - ne täytyy vaan oppia. Sama suomen kielessä: naisista ainakin voidaan käyttää "kiinatar" tai "japanitar" muttei voi sanoa "suometar" eikä "ruotsitar". Hassuu.

Ruotsin kielessä käytetään suomalaisista henkilöistä joko ”finne”, ”finländare” tai ”finlandssvensk” muttei ”finsk”. ”Finsk”-sana on yleinen suomalaista osoittava muttei milloinkaan henkilönimitys . Aivan samoin norrman (henkilöstä) ja norsk (norjalaista osoittava), engelsman ja engelsk, fransman ja fransk. Sanaa ”finne” (suomenruotsalaisessa merkityksessä suomenkielinen suomalainen, oik. voisi sanoa ”finlandsfinne”, ”suomensuomalainen” vastakohtanaan ”finlandssvensk) ei käytetä, koska siihen sisältyy väheksyvää ja käytetään itsestä mielummin ”finlandssvensk” - tai sitten ”finländare” joka viittaa kansalaisuuteen eikä tee eroa kielen perusteella. Ruotsissa käytetää eroa tekemättä aina ”finne”, johon sisältyy väheksyvää tai ei, riippuen yhteydestä ja siitä mitä mielipiteitä sillä, kuka puhuu on suomalaisista (niin kuin on aina kun jossain puhutaan vieraasta kansalaisuudesta).

Jotta ettei. :cool: :cool:

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”