Olen yrittänyt tutkia 2000-luvun paikallishistoriaa muutamilta paikkakunnilta ja olisin kiinnostunut käyttämään sanomalehtiä apuna historiantutkimisessa. Olen pistänyt merkille että lähes jokaisella sanomalehdellä Suomessa on todella olemattomat ja kankeat näköislehtiarkistot. Useimpien lehtien arkistosta löytyy näköislehtinä vain muutaman edellisen vuoden lehdet. Monikin sanomalehti aloitti näköislehtien julkaisemisen internetissä jo 2000-luvun alussa, joten ihmettelen suurestikin miksei sitten kaikkia 2000-luvun sanomalehtiä voida pitää verkossa? Tämä on tällainen asia jonka on varmasti moni historiantutkija pistänyt merkille mutta asiaa ei oikeastaan ole vielä missään tuotu mitenkään esille. Ihan kuin monet lehdet eivät edes haluaisi että heidän lehtiarkistojaan tutkittaisiin.
Esimerkkejä
- Keskisuomalainen (noin 2020-2022)
- Savon Sanomat (noin 2020-2022)
- Kaleva (2020-2022)
- Aamulehti (2015-2022)
- Satakunnan Kansa (2015-2022)
- Ilta-Sanomat (2011-2022)
- Ilkka ja Pohjalainen (2011-2022)
- Keskipohjanmaa (1996-2022)
- Valkeakosken Sanomat (2016-2022)
- Turun Sanomat (2011-2022)
- Helsingin Sanomat (2013-2022)
- Raahen Seutu (2016-2022)
Useimpien lehtien näköislehtiarkiston kattavuutta ei pääse edes tarkistamaan mistään etukäteen, esimerkiksi Kainuun Sanomien nettisivuilla ei ole mitään mainintaa miltä ajalta näköislehtiarkistossa lehtiä on, eli arkistosta kiinnostunut joutuisi ensin ostamaan sian säkissä.
Myöskään uutismedioiden verkkouutisten arkistoimisessa ei ole kehumista. Uutismedioilla on tapana toteuttaa parin vuoden välein verkkosivu-uudistuksia joiden yhteydessä uusitaan uutisten URL-osoiterakenne jolloin aiempien uutisten linkit muuttuvat toimimattomiksi. Uutismedioiden pitäisikin ottaa käyttöön sellaiset URL-osoiterakenteet joita voitaisiin käyttää myös tulevaisuudessa, mutta se lienee utopiaa koska verkkosivuja suunnittelevat pääosin mainostoimistojen nuoret graafikot joille arkistointi ja historia ovat toisarvoisia ja tuntemattomia seikkoja.