Tapio Onnela
Viestit: 4879
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Tapaus Huhtiniemi osoittautui huijaukseksi

Tapaus Huhtiniemi osoittautui huijaukseksi

Tapaus Huhtiniemi vaikuttaa selvitetyltä. Huhut sodan aikana ammutuista sadoista karkureista ovat osoittautuneet pelkiksi huhuiksi ja tietoiseksi huijaukseksi, jonka avulla onnistuttiin harhauttamaan toimittajien lisäksi myös historiantutkijoita.

STT uutisoi Helsingin Sanomien mukaan Huhtiniemen kaivausten lopettamisesta 16.10. seuraavasti:
“Lappeenrannan Huhtiniemestä ei ole löytynyt viitteitä jatkosotaan liittyvistä joukkohaudoista.
Tutkimuksia johtanut arkeologian professori Mika Lavento kertoi tiistaina STT:lle, että kolme viikkoa kestäneissä jatkokaivauksissa ei ole löytynyt yhtään vainajaa.
Kaivauksissa löytyi joitakin esineitä, joita ei kuitenkaan voitu kytkeä suoraan vuoteen 1944. Löytöinä oli lähinnä eri aikakausille ajoittuvaa keramiikkaa.”
Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkosen teos "Huhtiniemi. 400 kadonneen miehen mysteeri." ilmestyi Minerva kustantamolta syksyllä 2007. Toimittaja Pasi Jaakkonen lähettää Ilta-Sanomissa pyyhkeitä historiantutkijoille ja toimittajille:
”Huhtiniemen mysteerin kätilöinä ovat toimittaja Pasi Jaakkosen mielestä häärineet varsinkin toimittajat ja tieteen harjoittajat.

- Osa tutkijoista ei huhua uskonut, mutta aika iso osa suomalaisesta älymystöstä, muun muassa akateemikkoja, uskoi salaliittoteorioihin. He antoivat huhun pönkittämiselle tieteellistä arvovaltaa. Myös eräät historiantutkijat uskoivat ainakin jossain vaiheessa Syväkurkun tietoihin, huomauttaa toimittaja Pasi Jaakkonen.

Saatujen tietojen kriittinen tarkastelu ja vaihtoehtoinen tulkinta tapahtumista olisi hänen mukaansa pitänyt tuoda esille monessa uutisessa eikä luottaa pelkästään yli 60 vuoden takaiseen muistitietoon.”

Ilta-Sanomat kirjoitti aiheesta 16.10.:
Huhtiniemi-kirjailija Jaakkonen: Sinisilmäistä, toimittajat
Jukka Tarkka kirjoitti Pasi Jaakkoseen viitaten Helsingin Sanomissa:
” Vipuun on mennyt edustava joukko kansakunnan äreimpiä intellektuelleja. Ainakin Paavo Haavikko, Veijo Meri, Pertti Hemanus ja Jukka Kemppinen näyttävät antautuneen jossain määrin veret seisauttavien juttujen vietäviksi. Muutamat heistä ovat vielä soveltuvin osin parannelleet niitä.

Ylikangas kuului melko pitkään huhun myötäilijöiden synkeään joukkoon, mutta akateemisin varauksin. Hänen lähtökohtansa mukaan tarinat voivat ehkä pitää paikkansa, mutta todisteita tarvitaan. Sitten hän keräsi todisteet ja niitä löydettyään päätyi samaan kuin Jaakkonen: tarinat ovat pötypuhetta lähes alusta loppuun.” Helsingin Sanomat, 17.10.2007
Pasi Jaakkonen toteaa Turun Sanomissa asiasta:
"Huhtiniemen mysteerin kätilöinä ovat toimittaja Pasi Jaakkosen mielestä häärineet varsinkin toimittajat.

- Huhua ei olisi voinut syntyä ilman toimittajien aktiivista panosta näiden 36 vuoden aikana. Toimittajat ovat olleet luvattoman sinisilmäisiä luottaessaan esimerkiksi aikalaiskertomuksiin. Niin arvokkaita kuin sotaveteraanien muistelut ovatkin, ne pitäisi kuitenkin suhteuttaa historialliseen asiayhteyteen eli siihen, mitä todella tapahtui, Jaakkonen huomauttaa.

Saatujen tietojen kriittinen tarkastelu ja vaihtoehtoinen tulkinta tapahtumista olisi hänen mukaansa pitänyt tuoda esille monessa uutisessa eikä luottaa pelkästään yli 60 vuoden takaiseen muistitietoon. - Varsinkin kun sitä on alkanut synnyttää julkinen keskustelu."

Huhtiniemestä sukeutui Hitlerin päiväkirjojen veroinen väärennös, Turun Sanomat 17.10.
Juha Vahe kirjoittaa Agricolan kirja-arvostelujulkaisussa Pasi Jaakkosen Huhtiniemen tapahtmia käsittelevästä kirjasta ja muistuttaa, että huijariksi osoittautuneet "Syväkurkun" toimittama materiaali on kelvannut esimerkiksi lähdemateriaaliksi akateemisiin opinnäytteisiin.
Viimeistään keväällä 2007 alkoi käydä yhä useammille selväksi, että Syväkurkkuna tunnettu henkilö ei ollut ainoastaan huijari vaan myöskin väärentäjä. Vuonna 1946 syntynyt kansakoulua käynyt putkimies ei ollut poliisin eikä sotilastiedustelun palveluksessa. Koska Syväkurkku sotatuomariksi nimetyn VT Toivo Tapanaisen kuollessa oli vasta 25-vuotias, hän ei ollut myöskään Tapanaisen luottomies.

Syväkurkun Lappeenrannan kaupunginarkistoon 1996 toimittamat vuotta 1918 koskevat paperit ovat ilmeisesti paljolti väärennöksiä. Niitä on kirjoitettu Syväkurkun käsialalla ja jo 1998 tutkijaveljekset Jari ja Jouni Eerola alkoivat pitää papereita epäilyttävinä. Käsialan lisäksi epäilyksiä herätti se, että teksti näytti sisältävän käsin jäljennettyjä Kansan Työ -nimisen lehden kuolinilmoituksia vuosilta 1919 - 1920. Materiaali oli nimittäin kopioitu kirjoitusvirheineen päivineen. Tämä Syväkurkun toimittama materiaali on kuitenkin kelvannut lähdemateriaaliksi akateemisiin opinnäytteisiin.

Juha Vahe: Huhtiniemi, Ilta-Sanomat ja muu tutkimus (Agricolan kirja-arvostelut, 23.10.2007)
Aikaisempaa keskustelua Huhtinimestä Agricolan uutis- ja keskustelufoorumilla mm täällä:
Huhtiniemen mahdollisista teloituksista (Agricolan uutis- ja keskustelufoorumil)

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”