Tapio Onnela
Viestit: 4780
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Vuoden tiedekirjaksi Kansallisrunoilijan vaimo

14.03.08 13:31

KuvaKuvaKuva
Vuoden tiedekirjaksi Kansallisrunoilijan vaimo, Anu Lahtiselle kunniamaininta

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty professori, kirjailija Merete
Mazzarellalle teoksesta Fredrika Charlotta född Tengström. En nationalskalds
hustru
(Svenska litteratursällskapet i Finland); ilmestynyt suomeksi nimellä
Fredrika Charlotta o.s. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo (suom. Raija
Viitanen, Tammi). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Kunniamaininnan (2 500 euroa) saivat dosentti Seppo Turunen teoksesta
Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa. Esseitä ihmisen biologiasta
(Tammi) ja filosofian tohtori Anu Lahtinen teoksesta Sopeutuvat,
neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä
1470–1620
(Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).

Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen
tiedekustantajien liitto, joka myös rahoittaa palkinnon. Palkintoraatiin
kuuluivat tällä kertaa professori Juhani Kakkuri, professori Markku Kuisma
ja dosentti Maaria Linko. Raadin sihteerinä toimi tiedotuspäällikkö Ilari
Hetemäki. Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään edellisenä vuonna
ilmestyneelle erityisen ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkintoa
on jaettu vuodesta 1989 alkaen.

****
PALKINTOLAUTAKUNNAN PERUSTELUT

Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta född Tengström. En nationalskalds hustru (Svenska litteratursällskapet i Finland & Atlantis 2007, 330 s.). Vuoden tiedekirja 2007.

Merete Mazzarellan teos käsittelee J. L. Runebergin puolison, Fredrikan, kirjailijanuraa ja kirjallisia tavoitteita ja toisaalta hänen yksityiselämäänsä suorastaan palvotun kirjailijan puolisona. Teoksessa tarkastellaan Fredrika Runebergin (1807–79) kirjallista tuotantoa ja liitetään se 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin ja naisen mahdollisuuksiin kirjallisuuden alueella. Fredrika Charlotta född Tengström on sivistyneen ja henkevän naisen elämäkerta ja se kuvaa aikaa, jolloin koulutusta arvostaneen porvaristonkin keskuudessa naisen toiminta rajoittui lähinnä kodin yhteyteen. Teoksen nimen voikin tulkita kuvaavan tuon aikakauden naisen pyrkimyksiä tulla esiin ja kehittyä omana itsenään, yksilönä.
Kirjan synnyssä Svenska Litteratursällskapet i Finland toimi aloitteentekijänä ja kirja ilmestyi vuonna 2007, kun Fredrika Runebergin syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Teos ilmestyi samoihin aikoihin myös suomeksi, ja Raija Viitasen erinomainen suomennos ansaitsee erityiskiitoksen.
Mazzarellan teoksessa Fredrika näyttäytyy aikaansa valppaasti seuraavana persoonallisuutena ja suurperheen äitinä, joka vilkasta seuraelämää viettävän kirjailijan puolisona yrittää löytää aikaa lukemiselle ja kirjoittamiselle. Mazzarella kuvaa lähteidensä, erityisesti laajan kirjeaineiston kautta Fredrikan puolisoaan toisaalta nöyrästi palvelevaksi ja itseään vähätteleväksi, mutta tekijä korostaa, että samanaikaisesti Fredrika kuitenkin ilmaisee kirjeissään suurta kaipuuta saada oman äänensä kuuluville, saada tekstejään julkaistuiksi ja luetuiksi. Itseään Fredrika moittii halustaan tulla kuuluisaksi. Sisäisten ristiriitojen esiin tuominen tuottaakin kohteesta elävän ja myötätuntoa herättävän kuvan, varsinkin kun Mazzarella kuvaa eläytyvästi niitä vastoinkäymisiä, joita Fredrika Runebergilla elämässään oli.
Naisen mahdollisuudet toimia itsenäisenä luovana taiteilijana, toimittajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana 1800-luvun puolivälissä olivat varsin rajalliset. Fredrika Runeberg inspiroitui suuresti Helsingissä kokoontuneesta Runebergin, Snellmanin, Topeliuksen ja muiden aikakauden keskeisten kulttuurivaikuttajien Lauantaiseurasta, mutta ajan tapojen mukaisesti naiset seurustelivat eri huoneessa. Lisäksi kokoontui niin sanottu Kruununhaka, joka oli Fredrikalle jopa vielä tärkeämpi; siinä naiset ja miehet seurustelivat yhdessä. Fredrika osallistui nimettömänä Helsingfors Morgonbladetin toimittamiseen. Omia tekstejään hän sai jonkin verran julkaistuiksi, mutta osan teksteistä hän turhautuneena myös poltti. Hänen isovihan aikaan sijoittuva historiallinen romaaninsa Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä ilmestyi vuonna 1858 (suom. 1881).
Merete Mazzarellan teoksessa yhdistyvät kiinnostavalla tavalla kirjallisuudentutkijan taitava lähteiden käyttö ja toisaalta kaunokirjalliset ansiot. Tutkija-kirjailija Mazzarella rakentaa Fredrikan elämästä ja kirjailijantyöstä tarinan, jota lukija seuraa lumoutuneena. Raati totesikin ilahtuneena, että korkeatasoinen tutkimus voi olla samalla kaunokirjallisuutta.
Merete Mazzarella on Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden professori.

Seppo Turunen: Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa. Esseitä ihmisen biologiasta (Tammi 2007, 206 s.). Kunniamaininta.

Teoksessaan Seppo Turunen pohtii suhdettaan biologiseen ihmiskuvaan, terveellisiin elämäntapoihin, luonnonsuojeluun ja eläinten oikeuksiin. Pohdiskelun kohteena ovat myös luonnonvalinta, uskonnollisuus, tartuntataudit ja pandemiat, katoava ja uudistuva luonto, sukupuutto, luonnon lääkkeet, unen merkitys ja rakkauden kemia. Maailma ja yhteiskunta muuttuvat nykyisin nopeasti, niin nopeasti, että mukana on vaikea pysyä. Nopeaksi muutosta voi ihmisen kannalta sanoa myös siksi, että perimässämme on ominaisuuksia, jotka muovautuivat kivikaudella ja sopivat edelleenkin kivikauteen. Niiden avulla selvisimme jääkaudesta, samoin siitä suunnattomasta tulivuorenpurkauksesta, joka sattui Sumatralla 75 000 vuotta sitten. On viitteitä siitä, että ihmiskunta kävi silloin sukupuuttonsa partaalla. Vain noin tuhat ihmistä lienee jäänyt eloon. Kaikki nykyisin elävät ihmiset ovat heidän jälkeläisiään. Olemme siis geneettisen pullonkaulan läpikäyneitä sitkeitä selviytyjiä.
Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa on mielenkiintoinen, mukaansa tempaava ja ajatuksia herättävä teos. Se on hyvällä suomenkielellä kirjoitettu teos, jonka lukemista voi varauksetta suositella ainakin kaikille luonnosta ja luonnonsuojelusta kiinnostuneille.
Seppo Turunen on eläinfysiologian dosentti ja Korkeasaaren eläintarhan johtaja.

Anu Lahtinen: Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470–1620 (SKS 2007, 241 s.). Kunniamaininta.

Anu Lahtisen teos avaa jännittävän näkökulman puolen vuosituhannen takaiseen nais- ja yhteiskuntahistoriaan. Teoksen keskiössä ovat keskiajan ja uuden ajan alun aatelisnaiset ja heidän monet roolinsa perheen, sukupiirin ja ruotsalais-suomalaista sääty-yhteiskuntaa ohjanneiden suhdeverkostojen jäseninä. Lahtinen tekee yhtä aikaa metodisesti vahvaa tutkimusta ja kirjoittaa mukaansatempaavaa, lukijalle vaivatta avautuvaa jäntevää proosaa. Värikkäät riitatapaukset ja sovinnolliset perhetuokiot todellakin johdattavat lukijan maailmaan, jossa naiset olivat vallan käyttäjiä, vallan kohteita ja vallan vastustajia.
Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset on poikkeuksellisen ansiokas väitöskirjatutkimus, joka perustuu 13 arkiston, yli sadan arkistokokonaisuuden, kymmenien painettujen lähdekokoelmien sekä laajan kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden taitavaan käyttöön. Anu Lahtisen tutkimus on historiankirjoitusta parhaimmillaan: hyvällä ja elävällä suomella kirjoitettu työ tuo runsaasti uutta tietoa vähän tutkitusta aihepiiristä ja tarjoaa samalla kiehtovan lukuelämyksen.
Anu Lahtinen on filosofian tohtori ja historiantutkija.

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”