Lauantaina 15. syyskuuta 2012 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tauno Nurmela -sali, yliopiston päärakennus) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteiden maisteri Riitta Maarit Koskisen väitöskirja "Kartanot ja virkatalot Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin tuotannossa" . Virallisena vastaväittäjänä toimii FT Johanna Ilmakunnas Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Helena Ruotsala.
Kartanot ja virkatalot Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin tuotannossa
Riitta Koskinen, Turun yliopisto
Tutkimuksen aiheena on kartanot ja virkatalot Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin tuotannossa. Työ on ajallisesti rajattu käsittelemään Schröderin Suomessa toteuttamia suunnittelu- ja rakennustoimia. Schröder saapui syksyllä 1756 kaupunginarkkitehdiksi Turkuun ja kuoli heinäkuussa 1789.
Kartanot ovat tutkimuksen keskiössä. Tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin yhtätoista Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla sijaitsevaa kartanoa, mutta myös neljää sotilasvirkataloa, kahta kruunun virkataloa sekä Schröderin uran kannalta keskeisimpiä rakennushankkeita Turussa. Tutkimuskohteista neljä on ruukinkartanoiden päärakennuksia (Fagervik, Teijo, Björkboda ja Mustio).
Tutkimuksessa analysoidaan Schröderin suunnittelemiin rakennuksiin liittyviä rakennusarkeologisia piirteitä, niiden muotoutumiseen vaikuttaneita seikkoja ja selvitetään ketkä vastasivat niiden rakentamisesta. Lisäksi tarkastellaan, kuinka omaperäistä Schröderin kartanoarkkitehtuuri oli, vai missä määrin oli kyse tärkeän, Tukholmassa lanseeratun kulttuurisen aineksen diffuusiosta.
Tutkimusaineistoa tarkastellaan uudenlaisesta näkökulmasta. Kartanoita ei käsitellä kronologisena sarjana, vaan valintakriteerinä on pidetty Schröderin mahdollista attribuointia niiden suunnittelijaksi. Koska viisi kartanoa, neljä sotilasvirkataloa ja kaksi kruunun virkataloa voidaan säilyneiden asiakirjalähteiden perusteella attribuoida Schröderille, muodostaa tämä tutkimusaineisto kattavan taustakontekstin, jonka pohjalta muita Schröderin mahdollisesti suunnittelemia tai rakentamia kartanoita voidaan analysoida. Säätyläiskulttuurin ilmiöt olivat yhtenäisiä, ja Turkuun rakennettujen residenssien (maaherran ja hovioikeudenpresidentin virkatalot) sekä hierarkiassa ylimpien sotilasvirkatalojen, kuten everstin virkatalojen arkkitehtuuria voidaan verrata Schröderin kartanoiden arkkitehtuuriin.
Tutkimus kohdistuu ennen muuta lähdeaineistossa esiin tulleisiin kvalitatiivisiin ilmiöihin, eli piirteisiin, jotka kertovat arkkitehtuurin ajanmukaisuudesta ja rakennusteknisistä uutuuksista. Kvalitatiivisten ominaisuuksien esiintymistä ja yleisyyttä tarkasteltaessa, käytetään instrumenttina muun muassa sotilasvirkatalomallipiirustuksia.
Koska rakentaminen on osa laajempaa alueellista, historiallista ja kulttuurista prosessia, aihetta tarkastellaan monitieteisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa yhdistyvät kenttätyö ja arkistotutkimus. Tutkimus perustuu kansatieteen ja eri historian tutkimuksen aloille tyypillisiin lähteisiin, joista tärkeimpiä ovat olleet katselmusasiakirjat.
Teos liittyy 1700–luvun yläluokan kuluttamista käsittelevään tutkimustraditioon, sillä sen näkökulma pohjautuu eurooppalaisessa kartanotutkimuksessa vallalla olevaan ajattelutapaan, jossa yläluokan rakennuksia (kartanoita ja linnoja) tarkastellaan yhteisön merkitysten ilmaisijoina. Tällöin rakennukset nähdään merkkijärjestelmänä, sekä statuskuluttamisen ja kulttuurisen tradition ilmentäjinä. Suurin osa Schröderiä kartanoarkkitehtinaan käyttäneistä rakennuttajista kuului aatelittomista säätyläisistä koostuneeseen ns. nousevaan keskiluokkaan, jolla oli yhteiskunnallisena ryhmänä mahdollisuuksia kuluttamiseen ja se pyrki kulutustottumuksissaan noudattamaan samaa suuntausta kuin aateli. Ns. nousevan keskiluokan merkitys Schröderiä suunnittelijanaan käyttäneenä ryhmänä oli Schröderin kartanoarkkitehtuurin muotoutumisen kannalta oleellinen.
Turun yliopiston tiedote väitöksestä: KM Riitta Koskinen väittelee kansatieteessä 15.9.2012: Kartanot ja virkatalot Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin tuotannossa (30.8.2012)