Tuomo Yrttiaho
Viestit: 201
Liittynyt: 18.04.11 09:40

Väitös: Maria Feodorovan laulupolut. Vienankarjalaisen kansanlaulajan repertuaari musiikkisukupolven rakentajana

29.08.13 12:52

Elina Niiranen: Maria Feodorovan laulupolut. Vienankarjalaisen kansanlaulajan repertuaari musiikkisukupolven rakentajana

Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Musiikintutkimus.
Väitöskirja (monografia).


Tiivistelmä
Miksi suomenkieliset laulut muodostuivat tärkeiksi ennen sotia syntyneelle sukupolvelle Vienan Karjalassa? Miksi näitä riimillisiä lauluja laulettiin Vienassa ja millaisia merkityksiä laulut kantoivat? Tutkimus “Maria Feodorovan laulupolut - Vienankarjalaisen kansanlaulajan repertuaari musiikkisukupolven rakentajana” -kuvaa yhden laulajan lauluohjelmiston avulla riimillisten laulujen esitysyhteyksiä ja laulujen saamia merkityksiä Venäjän pohjoisessa Karjalassa.

Tutkimus perustuu kirjoittajan laajaan ja monipuoliseen kenttätyöhön Vienan Karjalassa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa ja yhdeksän muun tutkijan keräämään aineistoon Vienan Karjalasta vuosien 1981–2004 välisenä aikana. Lauluaineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään haastattelu- ja havainnointiaineistoa.

Tutkimuksen pääkohteeksi valikoitunut laulaja Maria Feodorova (1909–2000) oli poikkeuksellisen taitava ja monipuolinen kansanmuusikko, jolla oli laaja lauluohjelmisto. Feodorovalta tallennettu ohjelmisto sisältää 126 laulua: rekilauluja, lastenlauluja, balladeja, arkkiveisuja, kalevalamittaisia runolauluja ja neuvostoaikaisia populaareja lauluja. Tutkimuksessa kuvataan musiikkikulttuurin muutosta, joka tapahtui tanssimusiikin tultua nuorison suosimaksi musiikinlajiksi. Erityisen suosion nuorison tanssiminen ja sen myötä tanssien säestyksenä lauletut piirileikkilaulut saavuttivat 1900-luvun alussa. Sosialismin myötä syntyneen poliittisen nuorisoliikkeen toiminta Venäjän Karjalan kylissä toi mukanaan uudenlaisia sisältöjä lauluihin. Myös laulujen esityskäytännöt muuttuivat niiden siirryttyä osaksi kerhotalojen ohjelmallista toimintaa. Tutkimuksessa kuvataan lauluja myös musiikkianalyyttisesti. Tehdyn analyysin perusteella näyttää siltä, että riimillinen kansanlaulu ja sen erityistyyppi, rekilaulu, oli varioiva laulumuoto, jota laulajat sovelsivat erilaisissa käyttötilanteissa haluamallaan tavalla.

Tanssimusiikin tulo Venäjän Karjalaan vakiinnutti lauluohjelmistoihin riimilliset kansanlaulut. Suomenkielisiä riimillisiä lauluja laulettiin paitsi tanssin säestyksenä kyläjuhlissa ja nuorison kokoontumisissa, myös työnteon rytmittäjinä, vapaamuotoisissa illanistujaisissa ja poliittisissa nuorisokokoontumisissa kerhotaloilla. Myös lastentarhoissa leikittiin piirileikkejä riimillisten laulujen säestyksellä. Laulujen merkitys laulajille oli sidoksissa laulamistilanteisiin, jotka olivat sosiaalisia. Laulupolut -käsite tutkimuksessa kuvaa paikallisen musiikillisen toiminnan muotoja, joihin tutkimuksen kohde Maria Feodorova osallistui. Tutkimuksessa käsitellään myös Feodorovan laulamien kansanlaulujen sisältöjä, joissa kuvastuivat niin paikallisesti tärkeinä pidetyt arvot, kuin sosialismin myötä tulleet uudenlaiset ihanteet. Paikallisia arvoja olivat Karjala kotipaikkana, nuoruus elämänvaiheena ja vienalaisten kokemukset liikkuvan elämäntavan harjoittajina. Sosialismin myötä lauluteksteissä alkoi ilmetä uudenlaisen työteliään ihmisen ideaali ja patrioottisuus, joka ilmeni rajan puolustamista kuvaavina teemoina.

Palaa sivulle “Uudet historia-aiheiset mediat”