Agricolan julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi teos, nimimerkki Castorin kirjoittama Suomi-Eesti, vuodelta 1942. Tässä jatkosodan aikana kirjoitetussa muistiossa kaavaillaan Viron ja Suomen valtioliittoa. Kirjoittajien joukkoon kuului suomalaisten lisäksi myös kotimaastaan paenneita virolaisia. Julkaisun on toimittanut FM Antti-Jussi Nygård.Ajatus Suomen ja Viron valtioliitosta on noussut aika ajoin esille ja asiaa pohdittiin myös jatkosodan aikana. Ainakin Suomen ulkoasiainministeriön, Paavo Hynnisen ja Jukka Rangellin arkistoista löytyvä, lyhyesti Suomi-Eesti otsikoitu ja nimimerkillä Castor julkaistu muistio on todennäköisesti tuttu monille tutkijoille. Virolainen Magnus Ilmjärv nimeää sen kirjoittajaksi Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan, professori V. A. Heiskasen, joka ulkoasiainministeriön kopioon tehtyjen merkintöjen perusteella toimitti sen ministeriöön Aaro Pakaslahdelle syksyllä 1942. Kirjoittajia näyttää kuitenkin olleen useampia kummaltakin puolelta Suomenlahtea.
Syyskuussa 1942 suomalaisille poliitikoille levitetty Suomi-Eesti oli poikkeusajan tuote, jolla oli monia edeltäjiä ja esikuvia. Kaikessa yksinkertaisuudessaan muistiossa oli kyse suomalais-virolaisen unionin luomisesta. Tähän kahden veljeskansan liittoon viittasi 80-sivuisen muistion nimen lisäksi myös kirjoittajan nimeksi valittu Castor – Kaksosten tähdistössä sijaitseva kaksoistähti.
Muistio pyrki määrittelemään yhdistyneen Suomi-Eestin aseman saksalaisten johtamassa uudessa Euroopassa. Virolla ja Suomella nähtiin olevan ”rodullisten, kielellisten ja kulttuurisiteiden” lisäksi yhteisiä etuja erityisesti vuosisataista idän uhkaa vastaan puolustautuessa. Muistion alkuosa olikin omistettu keskinäisten historiallisten yhteyksien ja yhteistä vihollista vastaan käytyjen taisteluiden kuvaamiselle. Suomi-Eesti kuvailtiin uuden Euroopan etuvartioksi, joka sulkisi Venäjän Itämereltä ja antaisi turvaa muulle Euroopalle.
Valtaosa sisällöstä oli kuitenkin varattu uuden valtion taloudellisten edellytysten tarkastelulle. Viro kuvattiin pääasiassa maatalousvaltaisena maana, joskin muista raaka-aineista erityisesti öljyliuskeen strategista merkitystä korostettiin. Suomalaisen kansatalouden kohdalla keskityttiin lähinnä teollisuustuotannon esittelyyn. Tehty johtopäätös oli tuttu jo sotien väliseltä ajalta: yhdessä Suomi ja Viro pystyisivät muodostamaan omavaraisen talousalueen. Kirjoittaja totesikin, että
Julkaisun on toimittanut FM Antti-Jussi Nygård”Luonto itse on muovaillut Suomen ja Eestin maanpinnan ja muut luonnonolot sellaisiksi, että ne vain yhdessä muodostavat sopusointuisen taloudellisen kokonaisuuden”
* Castor: Suomi-Eesti, (1942)
* Agricolan julkaisusarja
Agricolan julkaisusarjassa julkaistaan kiinnostavia, vaikeasti saatavilla olevia tai vähän marginaaliin jääneitä historian dokumentteja ja teoksia. Ota yhteyttä Agricolan toimittajaan tapio.onnela[ät]utu.fi, jos haluat tarjota julkaisusarjaan mielestäsi sopivia julkaisuja.