Suomalaisten näköispatsaat ulkomailla?

[Tapio Onnela]

Suomalaisten näköispatsaat ulkomailla?

Kuinkahan monesta suomalaisesta mahtaa olla näköispatsas ulkomailla? Tämä kysymys nousi mieleeni kun olin kuvaamassa Petroskoissa maineikkaan suomalaisen Otto Wille Kuusisen (1881 - 1964) patsasta, jonka jäyhän kulmikas olemus koristaa Petroskoissa Karjalan tasavallan hallintorakennusta Äänisen puolella.



O.W. Kuusisen 1973 valmistunut patsas Petroskoissa.

Heti tulee mieleeni O.W. Kuusisen lisäksi vain Roomassa Villa Lanten edustalla olevan ”garibaldiinin” eli Garibaldin joukoissa Italian itsenäistymistaisteluihin osallistuneen Herman Liikasen (1835 - 1926) rintakuva. Patsas on pystytetty sinne 1960-luvun alussa. Mutta onkohan niitä muita? Yhdysvalloissa saattaisi ehkä olla siirtolaisten kunniaksi pystytettyjä mutta lieneekö muita?


B. Bini, Herman Liikasen marmorinen rintakuva 1961


* Otto Wille Kuusinen (1881 - 1964) (Kansallisbiografia)
* Otto Wille Kuusinen (1881 - 1964) (Wikipedia)

* Vapaustaistelija Herman Liikasen jalanjäljissä (Liikasten sukuseura)
* Liikanen, Herman (1835 - 1926) (Kansallisbiografia)

[Riitta Oittinen]

Cleveland Cultural Gardens perusti yhteyteensä suomalaisen puutarhan vuonna 1958. Kotisivut kertovat siitä seuraavaa: ”Originally dedicated in 1958, the Finnish Garden was rededicated in 1964, celebrating Finnish cultural identity in the face of Russian imperialism.” Muita puutarhaan mukaan otettuja kansallisuuksia ovat muun muassa kiinalaiset, saksalaiset ja kreikkalaiset.

Martin Luther Kingin bulevardilla sijaitseva Suomipuisto huomioi viisi suomalaista merkkimiestä. He ovat Kivi, Lönnroth, Runeberg, Sibelius ja Snellman. Heidän muistomerkkejään – lähinnä rintakuvia - voin katsoa täältä:

http://www.culturalgardens.org/gardenDe ... ardenID=25#

[Tapio Onnela]

Niin ja sitten tietysti tämä, jonka kaikki urheilutriviaa osaavat tietävät unissaankin. Eipä tullut minulle mieleen:
Paavo Nurmi Lausannen olympiamuseon edustalla:

Kuva: Lausanne Olympiamuseo

Muut kopiot Wäinö Aaltosen veistoksesta:
W. Aaltonen: Ateneumin taidemuseo 1925, kopiot: 1952 Helsinki, 1955 Turku, 1994 Olympiamuseo, Lausanne, Sveitsi, 2001 Jyväskylä.

[Jukka Palm]

Hei

Turussa syntyneen ja James Cookin matkassa seilanneen Herman Spöringin rintakuva on Auckandin yliopistossa, Uudessa-Seelannissa. Patsaan kaksoiskappale on Turun Siirtolaisuusinstituutissa.

Uutinen patsaan paljastamisesta Turun Sanomissa:

http://www.ts.fi/viihde/1074188847/Loyt ... as+Turkuun


Wikipedian mukaan Spöringille omistettu patsas pitäisi olla myös Sydneyssä Australiassa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Herman_Sp%C3%B6ring


Jukka Palm

[Jukka Palm]

Hei

Costa Rican Rauhan yliopistossa (University for Peace) San Josessa paljastettiin Urho Kekkosen rintakuva vuonna 2001 Erkki Tuomiojan vierailun yhteydessä.

Jukka Palm

Kuva ja uutinen löytyy täältä:
[img=left]http://www.upeace.org/graficos/bust_kekkonen.gif[/img]
http://www.upeace.org/news/index.cfm?id_activity=16
Kuva: University for Peace

[Tapio Onnela]

Kuva: Suomen Varsovan suurlähetystö, 2012

Listalle voisi nyt vielä lisätä tämän Mannerheimin Varsovan vierailun muistoksi pystytetyn muistokiven, vaikkei se näköisveistos olekaan. Suomen lähetystön rahoittama kivi pystytettiin Varsovan Szwoleżerów-kadulle. Muistomerkin paljasti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Mannerheim oleskeli Varsovassa ensimmäisen maailmansodan aikoihin.

Kuva: Suomen Varsovan suurlähetystö, 2012

Näin kertoo Mannerheim.fi sivusto Mannerheimin Puolan vierailusta:

Puolalaiset oli 1800-luvun kapinoissa kukistettu verisesti, ja Venäjän armeijan upseerin asema ei ollut ristiriidaton. Suomalaisena hänen asemansa oli ehkä helpompi kuin kollegojensa, ja hän saattoi kertoa erään sukulaisensa eläneen Puolassa. Hän ystävystyi puolalaisten seurapiirien kanssa, mm. Zamoyskien, Potockien, Krasinskien ja Radziwillien. Hänen parhaita ystäviään olivat kreivit Maurice ja Adam Zamoyski sekä ruhtinas Zdzislaw Lubomirski ja hänen vaimonsa Marie Lubomirska. Ruhtinatar Lubomirskan kanssa Mannerheim ystävyys oli syvää ja se kuvastui pitkään kirjeenvaihdossa ja tapaamisissa.

Vuoden 1914 alussa Mannerheim sai Varsovassa vapautuneen ratsuväkiprikaatin komentajuuden. Varsovan metsästyskerholta hän lähti heinäkuun lopulla mobilisoimaan prikaatinsa, ja muutaman päivän kuluttua Saksa julisti Venäjälle sodan. Mannerheimin joukot taistelivat Puolan eteläosassa, ja hän joutui näkemään Puolan maaseudun tuhoutuvan. Varsova joutui Saksan miehitykseen.

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Mannerheim vielä vieraili Puolassa ja veresti vanhoja ystävyyssuhteitaan.
http://www.mannerheim.fi/05_s_ura/s_puola.htm

Lisätietoja:
* Jussi Jalonen: Mannerheim ja Varsova (4.12.2012)

Kuva: Suomen Varsovan suurlähetystö, 2012

[Veikko Huuska]

Parisen viikkoa sitten oli Karjalan Sanomissa uutinen, jonka mukaan Karjalan Tasavallassa on päätetty pystyttää Kostamukseen Urho Kekkosen ja hänen neuvostoliittolaisen vastaparinsa, Aleksei Kosyginin patsaat. Valmista pitäisi tulla muistaakseni 2014, kun tulee kuluneeksi (?) tasavuosia Kostamusprojektin käynnistymisestä.

[Marjut Anttonen]

Tällainenkin muistomerkki löytyy:

Carl Axel Gottlund (1796-1875) teki tutkimusmatkojaan Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisten parissa 1820-luvun alussa. Hänen muistomerkkinsä on Gruen kirkon pihalla Norjan Finnskogenissa eli Suomalaismetsissä. Vuonna 1950 pystytetyssä muistomerkissä lukee Gottlundin nimen lisäksi ”Skogfinnernes apostel Metsäsuomalaisten apostoli”.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/jan-tore/5941117326/
Lisätietoja: http://norske-kirkebygg.origo.no/-/bull ... skog-kirke

[Veikko Huuska]

Karjalan Sanomat on 29.12.2012 esitellyt U.K. Kekkosen ja A.N. Kosyginin Kostamus-hankkeen käynnistymisen 35-vuotismuistoon sekä Kostamuksen kaupungiksi tulon (1983) 30-vuotismuistoon liittyvän patsaan luonnoksen.

http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/k ... s-valmis-0

Lehti kertoo:
”Kostamuksen kaupunginjohtaja Aleksandr Lohno on kertonut, että patsasluonnosten kilpailun on voittanut tekijäryhmä Venäjän kansantaiteilijan ja moskovalaisen veistäjän Aleksandr Kovaltšukin johdolla.
Aleksei Kosyginin ja Urho Kekkosen patsaan tekemistä rahoitetaan budjetin ulkopuolisista lähteistä. Hankkeeseen osallistuu myös suomalainen osapuoli. Tekijät aikovat valmistaa patsaan jalustan Suomessa. Itse patsas valetaan Venäjän puolella.
Päätös Aleksei Kosyginin ja Urho Kekkosen patsaan pystyttämisestä Kostamukseen on tehty rajakaupungin 30-vuotisjuhlan yhteydessä. Juhlat järjestetään ensi kesänä.
Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtajan Aleksei Koyuginin ja Suomen silloisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen ansiosta Karjalan kartalle on ilmestynyt uusi kaupunki. Vuonna 1978 Kosygin ja Kekkonen laskivat Kostamuksen malminrikastamon perustan.”

Itse luonnoksesta sanoisin, että valokuvan perusteella herrat vaikuttavat varsin näköisiltä, mutta pidän edelleenkin istuvia hahmoja ongelmallisena patsasaiheena – paitsi, jos henkilö istuu hevosen selässä, mikä sekään ei läheskään aina ole ongelmatonta.

[Kirsi Nieminen]

Kuva: Kirsi Nieminen

Hei,

Kyseessä on patsas, joka esittää sekä Suomea että Urho Kekkosta. Bongasin patsaan parin vuoden takaisella Portugalin matkalla. Patsas sijaitsee Sintran kaupungissa, turistialueella Sintran linnan läheisyydessä.

Tämä Kekkosen patsas sijaitsi muiden patsaiden joukossa tien varrella ja tuli aivan yllätyksenä vastaan. Kyseessä oli patsaskokoelma eri maista ja niiden päämiehistä. Minulle ei kuitenkaan selvinnyt miksi patsaat oli tehty ja sijoitettu juuri kyseiseen paikkaan.

Koitin myös etsiä tietoa patsaista internetin kautta siinä kuitenkaan onnistumatta.

***
Suuret kiitokset kuvasta, todella kiinnostava bongaus!

Foorumille voi linkittää korkeintaan vain 500 pikseliä leveitä kuvia, mutta otin kuvasi, pienensin sen ja latasin viestiisi uudestaan. Toistaiseksi vain tuo img_taitettava= tägi toimii, tarkoitus on korjata tämä kuvien linkittäminen helpommaksi.

Käytän ensi kertaa Agricolan uutis- ja keskustelufoorumia enkä valitettavasti osannut ladata kuvaa ohjeista huolimatta niin että se näkyisi suoraan tässä viestissä, mutta linkin kautta pitäisi päästä se katsomaan.

[Veikko Huuska]

Ehkä on paikallaan linkata tähän tuo Urho Kekkosen ja Aleksei Kosyginin yhteispatsas Kostamuksessa. Patsas paljastettiin syyskuussa tänä vuonna.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 50740.html

[Tapio Onnela]

Kuva: Viestit/Karjalan uutisvideosta.

Kiitos Veikko tiedosta! Laitan oheen videon paljastustilaisuudesta, sekä tuosta videosta otetun pysäytyskuvan.

[Tapio Onnela]

Johan Wilhelm Snellmanin lapsuudenkoti Tukholmassa sijaitsi tällä paikalla olleessa puutalossa osoitteessa Tjärhovsgatan 5 vuosina 1806-1813.

Kuva: Wikimedia Commons, Hedning.

[Tapio Onnela]

Suomalaisia kuvaavien näköispatsaden joukkoon on tänään tullut uusi Mannerheim lisäys kun Pietarissa paljastettiin Mannerheimia kuvaava muistolaatta Zaharevskaja-kadulla. Asiasta uutisoi Kauppalehti:
Putinin luottomies paljasti Mannerheimin muistolaatan Pietarissa - salamyhkäinen tapahtuma (Kauppalehti 16.6.2016)

Paljastustilaisuudessa puhuivat Venäjän presidentinhallinnon johtaja ja presidentti Vladimir Putinin luottomies Sergei Ivanov sekä kulttuuriministeri Vladimir Medinski.
Merkillepantavaa tilaisuudessa oli, ettei paikalle ollut kutsuttu Suomen valtion virallista edustajaa, vaikka Mannerheim on Suomen entinen presidentti.
Ilmeisesti muistolaatan venäläiset puuhamiehet ovat halunneet häivyttää Mannerheimin suomalaisen henkilöhistorian. Varsinkin Pietarissa Mannerheim on henkilönä hyvin kiistelty, ja monien mielestä hän osallistui aktiivisesti Leningradin piiritykseen yhdessä Saksan kanssa vuosina 1941-1944.
Muistolaatassa Suomi-konteksti ei esiinny lainkaan, vaan teksti on koruton: ”Venäjän armeijan kenraaliluutnantti Gustav Karlovitsh Mannerheim palveli vuosina 1887-1918.” Mannerheim on kuvattu pronssireliefiin Venäjän keisarillisen armeijan juhlaunivormussa.

[J.Nokelainen]

Hei

Vaikka kyseessä ei olekaan näköispatsas, on Eino Leino kuitenkin niin merkittävä henkilö, että on mainittava hänelle omistettu muistolaatta. Roomassa Tiberjoen rannalla on Eino Leinolle omistettu laatta sen rakennuksen seinässä, jossa hän asui suomentaessaan Danten Jumalaista näytelmää.

Tässä vielä linkki Wikipedian kuvaan laatasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Lein ... laatta.jpg