lentava kirvesmies
Viestit: 360
Liittynyt: 07.12.07 10:20

Yhtenäisyys

17.12.08 07:24

Etenkin sota-aikaa koskevissa kirjoituksissa, täällä Agricolassakin toistuu usein maininta kansan yhtenäisyydestä. Muistan hyvin omalta kouluajaltani, miten meihin oppilaisiin iskostettiin kyseinen hokema.

Mutta miten asia on oikeasti, oliko kansa Suomessa miten yhtenäinen 30 luvulla?
Jos oli niin mikä sai kansan yhtenäiseksi ja ennenkaikkea, onko asiasta julkaistu mitään tutkimuksia?

Siis mielellään vinkkejä/linkkejä tutkimuksiin, ei mielipiteitä.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 655
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Yhtenäisyys

17.12.08 12:44

Lentävä kirvesmies kirjoitti:Mutta miten asia on oikeasti, oliko kansa Suomessa miten yhtenäinen 30 luvulla?
Viimeksi luin tästä kontrafaktuaalisesta "jossitteluhistoriallisesta" teoksesta Entäs jos... Vaihtoehtoista Suomen historiaa. Kyllä Suomen selviämistä toisesta maailmansodasta itsenäisenä näytään yleisesti pidettävän sen ansiona, että 30-luvulle tultaessa kansa oli jo yhtenäinen. Yksityiskohtia en nyt muista, mutta olennaista oli kaiketi, että vasemmiston annettiin toimia demokratian puitteissa, joten mitään perustavanlaatuista "vallankumouksellista" vastakkainasettelua ei enää syntynyt. Työväestön olot liittyvät tähän myös olennaisesti.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 16:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Yhtenäisyys

17.12.08 14:25

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Kyllä Suomen selviämistä toisesta maailmansodasta itsenäisenä näytään
yleisesti pidettävän sen ansiona, että 30-luvulle tultaessa kansa oli jo yhtenäinen.
Itse olisin kyllä sitä mieltä, ettei asia ole ollenkaan noin yksinkertainen,
tai ainakin vastaus riippuu siitä, mitä oikein tarkoitetaan "Suomen
kansalla" ja "yhtenäisellä".

1930-lukua sävyttivät monenlaiset, hyvinkin repivät ristiriidat, eikä
se että niistä lopulta vuosikymmenen loppua kohden selvittiin
suhteellisen sopuisasti, ollut mitenkään itsestäänselvää. Taustalla
kummitteli tietysti osaltaan sisällissodan perintö, jonka oikeasta
tulkinnasta käytiin yhä kädenvääntöä myös porvarillisten ryhmien
sisällä. Tässä suhteessa talvisodan ja muiden myöhempien vaiheiden
läpi kirjoitetut historiateokset saattavat olla hämääviä.

Vaikka poliittinen kulttuuri sinällään säilyi vaikeuksista huolimatta
pääosin demokraattisena, kannattaa muistaa että kommunistisen
puolueen toiminta oli kielletty, eikä ollut hirveän kaukana etteikö
sama kohtalo olisi tullut vuosikymmenen alkuvuosina myös SDP:n
osaksi. Lisäksi kielipoliittisista kysymyksistä käytiin kovaa vääntöä.
Ei tarvitse mennä lukemaan edes poliittisten ääriryhmien lehtiä
(Hesarikin riittää) huomatakseen, että aikakauden poliittinen
ilmapiiri ja kielenkäyttö oli hyvin toisenlaista kuin mihin olemme
nykyisessä konsensus-Suomessa tottuneet.

Aikakauden muoti-ideoihin kuului toki myös ajatus "kansallisesta
eheytyksestä", jolle löytyi kannatusta useammistakin poliittisista
suuntauksista, AKS:stä alkaen. Eheytyksen sisältö ja ohjelma (ml.
se keitä "eheytettyyn kansaan" oli tarkoitus kelpuuttaa mukaan) vain
vaihteli riippuen siitä kuka sattui olemaan äänessä.

Käytännössä tilanne rauhoittui 1930-luvun loppua kohden, viimeistään
vuonna 1937 alkaneen punamultayhteistyön sekä - pahimpien lamavuosien
vähitellen mennessä ohi - myös kasvavan materiaalisen hyvinvoinnin myötä.
Silti talvisodassa osoitettu suhteellisen laaja yhtenäisyys yli puolue- ja
luokkarajojen oli monille aikalaisille pikemminkin yllätys kuin mikään
itsestäänselvyys.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Yhtenäisyys

17.12.08 14:34

Soikkanen on oheisessa linkissä koonnut useita yhtenäisyteen vaikuttaneita seikkoja. Ylikangas on kyllä näytelmissään ja kirjoissaan esittänyt krittikkiä ainakin vasemman laidan kulkijoiden tarkoituksellisisista kutsuntahylkäämisistä sekä antanut ymmärtää, että kansa pidettiin yhtenäisenä salaamalla ainakin rauhanneuvotteluiden ja ehkä aluevaatimusneuvotteluidenkin todelliset seikat.


http://yle.fi/opintoradio/tasavalta/val ... isyys.html

Jaakko Hakkinen
Viestit: 655
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Yhtenäisyys

17.12.08 17:31

Jyrki Iiva kirjoitti:Tässä suhteessa talvisodan ja muiden myöhempien vaiheiden
läpi kirjoitetut historiateokset saattavat olla hämääviä.
- -
Silti talvisodassa osoitettu suhteellisen laaja yhtenäisyys yli puolue- ja
luokkarajojen oli monille aikalaisille pikemminkin yllätys kuin mikään
itsestäänselvyys.
Hyvä pointti, näkökulma voi tosiaan olla vääristynyt, kun vasta toteutunutta yhtenäistymistä aletaan heijastaa menneisyyteen.

MM kirjoitti:Soikkanen on oheisessa linkissä koonnut useita yhtenäisyteen vaikuttaneita seikkoja. Ylikangas on kyllä näytelmissään ja kirjoissaan esittänyt krittikkiä ainakin vasemman laidan kulkijoiden tarkoituksellisisista kutsuntahylkäämisistä sekä antanut ymmärtää, että kansa pidettiin yhtenäisenä salaamalla ainakin rauhanneuvotteluiden ja ehkä aluevaatimusneuvotteluidenkin todelliset seikat.
Aivan: helppohan se on olla yhtenä rintamana kun tietoa annostellaan ylempää niin, ettei erimielisyyksiä pääse syntymään. :-)

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Yhtenäisyys

19.12.08 10:10

Kutsuntahylkäämisistä viittaan säikeeseen "Teloitettu totuus". Kutsunnoissa 1919-1939 hylättiin joissain kunnissa jopa 40 % asevelvollisista terveydellisistä syistä. Kansan todelliseen kahtiajakoon hyvinvoinnin osalta voi tutustua lääkintäkenraali Väinö Lindenin muistelmista Spalernajasta Talvisotaan Helsinki 1972.

Olen laskenut kieltäytymisten, karkuruuden ym vaikutuksen vv. 1919-1939 olleen Talvisodan alkaessa korkeintaan 10 000 miestä. Ennen sotia oli koulutettu lähes puoli miljoonaa miestä. Palvelukseen kutsuttiin syyskuusta 1939 huhtikuuhun 1940 kaikkiaan 506 000 miestä. Tästä oli kouluttamattomia reilut 100 000 mukana noin 45 000 aiemmin vapautettua. Pula oli ennen kaikkea materiaalista.

Asepalvelukseen kutsuttujen yhtenäisyys oli ehdoton, mutta vasta NL:n hyökkäyksen alettua. Siihen asti vaihdettiin mielipiteitä korsuissa ja teltoissa kiivaastikin.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”