- Toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa oli pinnalla jonkinasteinen rasisminvastaisuus, mistä ei kuitenkaan seurannut itse rotu-ideologiasta luopuminen. Kuten esimerkiksi UNESCO:n järjestämien tutkijakokousten rasismia koskevassa materiaalissa, ihmisrodut pitivät yhä paikkansa tieteellisessä keskustelussa, mutta tutkijat pyrkivät samalla korostamaan omaa antirasistisuuttaan ja väittämään, että heidän käyttämässään rotujen määrittelyssä ei keskitytä henkisiin eroavaisuuksiin.
- Toisaalta oletettavasti länsimaissa ihmisroduista keskusteleminen siirtyi luonnontieteiltä ihmistieteille.
- Moni lähde sanoo, että ihmisten erottelu ihmisrotuihin tuli taas vapaammaksi ja yleisemmäksi 1970- ja 1980-luvuilla. Luultavasti tästä syystä rotu-termin käyttö onkin yhä nykyään hyvin yleistä monien alojen tiedekirjallisuudessa.
(Muun muassa Jouko Jokisalo ja Pekka Isakkson toteavat kirjassaan "Kallonmittaajia ja skinejä", että "antirasistisen konsensuksen nopea murentuminen alkoi huomaamattomasti 1970- ja 1980-luvuilla"(s. 244))
Suomalainen akateeminen keskustelu taas tuntuu kulkeneen omia polkujaan. Voisiko olla, että rotu-termi vakiinnutti asemansa Suomessa 1900-luvun alussa, jonka jälkeen sitä ei liiemmin pohdittu kuin vasta ehkä 1980-luvulla? Kuuntelin YLE:n arkistosta vuodelta 1967 löytyvää rasismiaiheista haastattelua, jossa biologi ja dosentti Pentti Seiskari piti ihmisrotuja täytenä selviönä ja hän käytti rodun määrittelyyn sellaisia teorioita, joiden oletin jo tuohon mennessä olleen täysin hylättyjä (kuten kallonmittaus). Toisaalta tähän mennessä ensimmäisen rotu-termiä kriittisesti käsittelevän kirjoituksen olen löytänyt vuodelta 1989 kirjasta "Geeni, yksilö ja laji", jonka on kirjoittanut turkulainen perinnöllisyystieteen professori Petter Portin. Teoksessa hän toteaa että "Rodun käsite on ihmisbiologiassa tarpeeton, koska se on sangen keinotekoinen, pinnallisiin eroihin perustuva sekä rajoiltaan liukuva. Se aiheuttaa enemmän sosiaalisia ongelmia, kuin mitä se ratkaiseen ihmisluonnon määrittelyn ongelmia."(s. 54)
Haluaisin siis löytää enemmän lähteitä, mistä näkisin minkälaista keskustelua, kenen toimesta ja millä tieteenaloilla rotu-termistä käytiin toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa käytiin. Aikahaarukkani ulottuu suunnilleen tuonne 1980-luvulle, jolloin tutkimuskirjallisuus sanoo rotu-termin jo vakiintuneen uudelleen akateemiseen keskusteluun. Tähän mennessä olen käynyt läpi lehtiä (kuten Duodecim, Suomen terveyslehti, Suomen antropologi) ja olen myös pyrkinyt löytämään jollain tapaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tuolta aikaväliltä (käymällä läpi esimerkiksi Tatu Vanhasen teoksissaan käyttämiä suomalaisia lähteitä), mutta materiaali on yhä hyvin laihaa. Jonkinlaista keskustelua tai ainakin ihmisrotujen käyttöä omassa tutkimuksessa on täytynyt Suomessa tapahtua tuonakin aikana, niin itsestäänselvä käsite rotu kuitenkin on lähes kaikessa tähän asti lukemassani ollut. Olisinkin kovin kiitollinen, jos joku osaisi heittää minulle edes jonkinlaisia johtolankoja, joiden avulla voisin lähteä tätä pohdintaani viemään eteenpäin.
