Terijoen hallitus ja SKDL

[Veikko I Palvo]

Otto Vilgelmovitsh Kuusinen perusti ja kirjoitti puolueohjelman Suomessa maan alla Suomen Sosialistiselle TyöväenPuolueelle ( SSTP ), joka liittyi maailman vallankumousjärjestö Kominterniin Moskovassa. SSTP toimi Suomessa 13.5.1920 - 3.8.1923, jolloin pääministeri Kyösti Kallion leikkauksessa SSTP:n 189 kansanedustajaa ja puoluetoimitsijaa tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta vankilaan.

Suomen eduskunnassa oli ollut kaksi sosialidemokraattista puoluetta ja Kominternin SSTP jatkoi Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestönä ( STPV ) kansanedustajineenkin Lapuan liikkeen aikaansaamaan Tasavallan suojelulakiin 1930 saakka, jolloin vangittiin mm. Mauritz Rosenberg, joka vapauduttuaan lähti Neuvostoliittoon v. 1934. Poika Gösta Rosenberg oli sittemmin SKDL - SKP:n kansanedustajana vuosina 1945 - 1966.

Komintern Moskovassa päätti kansanrintamaperiaatteestaan 1935 ja Espanjan sisällissodassa Terijoen puolustusministeri puna-armeijan kenr.majuri Akseli Anttila oli ansainnut Leninin kunniamerkin ja GRU ( "KGB:n" ) Tuure Lehén oli Kataloniassa "taistellut" trotskilaisia kommunisteja vastaan. Lehén tuli Suomeen v. 1946 pysytellen neuvostokansalaisena SKP:ssä, ei lähtenyt SKDL:n kansanedustajaksi.
Maatalouskomissaari Armas Äikiä tuli Suomeen 1947 ehkä Porkkalan kautta, eikä liene hänkään ottanut Suomen kansalaisuutta?
A.Äikiä oli Otto Villen Neuvostotasavallan "Taideasiain kansankomissaari.
Terijoen AgitProp-komissaari Inkeri Lehtinen oli 1940 alkaen O.V.Kuusinen Karj.-Suomalaisen Neuvostotasavallan korkeimman neuvoston jäsen ja Inkeri L. otti Suomen(-kin ) kansalaisuuden.

Kominternin Otto Ville Kuusinen neuvotteli Stalinin kanssa syyskuusta 1939 alkaen ja Moskovassa perustettiin Terijoen hallitus vt. pääministerinään Mauritz Rosenberg. Pääkansankomissaari Otto Ville Kuusinen solmi Molotovin kanssa 2.12.1939 Ystävyys- ja Yhteistyösopimuksen YYA 1:n, jota oli ehdotettu jo neuvottelija Paasikivellekin syksyllä 1939.

Stalinin Neuvostoliiton Suomen valloitusyritys muuttui Talvisodaksi ja maaliskuun 1940 Moskovan rauhan jälkeen samassa kuussa Stalin perusti O.V.Kuusisen Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan ( 1940 - 1956 ) pääkaupunkinaan Petroskoi ja Suomi oli ilmeisenä aikomuksena välirauhankin aikana liittää tuohon neuvostotasavaltaan. ( Ja välirauhan aikana ja sotien jälkeen vähintäinkin uhkana Suomelle?)

Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ( SKDL ) perustettiin lokakuussa 1944 Suomessa kansanrintamapuolueeksi, johon aluksi liittyi Suomessa 10.1944 perustettu SKP ja maalisvaaleissa 1945 SKDL-SKP sai noin 25 % äänistä päästen "kokoaan suurempana" Paasikiven II ja III hallituksiin, SKDL-SKP:n Yrjö Leino oli sisäministerinä.
Ylin valta Suomessa oli Valvontakomission `kenraalikuvernööri A.Zhdanovilla ja koko ajan Helsingissä olleella varakuvernööri G.Savonenkovilla ja komissiolla oli 14 alatoimipistettä eri puolilla Suomea ja sotakorvausteollisuutta ja toimituksia valvoi myös oma NL-organisaatiokin.

Sotakorvausten suuruuden määritteli ja teki siitä sopimuksen Zhdanov välirauhansopimuksen jälkeen neuvostolaisten tutkittua sitä ennen
suomalaisen teollisuuden ja talouden suoritus- ja kantokykyä.

Suomalaisista 75 % oli äänestänyt maalisvaaleissa 1945 vuoden 1939 ja sodanaikaisia `vanhoja puolueita ja eduskuntaan enemmistön entisiä `pitkän parlamentin´ kansanedustajia, jotka muodostivat eduskunnan ei-kommunistisen enemmistön.
Vaalitulos 3.1945 oli Zhdanoville ja Neuvostoliitolle Terijoen hallituksen ja Itä-Karjalan neuvostotasavallan kaltainen pettymys, sillä tavoitteena oli luoda Suomeen yksi suuri neuvostomyönteinen ja -alisteinen vasemmistopuolue, kuten hieman myöhemmin tapahtui puna-armeijan miehittämissä Itä-Euroopan maissa, tulevissa kansandemokratioissa.

Mauno Pekkalan hallituksen pääministerikin oli SKDL:stä ja ministeriveli SKDL-SKP:stä ja hallituksen ministereiden vankilatuomiovuosien määrä oli yli 100 vuotta. ( vertauksena SSTP:n kansanedustajien ja toimitsijoiden vankilatuomioita oli yhteensä noin 350 vuotta )
Politiikkaankin vahvasti sekaantuva SNS 2 perustettiin sekin syksyllä 1944.

Presidentti J.K.Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa 1948 "Paasikiven ohjelman v. 1948" ehkäpä hieman jälkiviisaudella, sillä kommunisteilla Suomessa oli ollut lukumääräisesti mahdollisuutensa vallankaappaukseen.
JKP kirj. 1948 "Meillä on kommunisteja 17 % ja SKDL:n kanssa 19 %". ( SKDL oli kärsinyt 1948 vaalitappion. )

http://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen ... o-5/liite/ Presidentti Paasikivi kirjoittaa 1948 kommunistien epäisänmaallisuudesta ja epälojaalisuudesta ja vertaa kommunistien lukumääriä Itä-Euroopan maissa Suomeen verrattuna:
"Unkarissa oli kommunisteja 7%, Romaniassa, Puolassa, Tsekkoslovakiassa ynnä Balkanin maissa olivat vähemmistöinä, toisissa maissa hyvin pienenä vähemmistöinä. Mutta se ei ole estänyt heitä ottamasta valtaa käsiinsä".
Puna-armeijan miehitystä Itä-Euroopan maissa JKP ei mainitse ja
Suomessa Stalinin Neuvostoliitto ilmeisesti katsoi, ettei sotakorvaustoimituksia ollut viisasta häiritä, eikä Suomessa ollut sotien aikana edes vastarintaliikettäkään, minkä Zhdanov ironisesti muutaman kerran totesikin mm. SKDL-SKP:n Hertta Kuusiselle, joka ehdotti "kenraalikuvernöörille" vastarintaliikkeen perustamista saksalaisia vastaan pohjoisessa.
Zhdanov sanoi Hertalle, että tuollaisen liikkeen olisi voinut perustaa jo paljon aikaisemminkin.
Ja
1948 SKDL-SKP jätettiin 18 vuodeksi oppositioon rettelöitä ja lakkoja järjestelemään, mutta v. 1947 Paasikiven oli ollut pakko solmia YYA-sopimus Stalinin NL:n kanssa, samankaltainen sopimus kuin O.V.Kuusinen oli allekirjoittanut jo 1939 Molotovin kanssa.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Varjo Suomen yllä - Stalinin salaiset kansiot Docendo 2017, Timo Vihavainen, Ohto Manninen, Sergei Zhuravljov sanoo alussa "Päätöksiä tehtiin usein suullisesti ja operatiivisissa kysymyksiä ratkottiin puhelimessa ja muutoinkin arkistoon usein päätyi vain pohdintojen lopputulos".
"Presidentinarkistoon NL-ajan jälkeen, jonka "Stalinin arkisto" / "Kremlin arkisto" Venäjän Federaation presidentin arkistossa on "historiaosasto"-nimikkeen alla".

s.166.: Terijoen julistuksen luonnoksia Stalin on korjaillut, julkaistu Pravdassa 2.12.1939: mm. "kansanhallituksen" Stalin on muuttanut
"laaja työtätekevän kansan rintama",
"joka Helsinkiin saavuttua laajennetaan työtätekevän kansan rintamaan osallistuvien eri puolueiden ja ryhmien edustajilla".

Kuusinen - Molotov yya-sopimus ja salainen lisäpöytäkirja, delo 578 sivut 88-94, julkaistu Pravda No.334. 3.12.1939 ( osittain/ kokonaan? )

"sivu 177 - 178. Zhdanovin luonnos ( Terijoen ) kansanrintaman vetoomukseksi esitettäväksi, suomalaisille sotilaille:
"Eläköön Suomen demokraattinen tasavalta! Sen voitto on lähellä!

Zhdanov on ohjeistanut ja osallistunut Terijoen demokraattisen tasavallan toimintaan mm. 15.XII 39 puhelinsanomalla
Kuusisen armeijan sotilasvalan sananmuodosta, Stalin on merkinnyt käsin: "En vastusta"

Zhdanov on ilmeisesti ohjeistanut Helsingissä perustettavaksi lokakuussa 1944 SKPn " Laajaksi työtätekevän kansan rintamaksi" aiotun SKDL:n suojiin, mutta maalisvaalien 1945 jälkeenkään muiden puolueiden ryntäämistä SKDL:n suojiin ei tapahtunut ja SKDL-SKP jäi siitä alkaen Suomen poliittisen kentän vasemman äärilaidan puolueeksi, jolla ei ole vastinetta, äärilaitaa, oikealla laidalla.

Zhdanovin kirj. aluksi pitäneen 15.10.1944 perustettua Suomi- Neuvostoliitto Seuraa ( SNS ) SKDL:ää vahvempana kansanrintaman edustajana.
SV Seuralla oli vielä 2008 jäljellä 282 paikallisosastoa ja v. 2019 SVS on saanut valtionapua 1,1 miljoonaa €. SVS näyttää nykyisin sanovan
keskittyvänsä Suomessa asuvien venäläisten kanssa tehtävään ystävyys-, kulttuuri- ja kotouttamistoimintaan.

Nimensä muuttaneella SKDL:llä on edustajansa EU-parlamentissa GUE/NGL- vasemmistoryhmässä, jolla on 37 paikkaa 705:stä.
vihreyttä, sosialismia, kommunismia, "eläimellistä" eläinaktivismia, EU-skeptisyyttä näyttäisi kuuluvan puolueohjelmaan
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Left- ... _-_GUE/NGL
SKDL:n EU-parlamenttijäsenyyden voinee sanoa olevan perintönä Zhdanovin ajan kansanrintamista vuosilta 1939 ja 1944 ?

Veikko Palvo