Ennen vuotta 1890 ilmestyneet sanomalehtiartikkelit löytyvät tietysti
Historiallisesta sanomalehtikirjastosta, jonka kokoteksti-indeksointi
mahdollistaa myös haut tekijän nimellä - olettaen tietysti että artikkelin
yhteydessä on mainittu tekijän nimi:
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti ... /main.html
Vaikkei siitä ehkä tämän tutkimushankkeen kannalta vielä ole iloa,
mainitaan nyt kuitenkin saman tien, että sanomalehtikirjaston
puitteissa tehtävää digitointia on tarkoitus jatkaa myös 1900-luvun
puolelle, kenties jopa vuoteen 1950 saakka. Tämä edellyttää sitä,
että tekijänoikeuskuviot saadaan järjestykseen, mahdollisesti
uuden tekijänoikeuslain mahdollistamia sopimuslisenssejä hyödyntäen.
Lisäksi jotain rajavuotta myöhäisempi aineisto saattaa olla maksullista,
ellei tekijänoikeuskorvausten maksajaksi löydy jostain upporikasta
haltijatarkummia.
Sanomalehtien lisäksi Kansalliskirjastossa digitoidaan ja on digitoitu
yhtä ja toista muutakin (mm. valtavat määrät vanhojen kulttuuri- ja
mielipidelehtien vuosikertoja), mutta tekijänoikeuskysymykset rajoittavat
1900-luvun puolella julkaistujen aineistojen julkista esillepanoa näissäkin
tapauksissa.
Suomenruotsalaisten lehtien osalta on hyvä muistaa myös
Brages
Pressarkiv ja sen tarjoamat palvelut, ks.
http://www.bragespressarkiv.fi/.
Joiltakin erityisaloilta arkistoihin on saattanut päätyä hyvinkin hyödyllisiä
lehtileikekokoelmia (minulle oli aikoinaan gradua tehdessä paljon iloa
mm. Elokuva-arkiston ja Teatterimuseon leikekokoelmista), mutta en
ollenkaan tiedä mikä on tilanne juuri urheiluhistorian kohdalla.
Toni Selkälä kirjoitti:Asiaasi lähimpänä lienevät sanomalehtien osalta Fennica-tietokanta (ks. myös tiedot siitä, mitä ko. tietokanta sisältää täältä) ja muiden artikkelien ja kirjoitusten osalta vaikkapa Arto-tietokanta.
Fennica ei valitettavasti mene artikkelitasolle. Arto taas ulottuu 1950-lukua
vanhempiin aikoihin vain satunnaisesti, ja uudemmissakin vuosikymmenissä
on isoja aukkoja etenkin atk-luetteloinnin alkua edeltävällä 1960-luvun lopulta 1980-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Aukkoja paikattiin takavuosina
joiltakin osin aikoinaan painettuna julkaistun aikakauslehti-indeksin pohjalta,
mutta työ on ollut jäissä jo aika pitkään, eikä sen jatkuminen näytä kovin
todennäköiseltä.
Meri Heinonen kirjoitti Artosta ihan valaisevan jutun Ennen ja nyt -lehden
numeroon 4/2005:
"Miksi minua ei löydy ARTOsta ja muita tärkeitä kysymyksiä
artikkelitietokannasta"
http://www.ennenjanyt.net/2005_4/heinonen.html
Tuota voisi päivittää sen verran, että myös Historiallisen bibliografian
tallentaminen on nyt ollut uuden aineiston osalta jo toista vuotta
keskeytyneenä, eikä sen jatkumisesta taida olla takeita, eli tämä
pitkä bibliografinen perinne saattaa siis olla katkeamassa.
Muutenkin Arto on jäänyt kirjastojen priorisoinneissa ja resurssoinneissa
jossain määrin muiden asioiden jalkoihin. Kirjaston näkökulmasta olisi itse
asiassa ihan hyödyllistä jos asiakkaiden suunnalta tulisi palautetta siitä,
miten paljon tarvetta tällaisille kotimaisten artikkelien viitetietoja
rekisteröivälle palvelulle enää nykymaailmassa on, ja olisiko nämäkin resurssit järkevämpää sijoittaa esim. kansainvälisten tiedelehtien ja muiden
maksullisten verkkoaineistojen hankkimiseen. Humanistit ainakaan kun
eivät totta puhuen kauheasti pidä ääntä itsestään tai omista tarpeistaan.
Arton helposti unohtuviin miinuspuoliin kuuluu lisäksi se, että se on
maksullinen - vaikka onkin toki käytössä hyvin laajasti mm. yliopistoissa,
ammattikorkeakouluissa ja yleisissä kirjastoissa. Arton ohella kannattaa
muistaa myös BTJ:n tuottama
Aleksi, jonka lehtivalikoima on jossain määrin
populaarimpi ja sisältää myös sanomalehtiä:
Esittely:
http://www.btj.fi/?path=btj_aleksi
Tietokanta (edellyttää käyttöoikeutta!):
http://aleksi.btj.fi
Aleksissa 1980-lukua vanhempaa materiaalia ei tosin ole senkään vertaa kuin
Artossa, ja tämäkin on tietysti maksullinen tietokanta, joka tosin on melko
laajasti käytössä mm. korkeakouluissa ja yleisissä kirjastoissa.
Lauri Keskisen alkuperäisen kysymyksen kannalta vastaukseni taisi kieltämättä
rönsyillä aika lailla vikasuuntaan, mutta ehkä tässä kuitenkin oli hyödyllistä
informaatiota!