Luftwaffen painopiste ei ollut itärintamalla

[ralf64]

Hyvin usein kuullaan väittämiä jonka mukaan Saksan asevoimien painopiste oli II maailmansodan aikana selkeästi itärintamalla. Varmasti näin oli jos ajattelemme asevoimia vain pelkkinä divisioonina. Kaikenkaikkiaan Saksan 6 miljoonan sotilaan maavoimista n. puolet (3 miljoonaa) oli itärintamalla vuosina 1943-44. Myöhemmin osuus laski alle puoleen.

Mielenkiintoista on kuitenkin tutkia ilmavoimien osuutta. II maailmansodassa ilmasuojan menettäminen oli enne tulevalle tappiolle. Miten Luftwaffen voima painoittui itärintamalle?

Lähdeaineistona olen käyttänyt tältä sivulta löytynyttä materiaalia.

http://www.lesbutler.ip3.co.uk/tony/tonywood.htm

Mikrofilmattua dokumenttia löytyy Luftwaffen lentokonemääristä eri alueita vuosina 1939-1945. Otan muutamia esimerkkejä:

Ranska, Belgia ja Hollanti

Maaliskuun 14.päivänä 1942 Ranskaan, Belgiaan ja Hollantiin oli sijoitettu kaikkiaan 472 lentokonetta, niistä 114 pommikoneita tai tiedustelukoneita loput siis 378 olivat päivä- ja yöhävittäjiä.

Saman vuoden kesäkuun 20.päivän tilaston mukaan samalla länsirintamalle oli sijoitettu jo 831 lentokonetta, joista 547 hävittäjäkoneita ja 433 Me-109 tai FW-190 hävittäjiä. Määrä laski joulukuun 20.päivään mennessä 744 lentokoneeseen, joista 532 oli hävittäjäkoneita (447 joko Me-109, Me-110 tai Me-110 hävittäjiä). Huom! tähän lukuun siis eivät sisälly Saksassa, Itävallassa, Tsekkoslovakiassa, Tanskassa ja Puolassa olevat lentokonemäärät.

http://www.lesbutler.ip3.co.uk/tony/v3reichwest_doc.zip

Saksa, Tanska, Tsekkoslovakia ja Hollanti

Saksan kaupunkien puolustukseen mainitulla alueella toimi 10.5.1944 785 päivähävittäjää, 442 yöhävittäjää ja 19 tiedustelu ym. konetta. Hävittäjämäärä siis yhteensä peräti 1227. Mukana ei ole Ranskassa ja Belgiassa sijoitettuja lentokoneita.

http://www.lesbutler.ip3.co.uk/tony/rei ... ul_doc.zip

Muita tietoja Saksan ja sen lähialueilla sijoitettujen lähinnä Saksan kaupunkipuolustukseen tarkoitettuja lentokonemääriä muilta vuosilta en ole toistaiseksi saanut.

Välimeren alue, Italia, P-Afrikka

X Fliegerkorpsilla oli Cataniassa, Comisossa, Palermossa ja Trapanissa 255 lentokonetta (etupäässä pommikoneita) sijoitettuna 12.1.1941

Luftflotte 2:lla Välimerellä ja P-Afrikassa oli yhteensä 830 lentokonetta joulukuun 10.päivänä 1942.

Liittoutuneiden noustua maihin Sisiliaan ja E-Italiaan oli Luftwaffella käytössä 10.7.1943 578 lentokonetta joista yli 500 oli päivä- ja yöhävittäjiä.

ITÄRINTAMA

Usein luullaan että Luftwaffe käytti hyvinkin suuria lentokonemääriä taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Tämä ei tarkemmin tutkittaessa pidä suinkaan paikkaansa.

Tilanne 20.10.1942

20. October 1942

Tac-Reconnaissance: (F)/ 11 - - - Various Types
Tac-Reconnaissance: (F)/ 14 - - - Various Types
Tac-Reconnaissance: (F)/ 2 - - - Various Types

L.R. Reconnaissance: (F)/ 121 - - - Various Types
L.R. Reconnaissance: (F)/ 121 - - - Various Types
L.R. Reconnaissance: (F)/ 124 - - - Various Types

Day-Fighter: Stab/JG 3 Pitomnik - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 3 Solzny - - Bf 109
Day-Fighter: III./JG 3 Pitomnik - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 5 Petsamo - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 5 Alakurrti - - Bf 109
Day-Fighter: 9./JG 5 Petsamo - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 51 Vyasma-Süd - - Bf 109
Day-Fighter: I./JG 51 Vyasma-Süd - - FW 190
Day-Fighter: III./JG 51 Dugino - - Bf 109
Day-Fighter: IV./JG 51 Vitebsk - - Bf 109
Day-Fighter: 15.(Span)/ JG 51 - - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 52 Maikop - - Bf 109
Day-Fighter: I./JG 52 Pitomnik - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 52 Maikop - - Bf 109
Day-Fighter: III./JG 52 Soldatskaya - - Bf 109
Day-Fighter: 15.(Kroat)/ JG 51 Soldatskaya - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 54 Krasnowardiesk - - Bf 109
Day-Fighter: I./JG 54 Krasnowardiesk - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 54 Rjelbitzi - - Bf 109
Day-Fighter: III./JG 54 Siwerskaya - - Bf 109
Day-Fighter: Part II./JG 77 - - - Bf 109
Total Day-Fighters: 508 on strength; 389 serviceableTac-Reconnaissance: (F)/ 11 - - - Various Types
Tac-Reconnaissance: (F)/ 14 - - - Various Types
Tac-Reconnaissance: (F)/ 2 - - - Various Types

L.R. Reconnaissance: (F)/ 121 - - - Various Types
L.R. Reconnaissance: (F)/ 121 - - - Various Types
L.R. Reconnaissance: (F)/ 124 - - - Various Types

Day-Fighter: Stab/JG 3 Pitomnik - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 3 Solzny - - Bf 109
Day-Fighter: III./JG 3 Pitomnik - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 5 Petsamo - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 5 Alakurrti - - Bf 109
Day-Fighter: 9./JG 5 Petsamo - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 51 Vyasma-Süd - - Bf 109
Day-Fighter: I./JG 51 Vyasma-Süd - - FW 190
Day-Fighter: III./JG 51 Dugino - - Bf 109
Day-Fighter: IV./JG 51 Vitebsk - - Bf 109
Day-Fighter: 15.(Span)/ JG 51 - - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 52 Maikop - - Bf 109
Day-Fighter: I./JG 52 Pitomnik - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 52 Maikop - - Bf 109
Day-Fighter: III./JG 52 Soldatskaya - - Bf 109
Day-Fighter: 15.(Kroat)/ JG 51 Soldatskaya - - Bf 109
Day-Fighter: Stab/JG 54 Krasnowardiesk - - Bf 109
Day-Fighter: I./JG 54 Krasnowardiesk - - Bf 109
Day-Fighter: II./JG 54 Rjelbitzi - - Bf 109
Day-Fighter: III./JG 54 Siwerskaya - - Bf 109
Day-Fighter: Part II./JG 77 - - - Bf 109
Total Day-Fighters: 508 on strength; 389 serviceable [startklar]. [startklar].

http://www.lesbutler.ip3.co.uk/tony/eas ... 42_doc.zip

Wikipediasta löytyy tieto myös lokakuulta 1943, jolloin koko pitkällä itärintamalla olisi Luftwaffella ollut vain 1150 lentokonetta. Joulukuussa 1943 hävittäjälentokoneiden määristä mainitaan seuraavaa:

"By December the Luftwaffe had just 425 operational fighters alone on the eastern front "

(Cooper 1981, p. 296 )

Itärintaman suurtaistelujen alla kesäkuussa 1944 oli Luftwaffella Norjasta Bulgariaan asti ulottuvalla vyöhykkeellä kaikkiaan 2445 lentokonetta, joista vain 781 oli päivähävittäjiä.

http://www.lesbutler.ip3.co.uk/tony/ost44janjun_doc.zip

Samoihin aikoihin pelkästään Saksan kotialueen ilmapuolustuksella oli käytössä siis 785 päivähävittäjää ja yli 400 yöhävittäjää. Selvästi enemmän kuin itärintamalla. Kun mukaan lasketaan maihinnousua torjumassa olleet yksiköt Ranskassa ja Belgiassa sekä Italiassa ja Balkanilla olleet yksiköt ei missään tapauksessa voida väittää että Luftwaffen painopiste olisi ollut idässä. Todennäköisemmin vain neljäsosa jos sitäkään Saksan päivähävittäjistä taisteli Neuvostoliiton ilma-asetta vastaan.

Tämä avaa uusia näkymiä koko itärintaman taistelujen analysoinnille.

[ralf64]

Lisäksi itärintaman Luftwaffen hävittäjä- ja maataistelukoneiden osalta löytyy tieto helmikuulta 1944:

Fighter & Ground-Attack Units: Eastern Front
29. February 1944

Day-Fighter: Stab/JG 5 Me 109G 2 [2] Alakurrti -
II./JG 5 Me 109G 17 [10] Pleskau-Süd Dno: Dorpat: Idrizza
III./JG 5 Me 109G 28 [20] Petsamo Kirkenes

Stab/JG 51 Me 109G 16 [15] Bobruisk
I./JG 51 Me 109G 15 [11] Bobruisk
III./JG 51 Me 109G 35 [28] Polozk - Bobruisk
IV./JG 51 Me 109G 34 [24] Uman - Orscha
15.[Spain]/JG 51 Me 109G - [-] Bobruisk - Madrid

Stab/JG 52 Me 109G 1 [1] Nikolayev
I./JG 52 Me 109G 38 [24] Uman
II./JG 52 Me 109G 43 [25] Grammitovo
III./JG 52 Me 109G 38 [30] Uman
15.[Kroat]/JG 52 Me 109G 15 [2] Karankut

Stab/JG 54 FW 190 5 [5] Dorpat
I./JG 54 FW 190 24 [17] Wesenberg
II./JG 54 FW 190 31 [24] Uman
IV./JG 54 - 12./JG 54 Me 109G: FW 190 23 [18] Dorpat
12./JG 54 FW 190 - [-] Uman

1./JG 302 Me 109G 12 [9] Malmi-Helsinki Jafü Ostland

Night-Fighter: I./NJG 100 Ju 88: Do 217 - [-]
II./NJG 100 Ju 88 - [-]
I./NJG 200 Me 110 - [-] Focsani
5./NJG 200 Me 110 - [-] Focsani

T.E. Fighter [Zerstörer]: 13.[Zerst]/JG 5 Me 110 16 [14] Herdla

Ground-Attack [Schlacht]: Stab/SG 1 Ju 87D 3 [2] Wilna 4. Fliegerdivision
I./SG 1 Ju 87D 38 [29] Biala-Polaska 1. Fliegerdivision
II./SG 1 Ju 87D 35 [19] Idriza 3. Fliegerdivision
III./SG 1 Ju 87D 37 [28] Biala-Polaska 1. Fliegerdivision
10.[Pz.]/SG 1 Ju 87G 11 [11] Roman

Stab/SG 2 Ju 87D 1 [1] Husi I. Fliegerkorps
I./SG 2 Ju 87D 42 [37] Husi I. Fliegerkorps
II./SG 2 FW 190 35 [18] Sevastopol/Chersonnes I. Fliegerkorps
III./SG 2 Ju 87D 42 [32] Husi I. Fliegerkorps
10.[Pz.]/SG 2 Ju 87G 13 [13] Roman

I./SG 5 + 4./SG 5 Ju 87D: FW 190 45 [27] Pontsalemjoki Luftlotte 5

IV.[Pz.]/SG 9 Hs 129 62 [58] Bacau

Stab/SG 10 FW 190 4 [4] Leipzig [Rumania]
I./SG 10 FW 190 31 [23] Bacau
II./SG 10 FW 190 31 [22] Leipzig [Rumania]

Stab/SG 77 Ju 87D 5 [4] Lemberg VIII. Fliegerkorps
I./SG 77 Ju 87D 40 [32] Stryj VIII. Fliegerkorps
II./SG 77 FW 190 23 [9] Lemberg VIII. Fliegerkorps
III./SG 77 Ju 87D 42 [36] Cuniow VIII. Fliegerkorps
Ref: R.A.F. A.I. 3b OB

Kokonaismäärä hävittäjä-, hävittäjä-pommittaja sekä syöksypommittajien osalta näyttää jäävän 933:een, niistäkin vain n. 600 toimintakelpoisia. Kaikkiaan Me 109 tai FW-190-tyyppisiä koneita näyttää olleen vain 534 ja niistä toimintakuntoisia runsaat 350. Määrää ei voi pitää erityisen suurena.

[Trilisser]

Tietosi eivät periaatteellisella tasolla esitä mitään uutta. Asia on ollut jo tiedossa pitkään. Kiistaton tosiasia oli kuitenkin se, että itärintama aiheutti miestappioista muistaakseni yli 75%. Mitä tulee ilmavoimiin, niin älä vaan tee samaa virhettä kuin Heikki Nikunen jolle ei muuta aselajia olekaan kuin ilmavoimat.

[ralf64]

Länsiliittoutuneille antautui arviolta n.9 miljoonaa saksalaissotilasta, kun taas neuvostoliittolaisille n. 3 miljoonaa. Tätä taustaa vasten on kyseenalaista väittää edes tuota 75%:n tietoa. Tässäkin lienee eräs "Suuren Isänmaallisen Sodan" synnyttämistä myyteistä.

Luftwaffen hävittäjävoimista itärintamalla näyttää olleen sodan loppuvaiheessa vain ehkä neljäsosa. Tällä on ollut merkittävä osuus myös Saksan miehistötappioista ja sotamenestyksestä itärintamalla. Ilmaherruuden menettäminen yleensä merkitsi tappioita myös maasodassa. Ja samalla länsivaltojen suurpommitukset sitoivat huomattavia voimia Saksan it-joukoita kotirintamalle.

[Derkku]

Itärintaman suurtaistelujen alla kesäkuussa 1944 oli Luftwaffella Norjasta Bulgariaan asti ulottuvalla vyöhykkeellä kaikkiaan 2445 lentokonetta, joista vain 781 oli päivähävittäjiä.

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tietää Suomen Ilmavoimien ajanmukaisten hävittäjien vahvuus. Suomeen toimitettiin 1943-1944 kaikkiaan 159 Me-109G -konetta, eli koko Saksan ilmavoimien itärintaman vahvuuteen verrattuna sangen suuri määrä. Kuten saksalaiskoneet, eivät suomalaiskoneet olleet suinkaan kaikki käyttökunnossa yhtä aikaa, mutta kaikkiaan x Me-109 -koneen rivivahvuus on aika merkittävä verrattuna koko Saksan itärintaman konevahvuuteen.

Mielenkiintoista on huomata myös että Suomeen lähetetty Osasto Kuhlmey ei ollut suinkaan kooltaan pelkkä murunen vaan vastasi hävittäjävahvuudeltaan noin kymmentä prosenttia Saksan itärintaman päivähävittäjävahvuudesta.

[Trilisser]

Länsiliittoutuneille antautui arviolta n.9 miljoonaa saksalaissotilasta, kun taas neuvostoliittolaisille n. 3 miljoonaa. Tätä taustaa vasten on kyseenalaista väittää edes tuota 75%:n tietoa. Tässäkin lienee eräs "Suuren Isänmaallisen Sodan" synnyttämistä myyteistä.

No tuo nyt ei ole todellakaan mikään mittapuu. Puhuin nimenomaan kaatuineista ja haavoittuneista sekä taistelujen yhteydessä vangiksi saaduista. Antautumishetken vankiluku on harhaanjohtava jo pelkästään syystä, että suuri määrä saksalaisia pyrki loppuvaiheessa länteen välttääkseen bolshevikkien käsiin joutumista, bolshevikkien "nylanderhumanismin" laatu kun oli hyvin tiedossa.

[ralf64]

Toisaalta huomioitava on myös se, että mm. Tunisiassa antautui länsiliittouneille keväällä 1943 115 000 saksalaista kun taas Stalingradissa n. 90 000. Kuitenkin harvoin puhutaan noista antautuneista Afrika Korpsin sotilaista niin paljon kuin Stalingradin antautuneista.

Mutta jos vielä puhutaan tuosta Luftwaffe/saksalaisesta It-puolustuksesta lännessä, niin on ilmanmuuta selvää että liittoutuneiden Saksan pommitukset sekä jatkuva varuillaanolo mahdollista maihinnousua varten piti hyvin ratkaisevan määrän Luftwaffen hävittäjäsuojaa poissa itärintamalta.

Huomattakoon vielä esim. kesäkuun 1944 määrävahvuuksista itärintamalla sen verran että 55 Me-109 lentokonetta oli Unkarin ja Romanian ilmavoimien käytössä, joten todellisuudessa Luftwaffella oli n. 720-730 Me-109, Me-110 tai FW-190 hävittäjää/hävittäjäpommittajaa käytössä. Tästäkin määrästä varsin merkittävä osa oli joko maataisteluihin tarkoitettuja hävittäjä-pommittajia (FW-190 Jaboja) tai lähitiedusteluun tarkoitettuja kameralla varustettuja koneita kuten oli myös Kannaksella osasto Kuhlmeyllä.

Kesän 1944 päähyökkäykseen Valko-Venäjän rintamalla oli Luftwaffella asettaa Neuvostoliitonn. 4000 lentokonetta vastaan (toiset tiedot puhuvat jopa 6000 lentokoneesta) vain n. 230-250 kpl Me-109 tai FW-190 hävittäjää /hävittäjäpommittajaa. Tarkka määrä ei ole selvillä, sillä jakaumat esim. Vilnan syöksypommitajista (Ju-87/Fw-190, 74 kpl) sekä Orschan ja Toloschinin tiedustelukoneista (Me-109, FW-189, Hs-126, yht. 20 kpl) eivät ole tiedossa. Tarvinneeko siten ihmetellä, että taistelu päättyi saksalaisten kannalta katastrofiin.

[Kottaraisentopi]

Neuvostoliittolaisten painopiste ei ollut Suomen rintamalla. Venäläiset kaukopommitusilmavoimat odottivat Leningradin aluella heinäkuun lopun, mutta sää oli koko ajan huono. Esim. Espoossa satoi yhtenä päivänä Suomen ennätys 140mm. Lopulta voimat määrättiin operaatio Bagrationiin ( Valko-Venäjän suuntaan) ja Helsinki välttyi todennäköiseltä täydelliseltä tuholta.

Muutoinkin Neuvostoliittolaisten ponnistus oli Leningradin vapauttaminen (katso karttaa etelän suunnasta) ja suomalaisten ajaminen pois Kannakselta ja Syväriltä vain tukitoimenpide. Suomalaisten myöhemmistä sankaritaruista huolimatta.

Topi

[Ciccio]

satoi yhtenä päivänä Suomen ennätys 140mm.
Topi

--------------
Oliko tuo neuvostoilmavoimien toiminnan estänyt muistiinmerkitsemätön yhden vuorokauden sade-ennätys 30/6 1944 - tuona päivänä tapahtui suurin suomalainen
sotalento, Portinhoikan pommitus 59 suomalaiskoneen voimin ?

[Ciccio]

Itärintaman suurtaistelujen alla kesäkuussa 1944 oli Luftwaffella Norjasta Bulgariaan asti ulottuvalla vyöhykkeellä kaikkiaan 2445 lentokonetta, joista vain 781 oli päivähävittäjiä.

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tietää Suomen Ilmavoimien ajanmukaisten hävittäjien vahvuus. Suomeen toimitettiin 1943-1944 kaikkiaan 159 Me-109G -konetta, eli koko Saksan ilmavoimien itärintaman vahvuuteen verrattuna sangen suuri määrä. Kuten saksalaiskoneet, eivät suomalaiskoneet olleet suinkaan kaikki käyttökunnossa yhtä aikaa, mutta kaikkiaan x Me-109 -koneen rivivahvuus on aika merkittävä verrattuna koko Saksan itärintaman konevahvuuteen.

Mielenkiintoista on huomata myös että Suomeen lähetetty Osasto Kuhlmey ei ollut suinkaan kooltaan pelkkä murunen vaan vastasi hävittäjävahvuudeltaan noin kymmentä prosenttia Saksan itärintaman päivähävittäjävahvuudesta.

-----------------
Osasto Kuhlmeyhin kuului n. 30 pikkustukaa ja n. 4-50 ( n. 7-80 ? ) Fw-190 ja Me-109 hävittäjälentokonetta.( Os.K.:n hävittäjien osalta erilaisia lukumäärätietoja, sillä niitä oli myös Lapista siirrettyinä ) Suomenlahden eteläpuolella rintama oli vakiintunut puoleksi vuodeksi Narvajoki-linjalle ja lento-os. Kuhlmey siirrettiin ilmeisesti sieltä Immolaan ? Meillä oli n. 25 isostukaa ( Ju-88 )kaksinkertaisine pommikuormineen Ju-87 verrattuna ja Dornier 17 ja Bristol Blenheim- vaakapommittajia.
------------
Suurin suomalainen sotalento, Portinhoikan yhteispommitus 30/6 1944
59 pommikoneella, Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 1995/3: K.Stenman
------------
Maallikkona vaikuttaa Os.Kuhlmeytä väheksymättä sille annetun Tali-Ihantalan pommituksissa kenties liian suurikin merkitys ?
Suomalaisia isostukia oli kaksinkertaisine pommikuormineen lähes saman verran kuin Os.Kuhlmeyn pikkustukia.
Plus vaakapommittajat ja nuo 159 Messerschmitt Me-109:ää lienevät olleet
parhaat suomalaisten hävittäjälentokoneet ?
----
Suomalaisen ilmatorjuntatykistönkin merkitys Tali-Ihantalassa näyttäisi hieman jääneen kenttätykistön maineen varjoon ?


Veikko Palvo

[Trilisser]

Veikko, muista että suomalaiset Ju 88:t lensivät kenttiemme pienuudesta ja pehmeydestä johtuen huomattavasti pienemmillä kuormilla kuin teoreettinen maksimi eli yleensä maksimi oli 1500 kg. Toiseksi, Ju 88:n pommitustarkkuus oli selvästi huonompi kuin Ju 87:n. Kolmanneksi, Blenheimien ja muiden vaakapommittajien tarkkuus taktisia maaleja vastaan oli enemmän toiveajattelua. Neljänneksi, Blenheimien ja Dorniereiden pommikuormat olivat lähinnä pienempiä (eli alle 100 kg) pommeja joitten teho esim. vaunuja vastaan oli marginaalinen. Eli jos verrataan pudotettujen kuormien tehoja (pommien kokoja) ja tarkkuutta, Kuhlmeyn panos on erittäin suuri.