Emma-Liisa kirjoitti:EsaH kirjoitti: olisiko Suomi pystynyt välttämään jatkosodan Neuvostoliiton kanssa pysymällä talvisodan jälkeen tiukasti puolueettomana tai jollain muulla tavalla.
Kysymyksenasettelu sisältää ajatuksen, että Suomi vaikutti asiaan *enemmän* kuin NL tai Saksa. Eikö pitäisi kysyä myös, olisiko NL voinut talvisodan rauhan yhteydessä ja sen jälkeen lyödä kiilan Suomen hallituksen ja kansan väliin osoittamalla, että talvisota oli ollut turha? Ja vaatiko Saksan hyökkäys NL:oon ehdottomasti Suomen alueen hyväksikäyttöä (Muurmannin rata, Suomenlahti)?
Ajatuksena siis oli, että Suomen mahdollisesta "oikeasta politiikasta" sodan välttämiseksi voidaan jälkeenpäin keskustella, mutta sen todistaminen onkin sitten jo huomattavasti ongelmallisempaa.
Suomen poliittisen ja sotilaallisen johdon ajattelua sekä Suomen uhattua ja rajoitettua kansainvälistä asemaa sodan alla kuvasi mielestäni realistisesti ja osuvasti presidentti Ryti päiväkirjassaan mm. 9.6.1941:
" Jos Saksan ja Venäjän välillä syttyy sota, voi se olla eduksi koko maailmalle. Saksa on ainoa valtio, joka tätä nykyä pystyy lyömään Venäjän tai ainakin huomattavasti sitä heikentämään eikä liene maailmallekin vahingoksi, vaikka Saksakin leikissä heikkenisi. Mutta Venäjän mahdollisimman suuri heikkeneminen on meillekin pelastumisen ehto (...) Näin ollen, niin julmalta kuin se ehkä kuuluukin, on meidän melkein toivottava sodan puhkeamista Saksan ja Venäjän välille, toivoen tietysti että itse voimme pysyä sen ulkopuolella."
(...) "Kansa ei halua sotaa, kun ei ole edes leipää(...) Sanoin, ettei luonnollisesti kukaan halua sotaa, vaan mieluummin pysyisi rauhantilassa, mutta minä luulen, että Suomen kansan suuri enemmistö ei hyväksyisi sellaista, että kun maailman suurin ja häikäilemättömin taistelu uhkaa puhjeta ihan rajoillamme, kenties vesillämme ja ilmatilassammekin, hallitus istuisi kädet ristissä ryhtymättä mihinkään turvallisuustoimenpiteisiin alueemme loukkaamattomuuden suojelemiseksi."