Jussi-Pekka Paija
Viestit: 32
Liittynyt: 15.05.09 14:43

Natsipuun on kuoltava?


Historiaa ei ole vain esineillä, rakennuksilla ja kirjoituksissa. Luonnon objekteihin liitetään symbolista sekä historiallista arvoa ihmisten ehdoilla.

Anne Frankin tarina lienee kaikille tuttu. Amsterdamilaisen pikkutytön päiväkirja antoi ikimuistoiset kasvot toisen maailmansodan aikaisille juutalaisvainoille. Piilopaikkansa salaisesta ikkunasta avautuvaa maisemaa hallitsi tietty puu. Tuo hevoskastanja-vanhus on edelleen olemassa, tosin iän ja kasvitautien painamana. Lahoaminen oli edennyt jo sen verran pitkälle, että vuoden 2007 lopulla kaupungin hallinnon aloitteesta päätettiin puuvanhus kaataa vaarana kiinteistöille. Tämä ei suinkaan toteutunut. Kotikorttelin sekä Netherland´s Tree Instituten väen johdolla tilanne tuotiin julki, ja pian siitä oltiin tietoisia täällä peräpohjolassa asti. Historiallinen arvo koettiin lopulta niin merkittäväksi, että puu sai jatkoaikaa elämälleen 10 vuotta. Jos elvytys ei onnistu, puun korvaisi sen omaa perimää kantava taimi.

Toisin käynee Puolan Jaslossa. Maailman otsikoihin pikkukaupunki nousi erityistä historiaa kantavan tammen vuoksi heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Tietyömaan toiminnan pysäytti tieto siitä, että kaadettavaksi päätetty puu oli istutettu vuonna 1942 Adolf Hitlerin syntymäpäivän kunniaksi. Taimi oli aikoinaan tuotu vieläpä Hitlerin synnyinseudulta. Taustalla oli päämäärä vähitellen saksalaistaa valloitettu maa. Istututtu puu on kasvanut ja kukoistanut siitä huolimatta, että valloittajan asevoimat ryöstivät ja polttivat kaupungin puna-armeijan tieltä sodan loppuvaiheessa.

Siinä missä Anne Frankin puun katsotaan edustavan viattomuutta ja vapautta, Jaslon tammi on tarina verenvuodatuksesta ja tyranniasta. Nyt kun puolalaisen pikkukaupungin puun tausta on maailmalla laajemmalti tunnettu, asukkaat ovat haastavan kysymyksen edessä. Haluavatko että heidät muistetaan siitä, että he säästävät Hitler -muistomerkin vai siitä että he poistavat moisen kehittyvän kaupungin tieltä? Kumpikin ratkaisu sisältää ristiriitaisia arvoja. Jos tammi kaadetaan, se voidaan tulkita kykenemättömyydeksi hyväksyä menneisyys sekä nykypäivä sen jälkeläisenä. Menneen pyyhkiminen ei välttämättä ole kypsin tapa suhtautua omaan historiaan. Elävänä puu voisi olla reliikki vapauden puolesta, muistuttaen tyrannian vaarallisuudesta ja tämän kautta demokratian tärkeydestä. Toisaalta puun jättäminen niille sijoilleen voitaisiin tulkita myös kaupungin maineelle kielteisessä valossa, kuten kaupunginisät itse väittävät. Nyt kun Hitler-puu on yleistä tietoutta, pyrkinee pikkukaupunki pääsemään painolastistaan irti.

Anne Frankin sekä kolmannen valtakunnan johtajan muistopuiden välillä on kuilu. Amsterdamilaisen pikkutytön hevoskastanjaa tuskin kukaan pystyy näkemään kielteisenä. Tämän vuoksi se päätettiin pelastaa, jopa mittavin ponnistuksin. Vaikka paremmin tiedämme vasta viikkojen sisällä, toisin käynee Jaslon maalaiskaupungin tammelle. Kasville, joka on syyntakeeton kaikkeen itseensä liitettyyn kielteiseen arvostukseen.

Lähteet:

MSNBC:n uutiset 13.11.2007
http://www.msnbc.msn.com/id/21777530/

BBC-uutiset 21.11.2007
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7105235.stm

Spiegel Online -uutiset 07.07.2009
http://www.spiegel.de/international/eur ... 58,00.html

Kuvan Anne Frank puu Wikipedia Commonsista:
http://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page

Kuva Suomen Kuvalehdessä Hitler-puusta:
http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/2009/06 ... itler-tree

Anne Frankin puu web-kamerassa:
http://www.annefrank.org/content.asp?PID=546&LID=2

ristosa
Viestit: 1
Liittynyt: 24.08.09 10:51

Re: Natsipuun on kuoltava?

Tästä tuli mieleeni tapaus Helsingistä työskennellessäni kaupungin metsätoimistossa: Pohjoisrantaan pystytettiin 1980-luvulla muistokivi, jota ei oltu "yleisten syiden" vuoksi asetettu paikalleen vaan oli jätetty varastoon pölyttymään vuosikymmeniksi. Kävin lauantaina Pohjoisranta 4:n kohdalla katsomassa kiveä, jossa seisoo: "Nämä puut istutettiin syksyllä 1943 Keisarillisen Japanin lähettilään T. Sakavan toimesta Japanin ja Suomen kansojen välisen ystävyyden vertauskuvaksi."
Risto Savolainen

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”