V.A.Andrushkevitsh esitti 1/ 1972 NL:n rintamassa Suomen kohdalla olevan vain
YYA-sopimuksen sotilaallisten artiklojen suojaaman aukon. Presidentti UKK käski
torjuntatoimenpiteenä YE:n päällikön neuvotella yya:n yhteisistä valmisteluista.
SKP
ehdotti 1977 ennen amiraali Smirnovin vierailua yhteisiä sotaharjoituksia ja Smirnov ehdotti yhteisiä laivastoharjoituksia.
Politbyroon politMarsalkka Dmitri Ustinov ehdotti 1978 Kultarannassa yhteisiä Suomen ja Neuvostoliiton sotaharjoituksia.
Pres. UKK:n on sanottu kaavailleen Suomi-NL esikuntayhteistyötä torjuntatoimenpiteenä.
Mutta Gruppa Finlandija harjoitteli Frunzen sotilasakatemiassa hyökkäystä
keski- Eurooppaan jo 1971 - 1972.
Alkoiko tuo "esikuntayhteistyö" jo noottikriisin 1961 jälkeen ?
Ja
voisiko sanoa, että puolueettomuutta Neuvostoliiton rauhoittamisella rajoittaen haluttiin estää suora liittoutuminen ?
Veikko Palvo
Re: Suomen torjuntataistelu kylmässä sodassa
Mielenkiintoinen kysymys. Eiköhän se kuitenkin niin ole, että varsinaisen sotilaallisen painostuksen katsotaan alkavan juuri noista vuoden 1972 tapahtumista. Mutta tiedä häntä, kuinka esim. puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinosen toilailut sitten vaikuttivat venäläisten asenteisiin jo 60-luvun jälkipuoliskolla. Keinonen näet tietääkseni intoutui mielistelemään NL:n näkökantoja mm. YYA-sopimuksen tiimoilta jouduttuaan itse ahtaalle kotimaassa.
Mutta mitä tuohon "Gruppa Finlandijaan" tulee niin pitäisin sitä kyllä melko vähäpätöisenä asiana. Muutaman suomalaisupseerin kurssittaminen Frunzen akatemiassa Moskovassa nyt tuskin oli kovin merkittävä seikka (vaikka 80-luvulla Pentti Syrjän kirjasta nousikin kohu). Vastaavasti suomalaisupseereita kurssitettiin myös lännessä. Tietääkseni ainakin Gustav Hägglund kävi 70-luvulla USA:n sotakorkeakoulun CGSC:n (U.S Army Command and General Staff College).
Mutta mitä tuohon "Gruppa Finlandijaan" tulee niin pitäisin sitä kyllä melko vähäpätöisenä asiana. Muutaman suomalaisupseerin kurssittaminen Frunzen akatemiassa Moskovassa nyt tuskin oli kovin merkittävä seikka (vaikka 80-luvulla Pentti Syrjän kirjasta nousikin kohu). Vastaavasti suomalaisupseereita kurssitettiin myös lännessä. Tietääkseni ainakin Gustav Hägglund kävi 70-luvulla USA:n sotakorkeakoulun CGSC:n (U.S Army Command and General Staff College).
Re: Suomen torjuntataistelu kylmässä sodassa
-------------------------------------------------------------------------------------------------mianolve kirjoitti: Mutta mitä tuohon "Gruppa Finlandijaan" tulee niin pitäisin sitä kyllä melko vähäpätöisenä asiana. Muutaman suomalaisupseerin kurssittaminen Frunzen akatemiassa Moskovassa nyt tuskin oli kovin merkittävä seikka (vaikka 80-luvulla Pentti Syrjän kirjasta nousikin kohu). Vastaavasti suomalaisupseereita kurssitettiin myös lännessä. Tietääkseni ainakin Gustav Hägglund kävi 70-luvulla USA:n sotakorkeakoulun CGSC:n (U.S Army Command and General Staff College).
Päätös Gruppa Finlandijasta lienee tehty Yrjö Keinosen ristiriitaisella komentajakaudella uutena avauksena, olihan Ranskan ja Englannin sotakorkeakouluissa opiskeltu jo 1920-luvulta alkaen.
Noottiriisin ´sotilaallinen´ puoli lienee ollut yllätys ?
NL:n sotilaat lienevät tavoitelleet mm. torjuntahävittäjilleen lentokenttiä Suomesta ja Kylmän sodan jälkeen on osoittautunut Lännessä varaudutun juuri samaan asetelmaan sotilaallisesti.
Veikko Palvo
Suomen torjuntataistelu kylmässä sodassa
AMMATTIYHDISTYSRINTAMALLA SAK:n delegaatio kiersi USA:ssa 1950 ja SKP:n Työkansan Sanomat kirjoitti 2.,19.,25.ja 26/11 -50 "Kylmän sodan opintomatkailusta Amerikan kaikkein hulluimpien johtajien luona."
SAK:n delegaatio oli tavannut mm. presidentti Trumanin neuvonantajan W.Averell Harrimanin.
NL:n lehdistössä delegaatiota nimitettiin "amerikkalaisten atomikiihkoilijoiden palkkarengeiksi."
SAK:n ja SAJ:n yhdistämisprosessissa 15 vuotta myöhemmin CIA-raha on tuotu esille
"paljastuksena." Lieneekö aiemmin pelätty läntisen avun esiinnostamisen nostavan
esille 15-kertaisen KGB-rahan ?
SAK- ja eduskuntavaalivuonna 1951 SKP sai Neuvostoliitolta 900 000 $:a normaalin avustussumman kommunisteille 1950-luvulla ollessa vuosittain 4 - 500 000 $:a.
Amerikkalaista
ammattiyhdistysrahaa SAK sai 1951 vain 50 000 $:a, $:t tuotiin Suomeen mm. 10 Buick-autona, jotka myytiin Suomessa hintaan 1,2 milj. mk:aa kpl.
SAK:n ja SAJ:n yhdistyessä,
SAK:n eheytyessä SKP oli kuitenkin Tsekkoslovakian miehityksen seurauksena jakautunut kahteen leiriin.
Kemin 1949 ja 1956 Yleislakon suuruisia poliittisia lakkoja ei enää 1970-luvulla ollut.
Ammattiyhdistysrintama ei ollut murtunut.
Veikko Palvo
SAK:n delegaatio oli tavannut mm. presidentti Trumanin neuvonantajan W.Averell Harrimanin.
NL:n lehdistössä delegaatiota nimitettiin "amerikkalaisten atomikiihkoilijoiden palkkarengeiksi."
SAK:n ja SAJ:n yhdistämisprosessissa 15 vuotta myöhemmin CIA-raha on tuotu esille
"paljastuksena." Lieneekö aiemmin pelätty läntisen avun esiinnostamisen nostavan
esille 15-kertaisen KGB-rahan ?
SAK- ja eduskuntavaalivuonna 1951 SKP sai Neuvostoliitolta 900 000 $:a normaalin avustussumman kommunisteille 1950-luvulla ollessa vuosittain 4 - 500 000 $:a.
Amerikkalaista
ammattiyhdistysrahaa SAK sai 1951 vain 50 000 $:a, $:t tuotiin Suomeen mm. 10 Buick-autona, jotka myytiin Suomessa hintaan 1,2 milj. mk:aa kpl.
SAK:n ja SAJ:n yhdistyessä,
SAK:n eheytyessä SKP oli kuitenkin Tsekkoslovakian miehityksen seurauksena jakautunut kahteen leiriin.
Kemin 1949 ja 1956 Yleislakon suuruisia poliittisia lakkoja ei enää 1970-luvulla ollut.
Ammattiyhdistysrintama ei ollut murtunut.
Veikko Palvo
Re: Suomen torjuntataistelu kylmässä sodassa
Pentti Syrjän mukaan päätös suomalaisen upseeridelegaation opintomatkasta tehtiin vuonna 1970 NL:n puolustusministeri, marsalkka Andrei Gretshkon Suomen-vierailun yhteydessä. Eli todennäköisesti Kekkosen diplomaattinen manööverihän tämä taisi olla.Ciccio kirjoitti:-------------------------------------------------------------------------------------------------mianolve kirjoitti: Mutta mitä tuohon "Gruppa Finlandijaan" tulee niin pitäisin sitä kyllä melko vähäpätöisenä asiana. Muutaman suomalaisupseerin kurssittaminen Frunzen akatemiassa Moskovassa nyt tuskin oli kovin merkittävä seikka (vaikka 80-luvulla Pentti Syrjän kirjasta nousikin kohu). Vastaavasti suomalaisupseereita kurssitettiin myös lännessä. Tietääkseni ainakin Gustav Hägglund kävi 70-luvulla USA:n sotakorkeakoulun CGSC:n (U.S Army Command and General Staff College).
Päätös Gruppa Finlandijasta lienee tehty Yrjö Keinosen ristiriitaisella komentajakaudella uutena avauksena, olihan Ranskan ja Englannin sotakorkeakouluissa opiskeltu jo 1920-luvulta alkaen.
Noottiriisin ´sotilaallinen´ puoli lienee ollut yllätys ?
NL:n sotilaat lienevät tavoitelleet mm. torjuntahävittäjilleen lentokenttiä Suomesta ja Kylmän sodan jälkeen on osoittautunut Lännessä varaudutun juuri samaan asetelmaan sotilaallisesti.
Veikko Palvo
Re: Suomen torjuntataistelu kylmässä sodassa
-------------------------------------------------------------------------------------------------mianolve kirjoitti: Pentti Syrjän mukaan päätös suomalaisen upseeridelegaation opintomatkasta tehtiin vuonna 1970 NL:n puolustusministeri, marsalkka Andrei Gretshkon Suomen-vierailun yhteydessä. Eli todennäköisesti Kekkosen diplomaattinen manööverihän tämä taisi olla.
NL:n Ulkoasiainministeriön diplomaateilla, ( mm. Juri Derjabin ) NKP:n kansainvälisellä osastolla ( Vladimir Fjodorov ) ja KGB-linjalla ( mm. Stepanov ja Vladimirov ) oli omat yhteys- ja intressilinjansa.
Urho Kekkonen näyttäisi välillä sivuuttaneen linjamiehet esim. Zavidovossa.
Olisikohan tuo Gretshko-vierailu ja -manööveri Suomessa 1970 ollut Tsekkoslovakian miehityksen jälkivaikutusta ?
Veikko Palvo
Re: Suomen torjuntataistelu kylmässä sodassa
Pääministeri Kosygin ja presidentti Kekkonen olivat 7/10 1968 kalastamassa Hiittisten vesillä.
Kosygin tuli hävittäjäaluksella ja UKK lähti vastaan tarkastusalus Saaristolla.
Kovan myrskyn takia oli mentävä Hankoon, josta siirryttiin jäänsärkijä Tarmolle, sanoi UKK 10/10-68 TV-haastattelussa.
Mielipiteitä ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä oli myöskin vaihdettu.
mm. Saksan kysymys, ydinsulkusopimus olivat olleet esillä ja
T s e k k o s l o v a k i a n tilannetta oli tarkasteltu.
UKK sanoi haastattelun lopuksi
Kosyginin ( kalastus- ) käynnin vahvistaneen sen, että Neuvostoliitto tulee kansainvälisessä politiikassa noudattamaan jännityksen lieventämiseen ja
rauhanomaisen yhteistyön vahvistamiseen tähtäävää politiikkaa.
Kalasaaliista
pres. UKK sanoi kalastaja Fagerholmin Hiittisistä tietävän kuinka monta kalaa hän sai.
Miksiköhän
Kosygin tuli syysmyrskyssä hävittäjällä kalaan ?
Veikko Palvo
Kosygin tuli hävittäjäaluksella ja UKK lähti vastaan tarkastusalus Saaristolla.
Kovan myrskyn takia oli mentävä Hankoon, josta siirryttiin jäänsärkijä Tarmolle, sanoi UKK 10/10-68 TV-haastattelussa.
Mielipiteitä ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä oli myöskin vaihdettu.
mm. Saksan kysymys, ydinsulkusopimus olivat olleet esillä ja
T s e k k o s l o v a k i a n tilannetta oli tarkasteltu.
UKK sanoi haastattelun lopuksi
Kosyginin ( kalastus- ) käynnin vahvistaneen sen, että Neuvostoliitto tulee kansainvälisessä politiikassa noudattamaan jännityksen lieventämiseen ja
rauhanomaisen yhteistyön vahvistamiseen tähtäävää politiikkaa.
Kalasaaliista
pres. UKK sanoi kalastaja Fagerholmin Hiittisistä tietävän kuinka monta kalaa hän sai.
Miksiköhän
Kosygin tuli syysmyrskyssä hävittäjällä kalaan ?
Veikko Palvo