Tapio Onnela kirjoitti:Seppo Jyrkinen kirjoitti:Tämä antaa mahdollisuuden arvioida suomalaismiehityksen vaikutuksia. Eli sitä, olivatko asiat huonolla tolalla jo ennen miehitystä vai alkoivatko ongelmat vasta miehityksen myötä.
Sitten on vielä se kolmas mahdollisuus, jota pidän kaikkein todennäköisempänä: olot olivat surkeat ennen miehitystä, sen aikana ja jälkeen. Ja mitä tulee olosuhteisiin keskitysleireissä, lienee aika selvää ainakin Kulomaan tai kuolleisuustilastojen mukaan, siellä ei varmaankaan kovin lokoisat olot olleet. (Kulomaa, Jukka 1989: Äänislinna. Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941–1944. Historiallisia Tutkimuksia 148. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.)
Tähän täytyy lisätä seuraavat näkökannat:
- jos ihminen on tottunut oloihin syntymästään saakka, ne eivät ehkä hänestä ole hirveät, vaikka ulkopuolisista niin tuntuisi
- vainot kohdistuivat 1937-8 ja miehityksen aikana kai eri ihmisiin, jolloin nuo ihmiset kokivat nuo ajat eri tavoin. Suomalaisten "ylivalta" oli herättänyt neuvostoaikana myös närää, joten heidän "poistumisensa" ei välttämättä ollut muiden kannalta huono asia.
- lapset kokivat asiat osittain eri tavoin kuin aikuiset - kun saivat olla kotona ja elämä oli normaalia, oli mukavaa, ja jo kotoa lähtö (muusta sitten puhumattakaan) oli järkytys. Heillä ei ollut myöskään mahdollisuuksia vertailla kuin ehkä saman sukulaisiin ja kylän asukkaisiin. Näin ainakin voisi päätellä Marja-Leena Mikkolan kirjasta
- hyvin pieni määrä lähti suomalaisten mukaan 1944, joten suomalaisten valtaan ei ollut samastuttu, kielisukulaisuus ei sittenkään ratkaissut vaan kansat olivat historian kuluessa eriytyneet (tästä huomauttaa Jukka Tarkka teoksessa Itsenäinen Suomi)
- kummastakaan vaiheesta eivät ihmiset voineet vuosikymmeniin puhua vapaasti, joten "todellisia ajatuksia" on vaikea tietää. Vahinko ettei muistoja kerätty 90-luvulla.