Emma-Liisa kirjoitti:Tapio Onnela kirjoitti:Yleisen käsityksen mukaan sotavanki- ja siviilileirien joukkokuolleisuus talvella 1941–42 johtui nälästä, kun yleinen elintarvikepula ei mahdollistanut riittäviä muona-annoksia leiriläisille ja hoidokeille.
Mutta ylijohto tietenkin on vastuussa siitä, ettei ollut kunnon valvontaa.
Varsin harvoin kerrotaan, että sotavangeista vastasi tällöin Eljas Erkko. Kuka vastasi siviili-internoiduista?
Korttiannoksen suuruus oli matematiikkaa, jota viilattiin ylöspäin sotilaiden, odottavien äitien ja raskaan työn tekijöiden kohdalla, ja alaspäin kevyen työn tekijöiden sekä sota- ja siiviilivankien kohdalla.
Ylin johto oli juridisesti vastuussa sota- ja siviilivangeista (Mannerheim vahvisti ainakin siviilileirien kalorimäärät), mutta ruuan määrään ylijohto saattoi vaikuttaa hyvin marginaalisesti. Kun suomalaisia siviileitäkin kuoli nälkään, niin liikkumatilaa ei juurikaan ollut.
On toki mahdollista ellei peräti todennäköistä, että lähestymällä vielä enemmän Saksaa joko sotilaallisesti tai poliittisesti, oltaisiin sieltä saatu enemmän viljaa. Sitä ei kuitenkaan haluttu tehdä. Tässä mielessä ylijohdolla oli vastuuta myös ruuan määrästä.
Kapteeni Eljas Erkko oli sotavankiosaston toimistopäällikkö. Käsittääkseni tekninen hallintobyrokraatti, mutta ei suurten linjojen päättäjä. Ja jos en aivan väärin muista, niin hän myös hän erosi tehtävistään sen raskauden vuoksi. Lähdettä en valitettavasti muista.
