Itä-Karjala Suomen miehityksen aikana

[Emma-Liisa]

Sen sijaan sotavankileirien ja Itä-Karjalan kuolleisuusluvut pohjautuvat suomalaisiin sota-ajan dokumentteihin. Lukuja ei siis voi mitenkään kiistää. Ainoa - ja tietenkin tärkeä tutkimisen aihe on "miksi".

Kysyn uudelleen: miksi on niin vaikea myöntää, että suomalaiset eivät olleet parempia kuin vastapuoli, jos eivät pahempiakaan?

=========================================================================
Eihän suomalaisten arkistotietojen osoittamia lukuja nähdäkseni kukaan ole kiistänytkään.
"Miksi" ja parempi vai huonompi taitaa kuulua enemmänkin kaunokirjallisuuteen,
mitenkä nuo määrittelisi ?

Ainakin miksi-kysymys on perinteistä historiantutkimusta ja vieläpä aivan keskeinen osa. Muutenhan on vain tapahtumien luettelua vailla yhteyksiä.

Mitä tulee parempi ja huonompi -argumentteihin, niin olet itse vedonnut juuri siihen, mitä NL teki.

[Ciccio]

Ainakin miksi-kysymys on perinteistä historiantutkimusta ja vieläpä aivan keskeinen osa. Muutenhan on vain tapahtumien luettelua vailla yhteyksiä.

Mitä tulee parempi ja huonompi -argumentteihin, niin olet itse vedonnut juuri siihen, mitä NL teki.

_________________________________________________________________________
Miksi niin tapahtui kehitys alkaa 1930-luvulta ja Molotov- Ribbentrop -sopimuksen
allekirjoituksesta 1939 Kremlissä, Stalinin myhäillessä taustalla.
----
Parempi vai huonompi ? Kyllä, olen ottanut esille NL:n tekemiset ja mielessäni ovat olleet mm. M-L.Mikkolan vaatimukset "kriittisestä konaistutkimuksesta" Itä-Karjalasta.
Kokonaistutkimuksessa olisi otettava esille 1941-1944 miehitysaikaa edeltävät ja sen jälkeiset tapahtumat.
Venäjän puolella lisätutkimusten tarpeesta ei näytetä kirjoitettavan.
Katanandovin asettama komitea tutki Suomenkin arkistoissa M-L.Mikkolan haastatellessa leirillä lapsena olleita heidän toivoessaan saavansa korvauksia.
Katanandovin komitean loppuraportissa
lähdetietoina mainitaan myös Pietarin Johan Beckman-instituutin Helge Seppälän
kirjoitukset, mutta pääosin raportti näyttää perustuvan NL:n viranomaisten heti sodan jälkeen Itä-Karjalassa suorittamaan tutkimukseen.
--
NL:ssa perustettiin 2/11.1942 ChGK-komissio tutkimaan fasistien rikoksia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Extraordin ... Commission
väärennöksiä wikin mukaan: 24/1.1944 NL:n julkaisema "Totuus Katynistä", joka
on raportti nro 54.:na lähetetty Nyrnbergiin, julkaistu 18/9.1945.
ja
ChGK-komission 24/8.1944 julkaistu "Suomi ilman naamiota", jonka mukaan Itä-Karjalan keskitysleireillä olisi kuollut 40 % leiriläisistä.
_________________
Wikipedian mukaan
Pietarin v. 2000 perustettu Johan Beckman- Institute on julkaissut
"Suomi ilman naamiota". ISBN 9789525412277 Pietari 31/12.2008

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Tässä vielä Lars Westerlundin kirjan lehdistötiedote, jossa tuodaan esille mm täällä keskusteluissa mainittu leirivankien muonitustilanne:


Lehdistötiedote: Lars Westerlund Sotavankien ja siviili -internoitujen sodanaikainen kuolleisuus Suomessa

Suomen sotilasviranomaisten leireillä kuoli 1939–44 yhteensä lähes 24 000 sotavankia ja siviilihenkilöä. Lars Westerlundin tuore teos valaisee leiriläisten kuolinsyitä ja Suomen vastuuta leiriläisten huollon laiminlyönneistä talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Itä-Karjalan keskitys- ja siirtoleireillä ja Miehikkälän siviilileirissä.

Erityisen tuhoisa oli vuosi 1942, jolloin kuoli runsaat 15 000 neuvostosotavankia ja lähes 3 700 siviilihenkilöä. Sotavankien ja siviilileiriläisten henkilökortteihin perustuvan tutkimuksen mukaan valtaosa menehtyneistä kuoli tauteihin. Arviolta noin 1 500 neuvostosotavankia eli vajaa kymmenesosa kuoli rintamataisteluissa saamiinsa haavoihin. Lisäksi leirien vartiomiehistöt ja päällystöhenkilöt ampuivat kuoliaaksi 1 019 neuvostosotilasta ja 19 siviilileiriläistä.

Laajalti levinneen käsityksen mukaan sotavanki- ja siviilileirien joukkokuolleisuus talvella 1941–42 johtui nälästä, kun yleinen elintarvikepula ei mahdollistanut riittävien muona-annosten jakamista huoltoketjun pohjalla oleville leiriläisille ja hoidokeille. Henkilökorttien merkintöjen perusteella menehtyneistä neuvostosotavangeista kuitenkin vain viidesosa ja siviilileiriläisistä 2 % kuoli aliravitsemukseen. Päämajan vahvistamat muonanormit olivat riittäviä sotavankien ja leiriläisten elintoimintojen ylläpitämiseen, mutta sekä huoltoporras, päällystö, vartiomiehistö että suomalaisten suosimat luottovangit anastivat osan leiriläisille tarkoitetusta muonasta.

Punainen Risti -liike olisi avustustoimillaan voinut tehokkaasti auttaa Suomen neuvostosotavankeja, mutta se pysyi jatkuvasti melkein toimettomana laiminlyöden humanitäärisen toimeksiantonsa. Tämä vastasi maailmanlaajuista tilannetta, sillä muuallakaan Punainen Risti -liike ei juuri auttanut sen paremmin Saksan keskitysleiriläisiä tai Saksan ja sen liittolaisten huostassa olevia neuvostosotavankeja.

Teos perustuu Kansallisarkiston laajaan tutkimushankkeeseen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55, jonka tutkimusjohtaja oikeus- ja hallintohistorian dosentti Lars Westerlund on.
Historiallisia Tutkimuksia 244 32,– | ISBN 978-952-222-094-3

[Ciccio]

[quote="Ciccio"]NL:ssa perustettiin 2/11.1942 ChGK-komissio tutkimaan fasistien rikoksia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Extraordin ... Commission
väärennöksiä wikin mukaan: 24/1.1944 NL:n julkaisema "Totuus Katynistä", joka
on raportti nro 54.:na lähetetty Nyrnbergiin, julkaistu 18/9.1945.
ja
ChGK-komission 24/8.1944 julkaistu "Suomi ilman naamiota", jonka mukaan Itä-Karjalan keskitysleireillä olisi kuollut 40 % leiriläisistä.
_________________
Wikipedian mukaan
Pietarin v. 2000 perustettu Johan Beckman- Institute on julkaissut
"Suomi ilman naamiota". ISBN 9789525412277 Pietari 31/12.2008
=========================================================================

Otto Wille Kuusinen kirjoitti Moskovassa "Suomi ilman naamiota" 1943 ja
Tampereen Lenin-museo sanoo
http://www.lenin.fi/uusi/shop/products.php?p=668dc7
sen ratkaisseen Suomen kohtalon.
Propagandaa näytettäisiin levitettävän yhä 2009 ?
Veikko Palvo

[skrjabin]

NL:ssa perustettiin 2/11.1942 ChGK-komissio tutkimaan fasistien rikoksia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Extraordin ... Commission
väärennöksiä wikin mukaan: 24/1.1944 NL:n julkaisema "Totuus Katynistä", joka
on raportti nro 54.:na lähetetty Nyrnbergiin, julkaistu 18/9.1945.
ja
ChGK-komission 24/8.1944 julkaistu "Suomi ilman naamiota", jonka mukaan Itä-Karjalan keskitysleireillä olisi kuollut 40 % leiriläisistä.
_________________
Wikipedian mukaan
Pietarin v. 2000 perustettu Johan Beckman- Institute on julkaissut
"Suomi ilman naamiota". ISBN 9789525412277 Pietari 31/12.2008

Wikin väittämä, lähteetön sellainen, on sinällään yhtä tyhjän kanssa. Mitään "väärennöstä" ei myöskään osoiteta, uhrimääräarvion vetäminen yläkanttiin ei vielä tarkoita väärennöstä. Kysehän on Kuprianovin komission raportista, jolla ei ole mitään tekemistä Kuusisen poliittisen pamfletin kanssa, pamfletin jonka siis JB julkaisi. Kuprianovin raportissa kyllä on virheitä (niiden hajatietojen perusteella joita siitä olen nähnyt), mutta ei sillä mitään minkään Katynin, selkeän väärennöksen kanssa ole tekemistä. Siitähän ei ole epäilystä etteikö suomalaisilla olisi ollut leirejä ja etteikö niillä tullut vainajia suurta määrää.

[Tapio Onnela]

Propagandaa näytettäisiin levitettävän yhä 2009 ?
Veikko Palvo

Mitähän mahdat tässä nyt tarkoittaa? Että Westerlundin tutkimus on propagandaa? Vai mihin tuo viestisi nyt oikein viittaa?

Pari teknistä kommenttia:
1. Jos kirjoitat viestisi jollakin muulla ohjelmalla ennen tänne laittamista, voisitko käydä ne läpi ja poistaa väärät rivinvaihdot, näin viestisi olisivat luettavammassa muodossa.
2. Kysymysmerkin jälkeen ei tule tyhjää välilyöntiä
3. Lainauksissa kannattaa selkeyden vuoksi käyttää quote tägiä, kiinnitä myös huomiota että käyttämissäsi lainauksissa on siinä quote tägissä se loppu eli [/quote] muuten se lainaus ei tule näkyviin kunnolla

Parhain terveisin:
Tapio Onnela

[Seppo Jyrkinen]

Laajalti levinneen käsityksen mukaan sotavanki- ja siviilileirien joukkokuolleisuus talvella 1941–42 johtui nälästä...
...
Punainen Risti -liike olisi avustustoimillaan voinut tehokkaasti auttaa Suomen neuvostosotavankeja...

Kirjaa en ole lukenut, mutta linkin takaa löytyy pdf tiedostoja, joiden sisältö on ilmeisesti laajempi kuin kirjan. Suomen Kuvalehdessä on kirjan pohjalta tehty artikkeli, joka kuuluu samaan sarjaan Hymy lehden juttujen kanssa. Vastuu siirtyy lukijalle.

Kuolinsyyt

Siviilileirien kuolinsyyt kyllä viittaavat nälkään, vaikkakin nälkä on suoranaisesti ollut aika harvassa tapauksessa merkittävin kuolinsyy. Jos aliravituista ihmisistä vatsasairauksiin kuolee 759 ja ruuansulatushäiriöihin 292 niin nälkää voi pitää pääsyynä.

Analogiaa löytyy suomalaisia koskeneesta lavantautitilastosta samalta ajalta.

Lavantautiin kuolleiden määrässä on selvä piikki, vaikka Suomessa ei ollut lavantautiepidemiaa. Tutkija päätteli, että nälän heikentämä elimistö ei ollut kestänyt normaalin lavantaudin aiheuttamaa lisärasitusta. Kuolinsyyksi oli kuitenkin merkitty se näkyvin syy.

Vankikuolemat ennen ja jälkeen Stalingradin

Aika usein väitetään, että sotavankien kohtelu olisi parantunut vasta Stalingradin taistelun jälkeen kun Saksan häviö oli näköpiirissä. Westerlundin keräämien tilastojen valossa tuo väite on perätön.

Suurimmillaan leirikuolleisuus oli helmikuussa 1942 jolloin vajaat 2.700 vankia menehtyi. Stalingradin taisteluitten alkaessa kesä-heinäkuussa kuolleisuus oli 900-1000 eli oli jo laskenut 60-65% suurimmasta arvostaan. Stalingradin taistelun päättyessä helmikuussa, oli kuolleisuus noin 100 vankia kuukaudessa eli 96% vähemmän kuin helmikuussa.

Eli kuolintilastot olivat alkaneet parantua merkittävästi jo ennen kyseistä taistelua eivätkä vasta sen jälkeen.

Punainen Risti

Mannerheim pyysi kansainväliseltä punaiselta ristiltä apua sotavangeille 1.3.1942 eli vankikuolleisuuden ollessa korkeimmillaan. Huutoon vastasi USA:n Punainen Risti joka samana vuonna lähetti 40 tonnia tarvikkeita. Seuraavan vuonna 1943 mukaan tuli USA:n lisäksi Sveitsi jolloin apua saatiin yhteensä 110 tonnia.

Huomiota herättää, että Ruotsista ei saatu lainkaan apua venäläisille sotavangeille. Tosin eihän Ruotsi myynyt viljaa suomalaisillekaan.

Joku voisi pyytää Arnstadilta kommenttia asiaan!

Kysymys

Sitten vielä yksi kysymys. Mistä löytyisi Westerlundin tutkimuksen kaltainen selvitys sodan aikana Suomessa (nälkään) kuolleista siviileistä ja suomalaisista sotavangeista. Tiedän, että suomalaisia kuoli nälkään, mutta en tiedä, että kuinka monta.

[Ciccio]

Propagandaa näytettäisiin levitettävän yhä 2009 ?
Veikko Palvo

Mitähän mahdat tässä nyt tarkoittaa? Että Westerlundin tutkimus on propagandaa? Vai mihin tuo viestisi nyt oikein viittaa?

Parhain terveisin:
Tapio Onnela

Propagandalla en tietenkään tarkoita Westerlundin tutkimusta.
Mutta Nikolai Shvernikin 1942 komissiolla ja Otto W. Kuusisen "suomi ilman naamiota"
1943 näyttää olevan yhtymäkohtia.
Ja Lenin-museo Tampereella myy 2009 Pietarin Johan Beckman Instituutin ( J.Bäckman )
2008 (2006 ?) kustantamaa Otto Villen kirjan uusintapainosta mainostaen sen
paljastavan Suomen ja natsi-Saksan yhteistyön syvyyden ja Itä-Karjalan miehityksen kauhut.
L-M.Mikkola kerää Venäjällä haastatteluja samoihin aikoihin Katanandovin komitean tutkiessa 1941 - 44 leirioloja ja komitean loppuraportin tiivistelmässä viitataan lähdetietona mm. Johan Beckman instituuttiin Pietarissa Karjalan tasavallan valtionelinten palvelimen sivuilla.
Yhtymäkohtia näyttää olevan, olen niitä etsinytkin "sukututkimuksen tavoin."

Veikko Palvo
(En käytä muuta ohjelmaa kirjoittaessa, langattomassa kotiverkossa on joskus useampia kompuuttereita ja käyttäjiä, nuorin alle 10-v.
Tiedostojen siirto pitäisi olla estetty, itsellä joskus kaksi pc:tä samanaikaisesti auki.
Monimutkaista ! )

[Seppo Jyrkinen]

Veikko, minä näen sinun tekstisi tällaisena:



Kuvaruutukaappaus on minun koneeltani normaaliasetuksilla ja tekstisi on kieltämättä hyvin levottoman oloista. Mahdollisia syitä:
- jokaisen rivin lopussa käytät "enter" näppäintä kuten kirjoituskoneen vipua
- käyttämäsi tekstinkäsittelyohjelma / editori laittaa automaattisesti "enter" komennon jokaisen rivin loppuun

Ylläpidolle:
- olisiko paikallaan tehdä pysyvä "Teknisten asioitten ketju" tällaiseen, itse historiaan liittymättömään, keskusteluun ja teknisiin kokeisiin?
- tämän viestin voisi poistaa sen jälkeen kun Veikko on kommentoinut.

[Ciccio]

Veikko, minä näen sinun tekstisi tällaisena:



Kuvaruutukaappaus on minun koneeltani normaaliasetuksilla ja tekstisi on kieltämättä hyvin levottoman oloista. Mahdollisia syitä:
- jokaisen rivin lopussa käytät "enter" näppäintä kuten kirjoituskoneen vipua
- käyttämäsi tekstinkäsittelyohjelma / editori laittaa automaattisesti "enter" komennon jokaisen rivin loppuun

Ylläpidolle:
- olisiko paikallaan tehdä pysyvä "Teknisten asioitten ketju" tällaiseen, itse historiaan liittymättömään, keskusteluun ja teknisiin kokeisiin?
- tämän viestin voisi poistaa sen jälkeen kun Veikko on kommentoinut.

Se siitä pitkäaikaisesta kokemuksesta, lienen tehnyt saman virheen jo ensimmäisellä kannettavalla pc:llä ennen Windows- ja Web-aikaa = käyttänyt enteriä rivinvaihtoon. Ehkäpä suppea "Teknisten asioitten ketju" olisi tarpeen, myös kuvien siirrot yms. ?

[kari lumppio]

...
Leiriolojen havainnollistamisessa on parantamisen varaa. Valokuvia ei varmaan löydykään niin, että vain kysytään Pv:n Kuvakeskuksen henkilökunnalta, että onko. Pitäisi ensin selvittää, ketkä TK-kuvaajat ja valistusupseerit ovat muutenkin Äänislinnaa kuvanneet. Ja sitten yrittää näiden negatiiveista löytää noita kuvia. Todennäköisesti kuvat eivät juurikaan poikkea muista kaupunkikuvista.
...

Hei!

Kuvakeskuksen kuvien seulomiseen lienee paras metodi kuvaselostusten tutkiminen. Kuvaselostuksien kopiot on mapitettu SA-kuvanumeroiden mukaan sekä toinen mappisarja sotatoimialueiden mukaan. Otetaan haluttu mappi - tässä tapauksessa Itä-Karjala tai vastaava - ja aletaan selaamaan. Korvien väliin asetetetaan silmille hakuobjektiksi sana "leiri". Kun ja jos havaitaan mielenkiintoinen kuvaselostus haetaan diapositiivien riipparista ko. kuvastrippi (yleensä n. 6-8-10 kuvaa) ja katselulaitteella tarkastetaan mitä siinä kuvassa on. Tosin se katselulaite on saattanut jo luovuttaa teknisen savunsa* ulos, tällaista muistan kuulleeni.

Kävin yo. metodilla läpi useita mappeja etsien "uusia" lentokonekuvia vielä silloin kun Kuvakeskus oli Santahaminassa. Nythän se on Sörnäisissä.

Homma on "hieman" puuduttavaa, mutta luulisi jonkun tutkimusapulaisen olevan mielissään jos siitä vielä maksettaisiinkin. Itse tein tutkimusta omaksi huvikseni.

Kari

*Useimmat tekniset laitteet sisältävät teknistä savua. Jos tämä savu pääsee karkuun laite yleensä lopettaa toimintansa...

[Eki]

...
Eki

Valokuvia ei varmaan löydykään niin, että vain kysytään Pv:n Kuvakeskuksen henkilökunnalta, että onko. Pitäisi ensin selvittää, ketkä TK-kuvaajat ja valistusupseerit ovat muutenkin Äänislinnaa kuvanneet. Ja sitten yrittää näiden negatiiveista löytää noita kuvia.
...

Hei!

Kuvakeskuksen kuvien seulomiseen lienee paras metodi kuvaselostusten tutkiminen. Kuvaselostuksien kopiot on mapitettu SA-kuvanumeroiden mukaan sekä toinen mappisarja sotatoimialueiden mukaan. Otetaan haluttu mappi - tässä tapauksessa Itä-Karjala tai vastaava - ja aletaan selaamaan. Korvien väliin asetetetaan silmille hakuobjektiksi sana "leiri". Kun ja jos havaitaan mielenkiintoinen kuvaselostus haetaan diapositiivien riipparista ko. kuvastrippi (yleensä n. 6-8-10 kuvaa) ja katselulaitteella tarkastetaan mitä siinä kuvassa on.
...
Homma on "hieman" puuduttavaa, mutta luulisi jonkun tutkimusapulaisen olevan mielissään jos siitä vielä maksettaisiinkin. Itse tein tutkimusta omaksi huvikseni.

Kari
...

Lupasin jo, etten kirjoita tästä aiheesta enää mitään. Mutta tämä Kari Lumppion viesti on niin hyvä, että siihen vastaan.

SA-kuvien seulontametodisi lienee paras mahdollinen ammattikäyttöön. Lienevätkö arvoisat Itä-Karjalan leirioloja tutkineet sitä käyttäneet?

Itse olen melkein pelkästään puuhastellut yksityisten kuvakokoelmien ja muiden ns perinnedokumenttien parissa. Aihepiirini on ollut ihan muuta kuin nuo leirit. Mutta siitä olen aika varma, ettei mikään merkittävä tapahtuma noin vaan häviä tietoisuudesta jättämättä jälkiä, joita voidaan monin eri tavoin seuloa.

Tulin esittäneeksi, että pitäisi selvittää, ketkä ovat Äänislinnan asioita muutenkin käsitelleet (valokuvanneet tai kirjoittaneet) ja sitten katsoa, löytyykö heiltä leireihin liittyviä dokumentteja. Sillä tavalla ehkä päästäisiin lähemmäs leirien todellisuutta. En halua mitenkään selitellä pois sodan mukanaan tuomaa kurjuutta. Oman ymmärrykseni mukaan kyseessä on ollut lähinnä sotilaallinen välttämättömyys. Mielikuva leireistä on saanut hyvinkin rumia piirteitä monista eri syistä. Todennäköisesti kuitenkin tavallisten asioissa mukana olleiden suomalaisten tekemät rikokset ja virheet ovat olleet vähäisiä.

[Emma-Liisa]

Punainen Risti -liike olisi avustustoimillaan voinut tehokkaasti auttaa Suomen neuvostosotavankeja, mutta se pysyi jatkuvasti melkein toimettomana laiminlyöden humanitäärisen toimeksiantonsa. Tämä vastasi maailmanlaajuista tilannetta, sillä muuallakaan Punainen Risti -liike ei juuri auttanut sen paremmin Saksan keskitysleiriläisiä tai Saksan ja sen liittolaisten huostassa olevia neuvostosotavankeja.

Punainen Risti asetti avulle sen varsin luonnollisen ehdon, että leirit avataan kansainvälisille tarkastajille, siis varmistetana että apu menee niille joille se on tarkoitettu. Saksa kuitenkin kieltäytyi tästä ja NL samoin.

Suomi vaati sodan alkaessa 1941 vastavuoroisuutta, mikä sekin on ihan luonnollista, koska se on ainoa keino taata omille sotilaille apu. Myöhemmin kuitenkin Suomi avasi leirinsä kv. tarkastajille ja ainakin yksi erä USA:n Punaisen Ristin apua tuli Suomeen, eikä Saksaan kuten oli alun perin ollut tarkoitus. Jälkikäteen on selvää, että Suomen olisi pitänyt toimia ripeämmin.

[Emma-Liisa]

Suomen Kuvalehdessä on kirjan pohjalta tehty artikkeli, joka kuuluu samaan sarjaan Hymy lehden juttujen kanssa. Vastuu siirtyy lukijalle.

Nohnoh. Minusta ainakin tieto, että vangeille tarkoitettua ruokaa varastettiin, oli kiintoisa, koska se osoittaa, ettei ylemmällä johdolla ollut tarkoitusta tappaa vankeja, mutta että se laiminlöi valvontavelvollisuutensa.

Myös Westerlundin arvio, että talvisodan vähäiset vankikuolemat olisivat osittain aiheutuneet siitä, että moteista ei edes otettu vangeiksi huonokuntoisia puna-armeijalaisia, ei hämmästytä enää Fergusonin Julman sodan ja Beevorin Normandian jälkeen.

Muistaakseni jo Jatkosodan pikkujättiläisessä sanottiin, että kun Suomes lähes koko miespuolinen väestö oli aseissa, leirin henkilökunnaksi joutui esim. alkoholisteja ja muuta epäkelpoa ainesta. Koska he eivät kelvanneet rintamalle, heillä asenteet "ryssiä" kohtaan saattoivat olla kovempia kuin sotilailla.

Muistaakseni Antti Kujala Vankisurmissa toteaa, että vaikka vankien ampujissa suojeluskuntalaiset olivat jonkin verran "yliedustettuina", heissä oli myös vasemmistolaisia. Eli luonne yms. henkilökohtaiset seikat lienevät olleet tärkeämpiä kuin poliittinne vakaumus.

Sinänsä ruuan varastaminen ja ampuminen "paon" varjolla ovat tuttuja ilmiöitä NL:n leireiltä. Näyttää siis siltä, että ratkaisevaa ei ole ideologia, vaan se että leirijärjestelmä ja siihen liittyvä totaali valta vankien yli.

[Emma-Liisa]

Huomiota herättää, että Ruotsista ei saatu lainkaan apua venäläisille sotavangeille. Tosin eihän Ruotsi myynyt viljaa suomalaisillekaan.

Joku voisi pyytää Arnstadilta kommenttia asiaan!.

Edellisen kirjansa yhteydessä Arnstad piti blogia ja vastasi tähänkin jotenkin näin: Koska Suomi kerran alotti jatkosodan, sen velvollisuus oli huolehtia sotavangeista miehitysalueen siviileistä omin voimin.

Sitten vielä yksi kysymys. Mistä löytyisi Westerlundin tutkimuksen kaltainen selvitys sodan aikana Suomessa (nälkään) kuolleista siviileistä ja suomalaisista sotavangeista. Tiedän, että suomalaisia kuoli nälkään, mutta en tiedä, että kuinka monta.

Ei kai kovin monta, lähinnä Nikkilän sairaalan kaltaisissa laitoksissa. Siviiliväestön kuolleisuus ei ollut normaalia korkeampi.