Sivilisaatiohistorian ja yhteiskuntapolitiikan dosentti ja keskeinen vihreä taustavaikuttaja Tapani Hietaniemi kuoli sairauskohtaukseen kotonaan Helsingissä 3.10.2009, 51-vuotiaaana. Hän oli syntynyt 23.3.1958. Hietaniemi muistetaan paitsi pidettynä opettajana ja älyllisenä keskustelijana, myös keskeisenä saksalaisen tieteellisen ja poliittisen ajattelun maahantuojana. Akateemisten ja poliittisten toimiensa ohella hän vaikutti useissa järjestöissä ja suomensi oman alansa tekstejä yhteensä seitsemästä eri kielestä.Hietaniemen henkinen koti oli historiantutkimuksessa, jossa hän edusti opettajansa Matti Viikarin tavoin teoreettisesti painottunutta suuntausta. Huomattavan osan tutkimustyöstään hän kohdisti saksalaisen sosiologian klassikon Max Weberin ajatteluun. Laaja-alaisesti yhteiskunnan ja kulttuurin perusteita tarkastellut Weber toimi myös hyvänä laukaisualustana Hietaniemen myöhemmille kiinnostuksen kohteille, kuten historialliselle sosiologialle, globalisaation historialle ja uskontokritiikille.
Poliittisen toimintansa Hietaniemi aloitti 1970-luvun lopun opiskelijaliikkeessä, mutta osallistuminen Koijärven tapahtumiin 1979, ja samoihin aikoihin vahvistunut yhä kriittisempi suhde reaalisosialismiin tekivät Hietaniemestä aktiivisen vihreän.
Hietaniemen väitöskaronkassa pitämässään puheessa Osmo Soininvaara kiitti silloista eduskunta-avustajaansa paitsi siitä, että tämä oli viimeinkin pätevöitynyt tehtäväänsä, myös siitä, että viime kädessä juuri Hietaniemi vei Suomen Euroopan talous- ja rahaliittoon, ja siten euron käyttäjäksi.
Väite tuntui monesta yllättävältä, mutta kyse ei ollut pelkästä vitsistä. Hietaniemen vihreään poliittiseen herätykseen oli olennaisesti vaikuttanut Saksan vihreiden keskeinen suunnannäyttäjä Joschka Fischer, joka edusti reaalipoliittista linjaa puolueessaan. Kun yhteisvaluuttaan siirtymisestä alettiin tehdä poliittisia päätöksiä, Hietaniemi onnistui Fischerin argumentaation pohjalta kääntämään Vihreiden vaikuttajien ydinjoukon euromyönteiselle kannalle, laajasti uutisoidussa Vihreän valtuuskunnan kokouksessa. Käännytystyön Hietaniemi suoritti itselleen ominaisella foorumilla, sähköpostilistoilla.
Kannanotolla oli suuri vaikutus yleiseen mielipiteeseen, sillä Vihreät käsittelivät asian ennen muita puolueita. Sosialidemokraatit uskaltautuivat myönteiselle kannalle vasta tämän jälkeen.
Episodi kuvaa Hietaniemen poliittista roolia keskeisenä aatteellisena vaikuttajana vihreässä liikkeessä. Hietaniemi ei kuulunut ykkösketjuun, vaan oli tärkeä pukukoppipelaaja, joka jätti jokaiseen keskustelukumppaniin jälkensä.
Tieteen ja politiikan lisäksi Hietaniemi oli omistautunut penkkiurheilija, jolta saattoi koska tahansa tarkistaa minkä tahansa urheilutuloksen. Hietaniemen vaikutuspiirissä ei wikipediaa muutenkaan juuri tarvittu. Toinen keskeinen harrastus olivat yhdessä puolison kanssa hoidetut marsut.
Vihreän liiton lisäksi Hietaniemi vaikutti Osuuskunta Vastapainossa, Tutkijaliitossa, Vihreässä sivistysliitossa, Vapaa-ajattelijoiden liitossa sekä Helsingin seudun kesäyliopiston hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Hietaniemi oli keskeinen hahmo perustettaessa vihreää miesliikettä, jonka asioita hän hoiti vielä kuolemaansa edeltävänä iltana.
Syksyllä Hietaniemi lohdutti sairastunutta ystäväänsä lainauksella, joka sopii hyvin myös häneen itseensä: "Elämä vie iloa, riemua päin, mutta on haurasta." Vain Hietaniemi tietäisi, mistä tämä lainaus on peräisin.
Jukka Relander
Ari Helo
Pekka Sauri
(teksti julkaistiin lyhennettynä versiona Helsingin Sanomissa 9.10.2009)