Varsovan kansannousu 1944

[JariL]

Asiaan sinänsä liittymättömänä huomautuksena, mikäli olet Varsovan vuoden 1944 kansannousun historiaan perehtynyt, niin monet puolalaiset tosiaan olivat tällaisia pyhimyksiä ja pyrkivät tekemään parhaansa edesauttaakseen Neuvostoliiton etenemistä ryhtymällä toimenpiteisiin saksalaisia vastaan hyvissä ajoin. Ongelma oli siinä, ettei Neuvostoliitto sitten nähtävästi halunnutkaan auttaa heitä.

Varsovan kansannousuun liittyy erittäin suuri poliittinen jännite, jolla oli sotilaallisten tekijöiden lisäksi vaikutusta tapahtumiin. Puolan kotiarmeija aloitti kansannousun nimenomaan saadakseen Varsovan hallintaansa ennen Puna-Armeijaa. Tällöin Puolalla olisi tavallaan ollut Lontoon pakolaishallitukselle myötämielinen hallitus paikan päällä. Vastaavasti venäläiset tietysti halusivat Varosvaan omat puolalaisensa. Puna-Armeija ei kuitenkaan jättänyt Bor-Komorovskin joukkoja yksi poliittisten vaan sotilaallisten tekijöiden vuoksi. Sen sijaan länsiliittoutuneiden apu estettiin tarkoituksella, koska puolalaisille ei lännestä haluttu tehdä vapauttajaa. Niinä RAF ja USAF saivat lentää pienillä kuormilla ja vapaaehtoisilla miehistöillä avustuslentonsa.

Summa summarum: kotiarmeija ei halunnut auttaa neuvostoliittolaisia vaan puolalaisia, ja nimenomaan Lontoossa olevaa pakolaishallitusta.

[Jussi Jalonen]

Puolan kotiarmeija aloitti kansannousun nimenomaan saadakseen Varsovan hallintaansa ennen Puna-Armeijaa.

Totta kyllä, mutta suunnitelmissa oli selvää, että kansannousuun tulisi sisältyä yhteistyö puna-armeijan kanssa. Ylipäällikkö Kazimierz Sosnkowski oli tehnyt selväksi jo ennen kansannousua, että sotilastoiminnan koordinointi neuvostojoukkojen kanssa olisi välttämätöntä. Bór-Komorowski oli paljolti samaa mieltä, vaikka pakkaa tietysti sotki se, että kenraali Stanisław Tatar ilmeisesti osin vääristeli ja esti Lontoon ja Varsovan välistä tiedotusta (tai ainakin näin Davies on olettanut, kohtalaisen hyvin perustein).

Puna-Armeija ei kuitenkaan jättänyt Bor-Komorovskin joukkoja yksi poliittisten vaan sotilaallisten tekijöiden vuoksi.

Se nyt ei ole aivan absoluuttisen varma asia. Davies viittaa muun muassa siihen, että Neuvostoliitolla oli samoihin aikaan varaa käyttää reservejä Duklan solassa käydyissä taisteluissa hyvinkin vapaamielisesti.

Summa summarum: kotiarmeija ei halunnut auttaa neuvostoliittolaisia vaan puolalaisia, ja nimenomaan Lontoossa olevaa pakolaishallitusta.

Yhteistyö puna-armeijan kanssa oli silti selviö, ja tässä vaiheessa hyvin monet puolalaiset uskoivat vielä, että yhteistyö olisi mahdollista. Sitä paitsi kansannousu saksalaisia vastaan oli totta kai muutenkin de facto puna-armeijan auttamista, mutta tämä nyt on lähinnä vain peitsen taittamista yksityiskohdista.

Valvojat todennäköisesti siirtävät keskustelun tämän osan kokonaan uuteen ketjuun.


Cheers,

J. J.

[Veikko Palvo]

Davies viittaa muun muassa siihen, että Neuvostoliitolla oli samoihin aikaan varaa käyttää reservejä Duklan solassa käydyissä taisteluissa hyvinkin vapaamielisesti.

Summa summarum: kotiarmeija ei halunnut auttaa neuvostoliittolaisia vaan puolalaisia, ja nimenomaan Lontoossa olevaa pakolaishallitusta.

Yhteistyö puna-armeijan kanssa oli silti selviö, ja tässä vaiheessa hyvin monet puolalaiset uskoivat vielä, että yhteistyö olisi mahdollista. Sitä paitsi kansannousu saksalaisia vastaan oli totta kai muutenkin de facto puna-armeijan auttamista, mutta tämä nyt on lähinnä vain peitsen taittamista yksityiskohdista. J. J.

Kartalla 1½ viikkoa NL:n suurhyökkäyksen Suomeen alkamisen jälkeen alkanut operaatio Bagration on pyshtynyt Varsovan laidalle 19/8.1944. Varsovan kansannousun 1/8 - 2/10.1944 on täytynyt olla hyvin rohkea ja runsaasti saksalaisiakin sitonut yritys ja tappiot ovat olleet suuret. Kartalla katsoen Varsova näyttäisi olleen puna-armeijan tykistön ulottuvilla ?
Englannin, Puolan ja USAn ilmavoimien Italiasta ja Engl. sanotaan pudottaneen 200 tonnia = "viisi rekkakuormallista" tarvikkeita ja neuvostoilmavoimien 55 t = 1 "rekkakuorma." Profess. N.Davies kirjoittaa http://www.warsawuprising.com/ englantilaisen Daily Workerin kirjoittaneen Moskovan kannan mukaisesti "taantumuksellisten fasistien" seikkailusta, Varsovan kansannoususta.
Puolan pakolaishallitus Lontoossa oli Neuvostoliitonkin vihollinen Molotov-Ribbentropp 1939-sop. mukaan ja Stalin oli sodan aikana liittänyt 1939 NL:n miehittämän Itä-Puolan Neuvostoliittoon.
Stalinin NL:n intressien mukaista Varsovan kansannousun tukeminen ei näyttäisi olleen ?
Puna-armeija on kuitenkin vallannut Varsovan vasta tammikuussa 1945. Varsovan kansannousua ei ole neuvostoaikana ollut lupa millään tavoin muistella.

Veikko Palvo

[JariL]

Siinä vaiheessa kun Operaatio Bagration oli edennyt Varsovan porteille, hyökkäävät yksiköt olivat aika lopussa. Jos Stalin olisi halunnut, hän olisi luonnollisesti voinut syöttää uusia reservejä taisteluun ja ottaa Varsovan. Tämä olisi kuitenkin merkinnyt hyökkäämistä vihollisen "vahvinta" rintamaa vastaan, koska saksalaisetkin alkoivat saada homman jollakin tavalla hallintaan ja reservejä oli saatu paikkaamaan rintamaa. Stratgisesti Puna-Armeijan oli paljon järkevämpää hyökätä jollakin muulla rintamanosalla kuin keskisellä. Että kotiarmeija oli Stalinin kannalta katsottuna vähintäänkin ei toivottu ilmiö ei luonnollisesti ainakaan vaikeuttanut päätöksentekoa.

Kotiarmeija ooisi varmasti ottanut vastaan kaiken mahdollisen avun Puna-Armeijalta ainakin siinä vaiheessa kun homma alkoi mennä pieleen. Kuinka paljon apua sitä ennen todella haluttiin on hyvä kysymys. Puolalaisten omanarvontunnon kannalta ilman apua suoritettu Varsovan vapauttaminen oli varmasti suotavampi kuin Puna-Armeijan avulla tapahtunut.

[Veikko Palvo]

Että kotiarmeija oli Stalinin kannalta katsottuna vähintäänkin ei toivottu ilmiö ei luonnollisesti ainakaan vaikeuttanut päätöksentekoa.

Puolan pakolaishallitus Lontoossa vaati Riian rauhan 3/1921 rajaa, mutta Molotov - Ribbentrop -sop. perusteella NL oli 1939 hyökännyt Curzon-linjalle, jota Englannin ulkoministeri George Curzon oli jo 8/12.1919 ehdottanut Puolan ja N-Venäjän rajaksi.
Anthony Eden tapasi Stalinin
29/3.1935 Moskovassa hieman ennen Chamberlainin ulkoministeriksi tuloaan keskustellen Saksan varustautumisesta ja ns. pohjoinen reitti ( Suomi, Balttia ) lienee sekin ollut esillä 1935 keväällä
"Stalinin arkistossa" ei Oleg Rzhesvenskyn ( 1996 ) mukaan ole olennaisesti poikkeavaa http://www.timeshighereducation.co.uk/s ... ioncode=22 Churchillin ulkoministeri A. Edenin muistiin merkitsemästä Stalinin-Edenin neuvotteluista 16 - 20/12.1941 Kremlissä saksalaisten ollessa tykinkantaman päässä Moskovasta.
Stalin vaati Molotov - Ribbentropp -sop. aikaisia rajoja ennen Saksan hyökkäyksen alkua = Suomen Karjala, Baltian maat ja Curzon-linja Puolassa ja Teheranin konferenssin jälkeen Stalin liitti Curzon-linjan itäpuolisen Puolan alueen Neuvostoliittoon.
Puolan Kotiarmeija 1944 oli Kremlin näkökulmasta "väärän hallituksen" armeija.

Veikko Palvo