MM kirjoitti:Sehän on väitöskirja, joka on syntynyt yliopistollisena prosessina ja käynyt läpi tieteellisen tarkastuksen metodin ja substanssin suhteen. Sen pitäisi luotettavuudeltaan olla eri luokkaa kuin jokin historiallinen romaani tai mielipidekirja.
Luin sen jopa pari kertaa läpi...
Hitlerin vaiko Ribbentropin vaatimus
Läpi kirjan kulkee voimakkaana väite, jonka mukaan Ribbentropin vaatimus poliittisesta sopimuksesta olisi ollut hänen henkilökohtainen operaationsa ilman, että asia olisi kiinnostanut Hitleriä.
Saksalaiset olivat tietoisia vilja-aseen olemassaolosta.
Alkuvuodesta 1943 Blücher laati suunnitelmia:
"Suomen elintarvikehuollolle ja teollisuudelle välttämättömistä toimituksista olisi sovittava vain pieninä erinä kerrallaan ja lyhyiksi ajanjaksoiksi... Ensimmäinen askel oli toimitusten säännöstely, jolla estettäisiin varastojen muodostuminen ja pidettäisiin aseveli haavoittuvaisena taloudelliselle painostukselle, mikäli tarvetta siihen ilmenisi."
Saksahan ei ollut missään vaiheessa sotaa sallinut Suomelle yltäkylläisyyttä sen paremmin aseiden kuin ruuankaan suhteen, ei edes kesällä 1941. Ja vuodesta 1943 alkaen toimituksiin alkoi tulla poliittisia vaikeuksia.
Kun Ramsay ja Blücher keskustelivat viljasta vielä 8.6.44 jota Saksa ei suostunut toimittamaan, niin aivan varmasti toimituskieltoon on ollut jokin syy.
Painostuksen kronologia
22.2.43 Blücher vaati, että uuden hallituksen oli sitouduttava julkisesti siten, että se ei voisi yksipuolisesti irtautua sodasta. Samalla Blücher vihjasi vilja-aseen käytöstä.
3.5.43 Blücher sanoi Ramsaylle, että Saksa oli tuhonnut Puolan armeijan 18 päivässä ja huomautti, että Suomi oli harkinnut vastaustaan liittosopimukseen 33 päivää.
26.11.43 Ribbentrop kutsui Kivimäen luokseen ja tiedusteli Suomen halukkuutta edellisenä keväänä rauenneen sopimuksen solmimiseen.
19.2.44 Blücher sai Ribbentropilta tehtäväksi ilmoittaa suomalaisille pitävänsä erillisrauhaa petoksena.
3.4.44 Ribbentrop määräsi viljatoimitukset pysäytettäväksi.
4.4.44 Keitel ilmoitti Östermanille Hitlerin kantana, että sotatarvikkeiden vientiä voitaisiin jatkaa ainoastaan siinä tapauksessa, ettei Suomen pysymisestä yhteisessä rintamassa voinut olla epäilystäkään.
19.4.44 loppuivat sotatarvikkeiden laivaukset.
28.4.44 kenraali Jodl pyysi Heinrichsiä huolehtimaan, että arvovaltainen suomalainen taho antaisi julistuksen, jonka mukaan Saksasta Suomeen toimitetut aseet eivät koskaan joutuisi venäläisten käsiin.
1.6.44 Kirjeessään Mannerheimille Hitler perusteli loppuneita asetoimituksia Saksan omilla tarpeilla. - Kuitenkin vuosi 1944 oli Saksan sotatarviketeollisuuden huippuvuosi ja toimitukset Suomeen leikkasivat kyseisen vuoden tuotannosta marginaalisen osa; hävittäjistä 0,5% ja panssareista 0,3%. Niistäkin noin puolet oli jo tuotu Suomeen eli Saksan omat tarpeet olivat tekosyy.
5.6.44 Ramsay ja Blücher keskustelivat viljasta, mutta Saksalta ei tullut myönteistä vastausta huolimatta siitä, että leipäannosten puolittaminen olisi edessä 15.6.1944 eli jo reilun viikon kuluttua.
7.6.44 Erfurth sanoi Heinrichsille, että suomalaisten poliitikkojen oli tehtävä jokin aloite Hitlerin suuntaan.
7.6.44 Ramsay ja Blücher keskustelivat edelleen viljasta ilman tulosta. Viikkoa myöhemmin viljaa oli varastoissa 24.000 tonnia mikä olisi loppunut heinäkuun alkupuoliskolla [ilmeisesti ilman annosten puolittamista].
8.6.44 Ramsay ja Blücher keskustelivat yhäti viljasta jota Saksa ei suostunut lupaamaan. - Aivan varmaa on, että viljatoimitusten vetkutteluun oli olemassa painava syy.
12.6.44 (suurhyökkäyksen alettua) Saksa lupaa viljaa, mutta niin vähän, että sitä riittäisi ainoastaan heinäkuun loppuun asti.
19.6.44 Heinrichs kysyy Erfurthilta, että pitikö Saksa Suomen sodassa pysymistä niin tärkeänä, että se olisi valmis vielä lisäämään apuaan.
22.6.44 Ribbentrop saapui Suomeen vaatien poliittista sopimusta.
24.6.44 Erfurth kertoi Saksan sotilasjohdon ilmoittaneen, että
"jonkinlaisen poliittisen selvityksen saaminen" olisi tarpeen jottei asioiden käsittely hankaloituisi ja viivästyisi.
26.6.44 Ribbentrop sai Rytiltä sitoumuksen.
Ribbentropin liikkeellelähdön on mitä ilmeisimmin laukaissut tuo alleviivaamani kenraali Heinrichsin kysymys, joka asiallisesti ottaen sisälsi Saksalle esitetyn uhkavaatimuksen: "Antakaa aseita tai teemme rauhan!" Uskottavuutta antoi Heinrichsin käyttämä peruste, Suomen heikkous.
Ja kolme päivää myöhemmin kutsumaton vieras saapui Suomeen.
Jokaisessa painostuseleessä ei tietenkään ole Hitlerin puumerkkiä, mutta onko edes teoriassa mahdollista, että Ribbentrop olisi harjoittanut omaa ulkopolitiikkaansa ohi Hitlerin vaateiden?
Hitler oli vaatinut sopimusta useasti ja olisi kovin outoa, jos hän olisi aivan viime metreillä siirtänyt asian syrjään.
Löysitkö sinä kirjasta ns kovaa faktaa siitä, että Hitler olisi luopunut vaatimasta sitoumusta?