Jos asiaa katselee ns yleisestä näkökulmasta teoreettisesti, eli kysyen, että mitkä tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet asiaan suomalaisten puolelta läpi sodan, niin silloin luettelo (ehdollisena) on hyväksyttävä.Emma-Liisa kirjoitti:Arvaan ettäSeppo Jyrkinen kirjoitti:...miksi "liittolaisuus" termiä ei käytetty?
- Natsi-Saksalla ei ollut hyvää imagoa esim, työväestön piirissä, eikä haluttu antaa sille vaikutelmaa että Suomen järjestelm'ä muuttuisi
- haluttiin pitää yllä hyviä suhteita Ruotsiin, Englantiin ja USA:han
- haluttiin pitää optiota auki sen mukaan mille puolelle sotaonni kääntyy
Tarkempi analyysi kuitenkin tuottaa ongelmia.
1) Tuo luettelo ei ole pätevä salaisiksi määrättyjen asiakirjojen kohdalla. Niitä laadittaessa länsivaltain mielipiteillä ei ollut mitään väliä, koskapa he eivät asiakirjojen sisältöä tietoonsa saisi. Eli kirjeenvaihto Suomen ja Saksan ylimmän tason päättäjien välillä oli vapaata kaikesta salailun tarpeesta. Kärjistäen: miksi Ryti ei kutsunut Saksaa liittolaiseksi Hitlerille kirjoittaessaan?
2) Tuo luettelo ei päde myöskään silloin, kun sitä tarkastelee saksalaisten näkökulmasta. Minkä vuoksi Blücher, Ehrfurth, Schnurre, Dietl ja muut vastaavat ylemmän tason virkamiehet ja sotilaat eivät nimenneet Suomea liittolaiseksi asioidessaan Suomen ylimmän johdon kanssa? Heillä ei ollut tarvetta ujostella länsivaltain vuoksi!