Kansalliskirjaston sähköiset palvelut kasvattivat vuonna 2009 edelleen suosiotaan. Digitoitujen aineistojen käyttö lisääntyi 4,8 miljoonasta 6,5 miljoonaan sivulataukseen (+35 %). Suomen kaikkia kirjastoja palvelevan elektronisen kirjaston FinELibin aineistoista puolestaan ladattiin kaikkiaan 16,3 miljoonaa artikkelia, mikä oli peräti 50 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Kansalliskirjasto on kehittänyt sähköisiä palvelujaan määrätietoisesti. Viime vuonna asiakaskäyttöön tuotettiin 1,6 miljoonaa uutta digitoitua sivua, kun vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 500 000 sivua. Rajun kasvun selittää suureksi osaksi opetusministeriön välityksellä lisäbudjetissa Kansalliskirjastolle myönnetty valtionapu, jonka ansiosta Mikkelissä sijaitsevaan digitointikeskukseen voitiin palkata puoleksi vuodeksi 21 lisätyöntekijää.
Kansalliskirjaston huhtikuussa 2009 avaama verkkoarkisto, jonne tallennetaan ja jossa säilytetään Suomessa yleisön saataville asetettuja verkkoaineistoja, karttui vuoden aikana noin 150 miljoonalla tiedostolla. Tuotannon kasvu oli huikea, sillä vuotta aiemmin verkkoharavointiin perustuvalla keräyksellä saatiin talteen vasta runsaat 61 miljoonaa tiedostoa.
Kansalliskirjaston kokoelmat karttuivat vuoden aikana yhdellä hyllykilometrillä. Vuoden päättyessä maan laajimmat kokoelmat käsittivät noin 108 hyllykilometriä. Kansallisbibliografia Fennicaan luetteloitiin yli 20 000 uutta nimekettä ja kansallisdiskografia Violaan yli 3 700 uutta äänitettä tai nuottijulkaisua.
Samaan aikaan kun sähköisten kirjastopalvelujen käyttö odotusten mukaan lisääntyi, paikallisten palvelujen käyttö puolestaan väheni. Unioninkadulla sijaitsevassa tutkimuskirjastossa vieraili lähes 180 000 asiakasta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli runsaat 190 000 (-6 %). Ensimmäistä kertaa 2000-luvulla myös painetun aineiston lainaus väheni (-6 %).
Paikallisasiakkaiden tyytyväisyyden arvosanaksi asteikolla 0–10 saatiin 8,9. Luku oli yhden kymmenyksen edellisvuotista parempi.
***
Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Se vastaa maamme kansallisen julkaisuperinnön kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Laitos toimii myös maan kaikkien kirjastojen yhteisenä palvelukeskuksena sekä edistää alansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Kansalliskirjasto on Helsingin yliopiston suurin erillislaitos. Vuoteen 2006 saakka se toimi nimellä Helsingin yliopiston kirjasto, ja laitoksen juuret ulottuvat aina Turun Akatemian perustamiseen vuonna 1640.
Kansalliskirjaston vuosibudjetti on tätä nykyä noin 26 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 280.
(Kansalliskirjaston tiedote)