Löysin Arnstadin sivulta hänen muistiinpanonsa Oula Silvennoisen esitelmästä Tukholmasta:
http://skyldig.files.wordpress.com/2010 ... noinen.pdf
Urho Kekkosen presidentinvaalikampanjasta 1949 alkaen huipentuen vuonna 1955 ja yya-linjan muotoutumisesta ei ole paljoakaan kirjoitettu. Usein puhutaan vain "yhdenjsn kirjoitti:Jokaisena aikana on rajoituksensa. Mutta kai yleisesti ottaen historiantutkimusta saattoi kylmän sodan Suomessa melko vapaasti harjoittaa, mutta tottakai aikakauden poliittinen ilmasto ja rahoitusilmapiiri vaikuttavat, mitä halutaan tutkia tai mitä jätetään vähemmälle huomiolle.
Mutta tämä olikin Silvennoinen, joskin epäilen, että Arnstad on kärjistänyt hänen sanomaansa. Voisi tietenkin ajatella, ettei Silvennoinen suhteellisen nuorena tunne aiempaa suomalaista keskustelua (historiantutkimuksen hän kai tuntee).jsn kirjoitti: Arnstad ei tunne suomalaista keskustelua edelleenkään, joten hänen päätelmänsä ovat harrastelijan yleistyksiä.
Niinpä. Arnstadt ei tosin ole kirjoittanut, että Paasikiveltä olisi missään yhteydessä evätty oikeus kritiikin esittämiseen. Sen sijaan Arnstadt näyttäisi esittävän esitelmäluonnoksessaan tutun väittämän siitä, ettei Suomessa katsottu kylmän sodan aikana suopein silmin neuvostokriittisiä kommentteja. Arnstadtin huomio lieneekin paikkansapitävä ja oikea.Emma-Liisa kirjoitti:Ai ettei kylmän sodan aikana ollut keskustelua? Ja kritiikkiä jatkosodan päätöksiä kohtaan esitti jo Paasikivi. Eli sitä on ollut alusta asti. Korhonen ei ole ollut aktuelli vuosikymmeniin.
Kyllä Arnstad sanoo ihan päinvastoin, ettei Suomen politiikkaa 1941-4 ole kritisoitu ennen kuin nyt:Heikki Jansson kirjoitti:Niinpä. Arnstadt ei tosin ole kirjoittanut, että Paasikiveltä olisi missään yhteydessä evätty oikeus kritiikin esittämiseen. Sen sijaan Arnstadt näyttäisi esittävän esitelmäluonnoksessaan tutun väittämän siitä, ettei Suomessa katsottu kylmän sodan aikana suopein silmin neuvostokriittisiä kommentteja. Arnstadtin huomio lieneekin paikkansapitävä ja oikea.Emma-Liisa kirjoitti:Ai ettei kylmän sodan aikana ollut keskustelua? Ja kritiikkiä jatkosodan päätöksiä kohtaan esitti jo Paasikivi. Eli sitä on ollut alusta asti. Korhonen ei ole ollut aktuelli vuosikymmeniin.
Itse asiassa kyse ei ole niinkään siitä, mitä tapahtui historiassa, vaan millaisen tulkinnan nykyhetki vaatii. Holokaustista on tullut keskeinen (länsi)eurooppalaiselle identiteetille, ja silloin on kaikkien sovitettava itsensä uhrien tai pyövelien osaan. Viis siitä että historiallinen todellisuus oli paljon monimuotoisempi eivätkä eri maiden kokemukset olleet samanlaisia. Puhumattakaan sitten ihmisistä."Ländernas europeiska identitet har i modern tid till stor del byggts upp av den roll de respektive nationerna spelade under fasorna som utspelades under andra världskriget. Rollen som offer eller förövare påverkar historieskrivning och förhållande till minoriteter. Men hur nationernas identiteter formades behöver inte nödvändigtvis vara relaterat till den faktiska roll nationen spelade under krigsåren.
Den svenska attityden gentemot sin tvivelaktiga neutralitet är ett belysande exempel. Så länge det tjänade ett syfte att se neutraliteten som genuint neutral gjordes också så. Men i och med inträdet i EU krävdes en roll som en europeisk nation. Då andra världskriget är den gemensamma upplevelse där identitetsskapande skett, och skett på ett polariserande sätt, behövde den svenska nationen förhålla sig till sin tidigare neutralitet på ett nytt sätt.
För att kunna bli europé krävdes att man tidigare varit antingen ett offer eller en förövare. Så, då började en omvärdering av den tidigare rollen som passiv medlare för att bättre passa in i den europeiska gemenskapen, och neutraliteten börjades tolkas som en mer aggressivt kollaborativ handling i samklang med nazisterna."
http://cdml.positionett.se/politiken/FM ... 78e&-find=
Tämä on aivan totta. Itäeurooppalaiset ovat tunteneet, että heidän kärsimyksiään ei ole kuultu ja ymmärretty.jsn kirjoitti:Vaikka on totta että nykypäivän kansakuntaidentiteetille toinen maailmansota on tärkeässä roolissa, sen korostaminen luo jakolinjoja EU:n sisälle yhtenäisyyden sijaan. Jäsenmaat jakautuisivat turhaan meihin ja heihin. Kollektiivista syyllisyyttä koko EU:lle holocaustista on yrityksistä huolimatta vaikea saavuttaa.
Periaatteessa "se kaikki on takana"-ajattelu edustaa kevythistoriaa, joka ei pyri ymmärtämään mitään. Historiaa käytetään vain mausteena, jolla luodaan nykyhetken mantroille vahvempi perusta. Ymmärrys on vaarallista; se voi helposti saattaa nämä alttiiksi kriittiselle tarkastelulle. Antinatsismin nimiin vannova poliittinen historiantarkastelu kumisee onttouttaan.Emma-Liisa kirjoitti:Historiasta on tullut suuri kauhukamari. Moderni sekulaari yhteiskunta on kyvytön käsittelemään pahuutta.
Toki 1900-luku oli monin tavoin kauheaa aikaa, mutta sanoma ”se kaikki on takana, nyt on uusi aika” ei liitä tietoisuutta menneestä nykyisyyteen. Kun historia nähdään vain kärsimysten kautta, se ei enää ole yhteinen vaan jaettu
Jospa palattaisiin maanpäälle eli Emma-Liisan käsitykseen Arnstadtin sanomisista.Emma-Liisa kirjoitti:Ai ettei kylmän sodan aikana ollut keskustelua? Ja kritiikkiä jatkosodan päätöksiä kohtaan esitti jo Paasikivi. Eli sitä on ollut alusta asti. Korhonen ei ole ollut aktuelli vuosikymmeniin.