Miten hurjasti tietoa tallennetaan?

[Markku Leppanen]

@RCHIVUM 20-2007: MITEN HURJASTI TIETOA TALLENNETAAN?

Viime vuoden tallennusmäärän sisältämällä tiedolla saataisiin kuusi tonnia kirjoja jokaiselle maapallon asukkaalle. Vuonna 2010 määrä on luultavasti kuusinkertainen. Maailman massamuisteilla on vuonna 2010 huikeat 988 eksatavua tietoa. Tämä on kuusi kertaa enemmän kuin vuoden 2006 lopussa. Vuonna 2006 tallennettiin vain 161 eksatavua tietoa. Eksatavu on miljoona teratavua ja teratavu tarkoittaa biljoonaa tavua. Nämä ovat niin suuria lukuja, että on syytä hakea vertailupohjaa arkielämästämme.

Teratavun tasoisen kovalevyn voi jo ostaa kotikoneeseensa, jos ei ole rahapulassa. Kirjoitettuna tekstinä teratavu vastaa 100 miljoonaa riisiä paperia. Sen tuottamiseen on kaadettava noin 50 000 puuta. Teratavun kovalevy antaa kuitenkin käyttäjälleen hamsterin mahdollisuudet. Kovalevylle voi vaihtoehtoisesti tallentaa liikkuvaa kuvaa 16 vuorokauden verran, miljoona valokuvaa tai musiikkia lähes kahden vuoden yhtäjaksoisen kuuntelun edestä.

Palataanpa tavallisen nörtin kotikoneelta globaalitasolle. Maailmassa on tänään noin 400 miljoonaa digikameraa, 600 miljoonaa kamerakännykkää, 900 miljoonaa tietokonetta ja 550 miljoonaa kannettavaa musiikkisointinta. Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan em. luvut kaksinkertaistuvat vuoteen 2010 mennessä samalla kun laitteiden hinnat halpenevat ja niiden tekniset ominaisuudet paranevat.

Tiedon tallentamisessa neljännes kokonaismäärästä tehdään työpaikoilla ja sen odotetaan nousevan kolmannekseen vuoteen 2010 mennessä. Valtaosa maailman massamuisteista täytetään tätänykyä kotona musiikilla, videoilla, kuvilla ja digitaalisilla tv-ohjelmilla.

IDC:n mukaan Suomessa oli vuonna 2006 massamuisteilla noin 15,4 petatavua, vuonna 2005 vajaat 10 petatavua. Ulkoisissa tallennusjärjestelmissä oli vuonna 2006 10,9 petatavua. Yhden vuoden aikana tallennusmäärä oli kohonnut kuudesta noin 11 petatavuun. Yksi petatavuhan on tuhat teratavua, ja teratavuhan vastaa kirjoitettuna 100 miljoonaa riisiä paperia. Luojan kiitos, ettei tuon tiedon tallentaminen edellytä puiden kaatamista! Tallennusmarkkinat käyvät Suomessa kuumina ja rahaa liikkuu arviolta 116 miljoonaa euroa vuodessa. Yritykset arvioivat tallennuskapasiteettitarpeen kasvavan 10-25 prosenttia vuodessa.

Tekninen kehitys mahdollistaa tallennustiheyden moninkertaistumisen muutamassa vuodessa. Massamuistien fyysinen koko pienentyy, mutta miten paljon tietoa todella käytetään? Ja mitä maksaa tiedon muuntaminen vanhentuneista sovelluksista uusiin?

IDC:n Yhdysvalloissa tekemän tutkimuksen mukaan tietotyöläinen käyttää viikossa 14,5 tuntia sähköpostien lukemiseen ja niihin vastaamiseen, 13,3 tuntia asiakirjojen laatimiseen, 9,6 tuntia tiedon etsimiseen ja 9,5 tuntia tiedon analysointiin. Saman tutkimuksen mukaan yli tuhannen tietotyöläisen yritys menettää vuosittain 5,7 miljoonaa dollaria pelkästään tiedon muuntamiseen vanhentuneesta sovelluksesta uuteen. Ja kun tietoa ei löydy, se maksaa 5,3 miljoonaa dollaria vuodessa.

Yritysten tallennustarpeita kasvattavat sähköpostit ja internet-puhelujen tallennustarpeet, automaatiotarpeet ja kriittiset sovellukset, kuten toimitusketjun hallinta, tuotesuunnittelu ja asiakaspalvelu. Kodeissa tallennuskapasiteetti kasvaa viihteen suurkulutuksen, mukavuuden halun ja elintason nousun myötä.

Meistä kaikista on tullut hamstereita, Teuvo-Tallentajia, mutta kaikki eivät osaa tiedon hallintaa. Toisaalta kaikki hukkaavat vääjäämättä tietojaan. So what? Niitähän voi aina imaista uudestaan verkosta, jos vanha tieto enää ketään kiinnostaa. Uusi tieto ja viihde tallaa vanhat jalkoihinsa. Ja se kai lienee ymmärrettävää, etteivät digitaalisen maailman ulkopuolella olevat tiedot enää kovin kiinnosta tulevia sukupolvia. Mihin nurkkaan tässä jää digitoimaton asiakirjallinen, kirjallinen ja esineellinen kulttuuriperintö?



Tietolähteinä:

Uutinen "Tallennusmäärät kasvavat rajusti", IT Viikko (Kalevi Nikulainen) 26.4.2007

Uutinen "Suomessa tallennettu yli 15 petatavua", IT Viikko (Kalevi Nikulainen) 26.4.2007.

Uutinen "Tallentajat eivät pelaa uhkapeliä", IT Viikko (Jarmo Lahti) 26.4.2007.


Uutinen "Tietokoneeseen saa jo teratavun kiintolevyn", Iltalehti 17.4.2007, verkko-osoitteessa:

http://perhealbumi.iltalehti.fi/digi/20 ... 6_du.shtml



Markku Leppänen
Ylitarkastaja
Kansallisarkisto
PL 258, 00171 HELSINKI
Puh. (09) 2285 2233