Nimimerkki Vetehinen on kantansa tueksi vedonnut ihan todistajana von Rettigiin. Minä puolesrani vetoaisin eräisiin toisiin merkittäviin suomenkielen aseman vahvistamista tukeneisiin suomalaisiin, vaikkapa 'kalteri'jääkäri Vihtori Kosolaan tai hänen hyvään ystävään erityisesti lakonmurtamisistaan tunnettuun Martti Pihkalaan. He edustivat suomenkielisiä - he sanoivat niin ainakin itse. Muistaakseni myös valkoisten ylipäällikkö - mahdollisesti tunnetuin suomalainen kautta itsenäisen Suomen historian - oli äidinkieleltään ruotsinkielinen eikä koskaan tiettävästi yllyttänyt alaisiaan valkoisia vedoten käytävään 'rotu'-sotaan.
Itse en kyllä mitenkään ole vakuuttunut siitä, että sen enempää von Rettig kuin ne henkilöt, joita yllä mainitsin henkilöt edustaisivat vakavasti ottaen sen enempää sen ajan suomenkielisyyttä kuin ruotsinkielisyyttä tai kummankaan ryhmän ideologiaa: he edustivat (von Rettig, Kosola ja Pihkala siis) omaa osaa omassa aikanssa ja heidän kielenkäyttöään on tietysti arvioitava sen mukaan miten siihen aikaan yleisesti ajateltiin.
Varmankin 'neekerillä' tai 'ryssällä' he tarkoittivat (ja muut ymmärsivät) eri asioita kuin mitä nykyisin ymmärretään.
Oliko sinusta Vetehinen muuten oikein että nettikirjoituksillaan Astrid Thorsia kiusannut henkilö tuomittiin aivan äskettäin? Miksi väität että ruotsinkieliset katsovat, että he ovat olleet *rotu'-sodassa suomenkielisiä vastaan? (mutta sinä et katso että kyse olisi ollut 'rotu'sodasta' - yhden von Rettigin peräti sanomalehdessä julkaistun jutun perusteellako? Uskotko ruotsinkielisten joukossa sellainen olevan yleinen käsitys vieläkin vai onko kysymyksessä vain oma ideasi siitä, mikä on (tai on ollut) ruotsinkielisten mielipide?
Tuntuu siltäm ettei sinulla ole oikein valtaa määritellä ovatko ruotsinkieliset omasta mielestään taistelleet 'rotu'-sotaa osallistuessaan vuoden 1918 tapahtumiin. Minun oma veturinkuljettaja-vaarini ajoi Karjaalta viimeistä junaa valkoisia pakoon (saksalaisten ja valkoisten suomalaisten joukkojen tullessa lännestä Hangon suunnasta, jossa saksalaiset olivat nousseet maihin) ja isäni joutui pikkupoikana kyyristelemään veturin halkopinon taakana suojassa valkoisten luodeilta vaarin ajaessa veturia.
En hetkeäkään usko, että vaarini isä edes tiesi yhtään mitään kenestäkään von Rettigistä tai hänen rotuajattelustaan vaan oli mennyt muiden punaisten mukaan, koska niin tehtiin työväestön piirissä siihen aikaan ja heidän kanssaan hän ryyppäsikin. - Juna pääsi kuin pääsikin Helsinkiin, jossa perhe selvisi hengissä mummoni ansiosta ja hankkiessa elannon kun vaari joutui piileskeli valkoisia etsintäpartioita päiväsaikaan kunnes olot olivat rauhoittuneet.
Mutta voit tietysti väittää, että vaarini oli erehtynyt, että hän taisteli omalta osaltaan sinun kuvittelemaa hänen mielessään olevaa 'rotu'-sotaa eikä ollut mukana vallankumouksessa valkoisia 'herrroja' tai 'porvareita' vastaan, toverina muiden joukossa, niin kuin hän itse varmaan uskoi. Tai voit uskoa, että hän oli poikkeus. Mielestäni sinun yhden miehen, jonkin minulle tentemattoman von Rettigin käsitteistö vuodelta 1919, ei edusta mitenkään sen enempää suomenkielisten kuin ruosinkielistenkään ajattelua tai -motiiveja 1918. Ruotsinkieliset eivät yleensälään ajatelleet niin kuin esität että he olisivat ajatelleet.
Ruotsinkieliset punaiset ainakin ajattelivat niinkuin heidän suomenkieliset "toverinsa" ja sosialistien mielipiteitä kuvaa Väinö Tannerin lause 'kielikysymys on kuudennen luokan kysymys." Työväenliikkeelle ei kielikysymys milloinkaan ole ollut mikään kynnysjysymys: työ ruotsinkielisen väestön keskuudessa oli (ja on tietääkseni edelleenkin) tärkeää, muttei mitenkään ensisjaista ja luokkataistelu, taistelu yhteistä vihollista, kapitalisteja / työnantajia vastaan, meni kaiken edelle sekä politiikassa että ay-liikkeessä suoritettavassa työssä.
Sitä, mitä mieltä muut ruotsinkieliset - tärkeänä poikkeuksena ne ruotsinkieliset, joita edusti ylipäällikkö, ajattelivat, en sitten tiedä. Ylipäällikkö ei tiettävästi ainakaan näkyvästi vihannut tai halveksinut 'rodultaan' alempiarvoisia suomenkielisiä tai muutoinkaan ollut rasisti. Kenraali Aksel Airo, ylipäällikön lähin alainen sittemmin sodassa NL:oa vastaan, kertoi kuitenkin itse, sen tiedän, että vaikka vasemmisto ja kateelliset niin väittivät, oli päämajassa päinvastoin kuin luultiin ainakin yksi henkilö joka ei ollut valkoinen jääkäri eikä ruotsinkielinen: Airo itse! Airon kanssa ylipääällikkö puhui (ja edellytti muiden puhuvan Airon ollessa seurassa) suomea!
Minusta todistajasi von Rettigin todistajanlausunto kumoutuu todistajiani, Kosolaa ja Martti Pihkalaa vastaan. Ylipäällikön kanta vapausodasta näyttäisi voittavan niinkuin myös vaarini kanta vallankumouksesta. Mutta en tietysti sano, ettei kieliriitaa ollut: se oli vain kuudennen luokan kysymys vuoden 1918 tapahtumissa. Osapuuolet kuitenkin, sekä valkoiset että punaiset sotivat omata mielestään muusta kuin mistä sinä kuvittelet heidän sotineen, ja vaikket itse sano että kysymyksessä olisi ollut 'rota'sota, vaan että ruotsinkieliset sanovat niin en usko sinua. Jos niin olisi, olisin kuullut sen muualtakin, ainakin, jos sellainen olisi levinnyt yhtään sen laajemmalle - enkä ole kuullut moista muualta.