Klaus Lindgren kirjoitti:Penkaisin muuten tuota valkoisen armeijan sodanjohtoa, ihan vain Wikipedian ja Googlen avulla. Totta tosiaan, Vetehinen on oikeassa siinä, että sieltä löytyy lukuisia ruotsinkielisiä, mm. C. G. E. Mannerheim. Lisäksi operatiivisen osaston johdossa oli riikinruotsalaisia, ja on siellä yksi tanskalainenkin adjutantti.
Operatiivinen toimisto oli ylipäällikön lähin elin valmisteltaessa sotatoimia rintamilla. Operatiivisen osaston työn tuloksien pohjalta kaikki muut osastot toimivat. Osasto oli myös ylipäällikön suunnitelmien täytäntöönpanoelin. [Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Päämaja_(valkoiset)]
Operativisessa toimiston toimivat:
ruotsalainen kapteeni ja eversti Gösta Törngren
ruotsalainen kapteeni ja kreivi Vilhelm Archibald Douglas
ruotsalainen kapteeni Henry Peyron
tanskalainen J. H. Rantzau
ilmeisesti
ruotsalainen kapteeni Gustaf Hultkrantz
sodan loppuvaiheessa
suomenruotsalainen jääkärikapteeni Per Wilhelm Zilliacus
Operatiivisessa toimistossa ei ollut yhtään suomalaista upseeria. Se oli täysin ulkomaalaisten, pääasiassa ruotsalaisten miehittämä.
Klaus Lindgren kirjoitti:Mutta kun listaa katselee, löytää sieltä yleisesikunnasta myös sellaisia herroja kuin Hannes Ignatius, Karl Fredrik Wilkman (myöh. Wilkama) ja Otto Havo, kaikki suomenkielisiä. Muota osastoilta löytyy vaikkapa rintamantakaisia asioita hoitanut suomenkielinen Rudolf Walden ja kuinka ollakaan, vankileirien johtajana tunnettu V. O. Juvelius oli hänkin Hämeenlinnan lyseon käynyt mies. Lisää suomenkielisiä löytyy suunnattoman vähällä vaivalla.
Kaikki suomenkielisiksi mainitsemasi, eivät sitä ole.
Otto Havon suomalaisuus on epävarmaa. Hän saatoi olla suomenruotsalainen syntyään Vaasassa.
Hannes Ignatiuksen isä mainitaan suomenmieliseksi wiki-artikkelissa. Oliko poikakin? On se mahdollista. Wiki-artikkelin mukaan Ignatius kuului
Mannerheimin lähipiiriin vastustaen virallista tasavaltaista ja demokraattista Suomea. Ignatius oli äärioikeistolainen ja osallistui Mäntsälän kapinaan. Hän oli myös tsaarin upseeri, kuten Mannerheimkin.
Karl Fredrik Wilkman oli suomalainen ja myös tsaarin upseeri.
Rudolf Walden oli suomenruotsalainen.
Karl Rudolf Walden syntyi vuonna 1878 Ähtärissä ruotsinkieliseen virkamiesperheeseen [Lähde:
http://www.museo24.fi/?action%5B%5D=INa ... icle(7744)]
V. O. Juvelius voi olla suomalainen. Suku lienee Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikolta.
Kirjoitit että suomalaisia löytyy suunnattoman vähällä vaivalla. Ei heitä kyllä helposti löydy ylimmästä sodanjohdosta.
Löysin kuitenkin everstiluutnantti L. Sarinin, joka lienee Lauri Sarin ja on ilmeisesti suomalainen. Hän johti 2. krenatöörirykmenttiä. Toinen luultavasti suomalainen on Jyväskylän pataljoonan v.t. komentaja jääkärikapteeni Karl Ilmari Sjöström (komentajana 26. maaliskuuta alkaen Procopén jälkeen)
Sarin ja Sjöström toimivat ruotsalaisen Hjalmarsonin alaisina.
Länsiarmeijan johto [Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Länsiarmeija_(valkoiset)]
Komentaja: kenraalimajuri Martin Wetzer
-
suomenruotsalainen, entinen tsaarin upseeri
Esikunnan päällikkö eversti Erik Grafström
-
ruotsalainen sotilas ja poliitikko, joka osallistui Ruotsin natsipuolueen toimintaan.
Yleisesikunta, Operatiivinen osasto: Adjutantti ratsumestari E. von Bornstedt
- Ilmeisesti
ruotsalainen aatelinen, koska on saman niminen ruotsalainen aatelissuku.
Puhelinkomennuskunnan päällikkö luutnantti Erik von Frenckell
-
suomenruotsalainen ja RKP:n kansanedustaja
Sisäasiain osasto: everstiluutnantti Maximilian Spåre.
-
suomenruotsalainen entinen Suomen kaartilainen
Intendentuuri: Armeijaintendentti luutnantti Bruno Swendelin
-
Suomenruotsalainen entinen Suomen kaartilainen
Kamreeri luutnantti Rudolf Bäckman
-
Ei tietoa
Aseosasto: Ase- ja tykistötarkastaja eversti P. Londén
-
Ei tietoa
Konekiväärivaraston johtaja herra V. Keynäs
-
Ei tietoa. Mahdollisesti Karjalasta ja suomalainen.
Saniteettiosasto: Armeijanlääkäri tohtori Ernst V. Knape.
-
Suomenruotsalainen Kokkolasta.
Eläinlääkintäosasto: Armeijaneläinlääkäri, eläinlääkäri J. N. Pettersson.
-
Ei tietoa
Komendantuuri, Esikuntakomendantti kenralimajuri Torsten Leonard Lode.
-
Suomenruotsalainen entinen tsaarin upseeri
Oikeuslaitos: Armeijanauditööri varatuomari Per Antell
-
Ei tietoa
Joukko-osastot
Linderin ryhmä. Komentaja: kenraalimajuri Ernst Linder
- Suomenruotsalaissyntyinen
ruotsalainen kenraali
Hjalmarsonin ryhmä. Komentaja: eversti Harald Hjalmarson.
-
ruotsalainen
Bergströmin ryhmä. Päällikkö everstiluutnantti Maximilian Spåre
-
suomenruotsalainen entinen Suomen kaartilainen
v.t. päällikkö everstiluutnantti J. A. K. Renvald
- ilmeisesti
suomenruotsalainen
Länsiarmeijan reservi. Päällikkö: majuri Martin Ekström.
-
ruotsalainen ammattisotilas, seikkailija ja natsi
Rintaman takaiset joukot
Vaasan rykmentin tädennyspataljoona. Päällikkö majuri R. Anthoni.
-
Ei tietoa
1. Pohjanmaan rykmentin tädennyspataljoona. Päällikkö: tohtori I. Karttunen.
- Nimestä päätelleen
suomalainen
2. Pohjanmaan rykmentin tädennyspataljoona. Päällikkö: tohtori I. Karttunen.
- nimestä päätelleen
suomalainen
Porin rykmentin tädennyspataljoona. Päällikkö: majuri C. Nordenswan.
- ilmeisesti
suomenruotsalainen
1. krenatöörirykmentin tädennyspataljoona. Päällikkö: insinööri E. Lindberg
-
ei tietoa
2. krenatöörirykmentin tädennyspataljoona. Päällikkö: insinööri E. Lindberg
-
ei tietoa
Hämeen etappipataljoona. Päällikkö: majuri G. I. Lydman.
- ilmeisesti
suomenruotsalainen
Länsiarmeijan apujoukot
Pohjois-Savon rykmentin täydennyspataljoona. Päällikkö: reserviluutnantti Gunnar Björk
- ilmeisesti
suomenruotsalainen
Etelä-Savon rykmentin täydennyspataljoona. Päällikkö ratsumestari Georg Hjalmar Tulander.
- ilmeisesti
suomenruotsalainen
Savon etappipataljoona. Päällikkö: reservikapteeni V. G. Lagerstedt
-
ei tietoa
14. patteri
Päällikkö: kapteeni Erik Beskow
- mahdollisesti
ruotsalainen
Valkoisten itäarmeijan johtoa [Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itäarmeija]:
Alexander Tunzelmann von Adlerflug, Axel Rappe, Hällén, G. Gronstedt, E. Becker, K. A. L. von Heijne, Erik Lönnroth, Arne Homén, H. Palo, V. Thoné, L. A. Schwindt, Olli W. Genetz, G. J. Winter, Georg Öhman, Brofeldt, Lehto, T. Thorwal, J. V. Vallinheimo, Isak Anton Alfthan, Eduard Ausfelt, Ulrich von Coler, Rainer Stahel, Lauri Malmberg, Aarne Sihvo, O. A. Wilkman, Martin Ekström, Juho Henrik Heiskanen, Sven Weckström
Klaus Lindgren kirjoitti:Missään ei ollut sellaista päättävää elintä, jossa ruotsinkieliset upseerit ja muut olisivat voineet suunnitella rotusotaa ilman, että joku suomenkielinen olisi ollut häiritsemässä. Minkälainen salaliitto heillä oikein oli, kun osasivat vielä olla jättämättä mitään jälkiäkään itsestään?
Suomenruotsalaisten rotusota-ajettelusta on jäänyt jälkiä.
Sisällissodan nimittäminen rotusodaksi ole meikäläisen keksintö eikä sisällissota ollut mielestäni rotusota, jota se oli suomenruotsalaisten mielestä.
Klaus Lindgren kirjoitti:Toistaiseksi Vetehinen on onnistunut osoittamaan vain sen, että joillakin, vaan ei suinkaan kaikilla, sotaan osallistuneilla ruotsinkielisillä on ollut näkemyksiä suomalaisten rodullisesta alemmuudesta muita, tärkeämpiä motiiveja ryydittämässä.
Kuten mainitset, olen osoittanut rotuopin olleen vallalla.
On mahdotonta osoittaa, että jokainen suomenruotsalainen kannatti rotuoppeja eikä todennäköisesti kannattanutkaan.
Olen myös samalla kannalla, että suomenruotsalaisten rotuopit eivät sinänsä olleet motiiveja.
Rotuopit ovat vain keinoja saavuttaa "muita tärkeämpiä" päämääriä kuten varallisuutta, asemaa ja etuoikeuksia etnisen taustan ja syntyperän perusteella.
Sisällissodan aikaiset rotuopit olivat 1800-luvun ruotsalaisen hallinnon harjoittaman suomalaisten ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien polkemisen jatkumoa.
Klaus Lindgren kirjoitti: Tämä ei ole mikään uutinen, ja jo tästä keskustelusta on käynyt ilmi, että nuo näkemykset eivät millään tavalla perustele väitettä vuoden 1918 sodasta kieleen tai rotuun liittyvänä taisteluna – vielä vähemmän siksi, että suomen kielen ylivalta oli varmistunut jo aikaisemmin
Suomen kielellä on periaatteessa ollut Suomessa ylivalta aina, kun perusteena on, että asukkaiden enemmistö puhui suomea, mutta virallisesti Suomi ei ollut suomenkielinen vaan ruotsinkielinen.
Suomesta tuli laissa virallinen kieli vasta sisällissodan jälkeen.