Dekadenssin historiallinen merkitys?

[jsn]

Yleisestikin ottaen Vihavaisen synkähkö tajunnanvirtakokoelma on saavuttanut Perussuomalaisten nuoren polven keskuudessa lähes pyhän kirjan aseman, ja puolueen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu on mainostanut professorin opusta sivuillaan. Edes mainitut Venäjä-teesit eivät ole sanottavammin ongelma; mikäs ihme se on, oikeistopopulistiset ja oikeistoradikaalit liikkeet kautta Euroopan ovat solmineet kuluneina vuosina kovaa vauhtia kontakteja myös näihin venäläisiin "kansallismielisiin".

Voi olla, että nuoret kulttuurikriitikkoaktiivit puolueessa kokevat asian näin, mutta perussuomalaisten äänestäjät kyllä vastustavat myös venäläisten maahanmuuttoa ja eivät koe lämmintä kohtalonyhteyttä nyky-Venäjän kanssa omakseen. Tästä asiasta ei varmasti tule vaalislogania.

[Veikko Palvo]

Voi olla, että nuoret kulttuurikriitikkoaktiivit puolueessa kokevat asian näin, mutta perussuomalaisten äänestäjät kyllä vastustavat myös venäläisten maahanmuuttoa ja eivät koe lämmintä kohtalonyhteyttä nyky-Venäjän kanssa omakseen. Tästä asiasta ei varmasti tule vaalislogania.

Timo Vihavainen kirjoittaa Länsimaiden tuhossaan, Otava 2009 sivulla 209:
"2000-luvun gallup osoitti suomalaisista 62 %:n suhtautuvan Venäjään kielteisesti tai erittäin kielteisesti."Ja Vihavainen kirjoittaa samalla sivulla "suomalaisten ja venäläisten olevan geeniperimmältään pitkälti samaa kansaa"
Ja sanoo,
"ettei Venäjä ja EU tällä hetkellä näytä olevan menossa samaan suuntaan, mutta ei ole lainkaan ilmeistä, että Venäjän edut pitkällä tähtäimellä voisivat olla integraatiolle vaarallisia."

Venäjän ehdottamat Euroopan ja vain Euroopan yhteiset turvajärjestelyt eivät kuitenkaan näyttäisi saaneen EU:ssa osakseen kiinnostusta?
Olisiko EU:n uhkakuvana sen sijaan Euroopasta vetäytyvä USA?

sivu 10.: "On syntymässä uusi monikulttuurinen länsi, jossa niin sanottu länsimainen kulttuuri ei tulekaan olemaan kaikki itseensä sulattava edistyksen korkein aste, vaan väistyvä instituutio, joka jo nyt on puolustuskannalla omissa asemamaissaan."
Koko läntisen maailman ulkoinen habitus on muuttunut: s. 12.:
"Suurkaupungit ovat nyt monikansallisia ja m o n i r o t u i s i a
maahanmuuttajien ollessa Euroopassa usein jo enemmistönä etenkin nuorimmissa ikäluokissa eli tulevaisuuden valtaväestössä."

Venäjä näyttäisi kuitenkin haluavan Euroopan integraatiota omilla ehdoillaan ja eikö samaa ehdotettu jo NL:n aikakaudella?
Ja onkohan länsimainen kulttuuri monikulttuurisuuden tieltä väistyvä instituutio Euroopassa?


Veikko Palvo

[jsn]

Koska mitään yhtenäistä länsimaista kulttuuria Euroopassa ei ole, monikulttuurisuus kehittyy melko luontevasti. Länsimainen kulttuuri on siinä määrin vahva, ettei monikulttuurisuus voi sitä tuhota, jos monikulttuurisuutta on muodossa tai toisessa ollut aina. Venäjän kulttuuri on osa länsimaista kulttuuria ja vieläpä ei erityisen elinvoimaista. Venäjä on yhä riippuvaisempi maahanmuuttajista. Kehitys alkoi jo neuvostoaikana. Islamilaiset vaikutteet ovat vaikuttaneet siihen jo vuosisatojen ajan. Jos eurooppalaisen kulttuurin nousu sai alkunsa juuri kohtaamisista islamilaisen sivistyksen kanssa, miten ihmeessä se voisi tuhota sen.

[Veikko Palvo]

Länsimainen kulttuuri on siinä määrin vahva, ettei monikulttuurisuus voi sitä tuhota, jos monikulttuurisuutta on muodossa tai toisessa ollut aina. Jos eurooppalaisen kulttuurin nousu sai alkunsa juuri kohtaamisista islamilaisen sivistyksen kanssa, miten ihmeessä se voisi tuhota sen.

Jokseenkin samaa mieltä, mutta miksiköhän Vihavaisen "Länsimaiden tuhoa" näytettäisiin laajalti kritisoitavan? Vihavainen kirjoittaa sivulla 127. "Klisee tai ei, joka tapauksessa on vaikea liioitella sen seikan merkitystä, että kulttuurimme muutos on viimeisen puolen vuosisadan kuluessa ollut valtava."

Myös niille suurten ikäluokkien edustajille nykyisen nuorison ohella, jotka ovat muutoksen eläneet, tuottaa vaikeuksia palata menneeseen ja tajuta mikä oli toisin.
"1950-luv. meillä ei ollut tavarapaljoutta, ......ratkaisevan eron kuitenkin aiheuttavat materiaaliset tekijät eivätkä niinkään kulttuurilliset."
"Maailma oli tuolloin kova ja armoton itse kullekin..............valtio ei vielä pönkittänyt jokaisen itsenäistä toimeentuloa kuten nykyään."

Länsimainen kulttuuri on epäilemättä niin vahva, etteivät monikulttuurisuuden vaikutteet ja vaikutukset voi länsimaista kulttuuria sivuuttaa ja tuhota.
Mutta eivätköhän suurimmat ristiriidat Eurooppaan muuttajien ja alkuperäisväestön välillä aiheudu siitä, etteivät turvapaikanhakijat ole historian kuluessa tehneet paljoakaan Euroopan olojen kohentamiseksi?
Siirtomaahistoria väittämä lienee jo osoittautunut vain propaganda-väittämäksi Kylmän sodan ajoilta?

Veikko Palvo

[Jussi Jalonen]

Jokseenkin samaa mieltä, mutta miksiköhän Vihavaisen "Länsimaiden tuhoa" näytettäisiin laajalti kritisoitavan?

Varmaan siksi, koska on hyvin hankala käsittää, mitä Vihavainen oikeastaan haluaa tai yrittää sanoa.

Vihavainen kirjoittaa sivulla 127. "Klisee tai ei, joka tapauksessa on vaikea liioitella sen seikan merkitystä, että kulttuurimme muutos on viimeisen puolen vuosisadan kuluessa ollut valtava."

Otetaan vertailun vuoksi länsimaisen kulttuurin muutokset erään toisen vastaavan puolen vuosisadan ajanjakson aikana, vuodesta 1850 vuoteen 1900. Ajanjakson alkaessa orjuus oli vielä laillista eräässä atlantintakaisessa länsimaassa, ja Euroopan kartasta huomattavan osan muodostivat dynastisesti hallitut itsevaltaiset suuret ja pienet valtiot. Talouselämä oli edelleen maatalousvaltaista. Tieto kulki paikasta toiseen lähinnä painettuna sanana tai lennättimellä.

Ajanjakson loppuun mentäessä teollistumiskehitys oli käytännössä viety loppuun, kansallisvaltiot olivat muotoutuneet Euroopassa, edustuksellinen ja perustuslaillinen hallinto tekivät tuloaan, radio ja elokuvat oli keksitty, ja valloitetuista siirtomaista saapui jatkuvasti Euroopan suurkaupunkeihin maahanmuuttajia eksoottisine ja outoine tapoineen.

Mikä tekee nyt päättyneen puolivuosisadan muutoksesta jotenkin erityisen radikaalin ja valtavan, ja mikä tässä nykypäivän tilanteessa lopulta on niin erikoista? Paitsi tietysti se, että näillä näkymin ei ole tiedossa mitään massiivisia maailmansotia, mikä tietystikin tekee länsimaisen kulttuurin tuhosta vieläkin epätodennäköisemmän.

Myös niille suurten ikäluokkien edustajille nykyisen nuorison ohella, jotka ovat muutoksen eläneet, tuottaa vaikeuksia palata menneeseen ja tajuta mikä oli toisin. "1950-luv. meillä ei ollut tavarapaljoutta, ......ratkaisevan eron kuitenkin aiheuttavat materiaaliset tekijät eivätkä niinkään kulttuurilliset."
"Maailma oli tuolloin kova ja armoton itse kullekin..............valtio ei vielä pönkittänyt jokaisen itsenäistä toimeentuloa kuten nykyään."

Vertailut voi aina suhteuttaa sen mukaan, mitä kulloinkin haluaa todistaa. Viisikymmenluvullakin oli melkoinen tavaranpaljous verrattuna sota-aikaan, mikä ilmeni suomalaisessakin kulttuurissa. Havukka-ahon ajattelijakin joi maitonsa jo muovimukista, ja Coca-Colalla oli Suomessa jakeluverkosto.

Lisäksi, kaikissa länsimaissa menneisyys ei lopultakaan ole niin kaukana kuin Vihavainen haluaa esittää. Puolalaisen ystävättäreni - hiilikaivosmiehen tytär - suurinta hupia oli lapsena sotatilan aikana kulkea juuttisäkki kourassa noutamaan perunoita, joita tuotiin kaupungin torille hevoskyydillä viikoittain. Hänestä oli hauskaa, miten kärrykuski huuteli jo kaukaa "kaar-tofly, kaar-tofly".

No, nyttemmin hänellä on Škoda Octavia, kaksi iPhone-matkapuhelinta, kaksi koiraa, mukava asunto puutarhoineen Marymontin kaupunginosassa, hyvä työ journalistina ja kaksi poikalasta, joista vanhin käy yksityiskoulua.

Poikkesimme viime maanantaina Varsovassa käydessäni sushi-lounaalla. On se materialismi, dekadenssi ja monikulttuurisuus sitten hirveää.

Mutta eivätköhän suurimmat ristiriidat Eurooppaan muuttajien ja alkuperäisväestön välillä aiheudu siitä, etteivät turvapaikanhakijat ole historian kuluessa tehneet paljoakaan Euroopan olojen kohentamiseksi?

Meinaatko, että turvapaikanhakijain ja pakolaisten olisi pitänyt ratkaista uuden kotimaansa sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, vai minkälaista "olojen kohentamista" tarkoitat? Eiköhän se nyt riitä, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset pyrkivät elämään ihmisiksi ja kunnon kansalaisina.


Best,

J. J.

[Veikko Palvo]

Mutta eivätköhän suurimmat ristiriidat Eurooppaan muuttajien ja alkuperäisväestön välillä aiheudu siitä, etteivät turvapaikanhakijat ole historian kuluessa tehneet paljoakaan Euroopan olojen kohentamiseksi?

Meinaatko, että turvapaikanhakijain ja pakolaisten olisi pitänyt ratkaista uuden kotimaansa sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, vai minkälaista "olojen kohentamista" tarkoitat? Eiköhän se nyt riitä, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset pyrkivät elämään ihmisiksi ja kunnon kansalaisina.


Best,

J. J.

No jaa, ei tuostakaan tosiaan käsitä, mitä yritin sanoa.
Päätökset kehitysavusta tehtiin Kylmän sodan aikana YK:ssa ja päättäjinä oli 2/3 tai 3/4 kehitysavun saajamaista ja kolmannen maailman maista. Ja kehitysapua on annettu 40 vuotta, mutta siitä huolimatta laiton siirtolaisuus EU:hun on laajaa ja Euroopassa kiertelee miljoonia laittomia maahantulijoita maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa.
Laajentunut harmaa talous ei oloja juuri kohota, eikä laittomien siirtolaisten oloja ratkaise.

Suomikin maksaa muistaakseni tänä vuonna kehitysapua hieman alle
0,6 % BKT:stä, mutta jos mukaan lasketaan se osa 200 000:sta maahanmuuttaneesta tai maassaolijoista, joista aiheutuu kustannuksia, Suomen kehitysapu lienee lähes kaksinkertainen?

Veikko Palvo

[Toni Selkala]

Suomesta on tullut outo maa, jossa jokainen keskustelu ajautuu vääjäämättä kohti maahanmuuttoa on kyse sitten rahasta, vallasta, arvoista tai yhteiskunnasta. Keskustelussa kuitenkin viitataan siksi moniin kiinnostaviin näkökulmiin, etten voi olla liittymättä seuraan.

Rodun käsitteen perikato, jonka olisi pitänyt seurata viimeistään toisen maailmansodan jälkeen, on kaikkea muuta kuin totta tänä päivänä. Suomessa samoin kuin monessa muussakin länsimaassa eräänlainen uuseugenistinen koulukunta on löytänyt itselleen kannattajia niin akatemioissa kuin kansan syvissä riveissä. Monesti argumentti rakennetaan joko kulttuurin tai geenien käsitteitä hyödyntäen. Tarvitaan vain yksi piirre, josta kaltevan pinnan argumentoinnin kautta ekstrapoloidaan kokonaisia joukkoja koskevia yleistyksiä. Esimerkiksi se, että englantilaisessa pubissa heitetään darts-tikkaa ja suomalaisessa kesäjuhlassa ns. mökkitikkaa olisi tällainen piirre, mikäli joku sitä haluaisi käyttää.

----------

Englantilaisten kulttuuri ei sovi Suomeen. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu kesäisin heittelemään mökillä tikkaa tauluun, jossa korkein saatavissa oleva pistemäärä on kymmenen – englantilaiset tästä vähät välittäen käyttävät taulua jossa saatavissa on jopa 60 pistettä. Englantilaisten mukanaan tuoma dekadenssi on johtanut siihen, ettei suomalainen enää uskalla kaljakuppilassaan mökkitikkaa heitellä vaan pitää koittaa osua "triplakolmeenkymppiin" ja "häränsilmään". Mielestäni maassa pitäisi kuitenkin toimia maan tavalla, eikä tällaista vääränlaista tikkataulua tulisi hyväksyä. Pian koulujen kevätjuhlissa kielletään varmaan Suvivirren veisaaminen ja vaaditaan sen korvaamista God Save the Queenillä.

Englantilaiset ovat myös geneettisesti etäällä suomalaisista. Varsin tavallista on tavata englantilainen, jolla on pisamia ja punaiset hiukset – molemmat piirteitä, jotka ovat harvinaisia kantasuomalaisten keskuudessa. Olen myös kuullut, että englantilaiset eivät pärjää PISA-testeissä suomalaisten tavoin, joten heidän älykkyytensä on välttävää jollei suoranaisesti jopa heikkoa. Tällaisten kieltä oppimattomien tyhmyrien saapuminen maahamme pitäisi estää. Heidän geneettinen tyhmyytensä – ja monesti myös laiskuutensa – tarkoittaa, etteivät he kykene elättämään itseään saati perheitään. Kustannukset tällaisista elintasopakolaisista, joita monet englantilaiset ovat, nousevat vuositasolla huomattaviksi. Miksemme huolehdi ensin omista vanhuksistamme ja veteraaneistamme, ennen kuin alamme huolehtia tällaisista yhteiskunnan loiseläjistä.

----------

Tällä tavoin kulttuuri ja geenit ovat osin korvanneet kallonmittauksen, mutta niiden funktio on käytännöllisesti katsoen sama. Pyrimme korostamaan omaa erityisyyttämme suhteessa kolmansiin käyttämällä arbitraarisia mittareita, joiden merkitystä ei voida arvioida. Geenien kohdalla emme keskity niihin 99,9% jotka meitä yhdistävät vaan niihin 0,1% jotka meitä erottavat – vastaavalla tavoin kulttuurin meemien kanssa. Suurella osalla ihmisistä on nenä ja kaksi silmää, muttemme silti käytä näitä tekijöitä arvioidessamme ihmisiä. Kaikki kulttuurit omaavat jonkin käsityksen metafyysisestä, mutta tästä huolimatta pyrimme korostamaan sitä miten meidän metafyysisemme on muita metafyysisiä parempi.

Onkin pelottavaa miten vähän varsinaisesti tieteellinen keskustelu on edennyt ihmisten tasa-arvoisuuden analyysissä sitten spinozalaisen (radikaalin) valistusajattelun. Olemme löytäneet keisarille uudet, paremmin aikaamme sopivat vaatteet, mutta pelkomme toisia ihmisiä kohtaan on edelleen vankkumaton. Ehkäpä tämä on modernin yhteiskunnan dekadenssia, kun kaikesta tiedostamme huolimatta päätämme toimia toisin. Monoliittisten arvojen pohdinta osoittaa, että edelleenkin kuvittelemme voivamme määritellä oikean tavan elää ja ajatella, vaikka samalla historia on osoittanut kiistatta miten monesti olemme joutuneet tätä kuvitelmaamme oikeasta muuttamaan. Ehkäpä meidän tulisi valita omassa arvojemme querelle des Anciens et des Modernes'issa vaihteeksi parempi tulevaisuus loistavan menneisyyden sijaan.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Veikko Palvo]

Rodun käsitteen perikato, jonka olisi pitänyt seurata viimeistään toisen maailmansodan jälkeen, on kaikkea muuta kuin totta tänä päivänä. Suomessa samoin kuin monessa muussakin länsimaassa eräänlainen uuseugenistinen koulukunta on löytänyt itselleen kannattajia niin akatemioissa kuin kansan syvissä riveissä. Monesti argumentti rakennetaan joko kulttuurin tai geenien käsitteitä hyödyntäen. Tarvitaan vain yksi piirre, josta kaltevan pinnan argumentoinnin kautta ekstrapoloidaan kokonaisia joukkoja koskevia yleistyksiä. Esimerkiksi se, että englantilaisessa pubissa heitetään darts-tikkaa ja suomalaisessa kesäjuhlassa ns. mökkitikkaa olisi tällainen piirre, mikäli joku sitä haluaisi käyttää.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Englannin imperiumi, jossa "aurinko ei koskaan laskenut", onkin hyvänä esimerkkinä,
englantilaiset loivat jo 1800-luvulla käsitteen ´Bloody Foreigners.
Käsite ei sisällä ilmeisestikään rotuajattelua.
Englantilaiset suhtautuivat jo 1840-luv. Irlannin perunanälänhätää pakeneviin nuivasti, joidenkin aikalaiskirjoitusten mukaan irlantilaiset olivat kurjia ja ei maahan toivottuja hyödyttömiä ryysyläisiä.
Englannin väkiluku kaksinkertaistui 1800-luvulla ja teollistuvassa imperiumin emämaassa jokseenkin kaikille näyttää löytyneen töitäkin, tuo Bloody Foreigners-käsite kuitenkin syntyi samoihin aikoihin.
Ja Englanti sääti ensimmäisen maahanmuuttoa rajoittavan ulkomaalaislain 1905 ja laki tiukentui ww1 jälkeen.
-------
Oletetaanpa Suomeen muuttavien lukumäärän kasvavan hyvin merkittävästi, eivätkö nuo suuret vähemmistöt alkaisi vaatia demokratian pelisääntöjen mukaisesti kielelleen ja kulttuurilleen täysiä oikeuksia?

Monikulttuurisuus näyttäisi joidenkin mielissä merkitsevän ihanneolotilaa, jossa kaikki olisivat suvaitsevaisia toisilleen, koska kaikki olisivat erilaisia.
Ja usein kirjoitetaan maahanmuuttajien tulevan hoitamaan vanhuksiamme, sekä muita töitä, joihin emme itse pysty suomalaisten ikääntyessä ja suomalaisten väkiluvun vähentyessä.
Entäpä, jos maahanmuuttajat laajalti ja suurin joukoin eivät noita oletuksia hyväksykään?
Ja englantilaiset siirtolaiset saattaisivat vaatia vaikkapa suomalaisen mökkitikkataulun kieltämistä.

Veikko Palvo

[Jussi Jalonen]

Oletetaanpa Suomeen muuttavien lukumäärän kasvavan hyvin merkittävästi, eivätkö nuo suuret vähemmistöt alkaisi vaatia demokratian pelisääntöjen mukaisesti kielelleen ja kulttuurilleen täysiä oikeuksia?

Melkoinen oletus, varsinkin tuo maininta "hyvin merkittävästä kasvusta" ja "suurista vähemmistöistä". Suoranainen kädenheilautus.

Oletusarvo kuitenkin on, että todennäköisesti eivät, varsinkin koska oletetut vähemmistöt jäisivät kooltaan kuitenkin hyvin pieniksi. Ellet sitten halua kenties polemisoida tiettyjen kansanosien Suomeen suuntautuvan siirtolaisuuden kasvavan vähintään kymmenentuhatkertaiseksi ja pysyvän sillä tasolla vähintäänkin seuraavat parikymmentä vuotta. Moisessa spekulaatiossa ei ole mitään mieltä.

Ja usein kirjoitetaan maahanmuuttajien tulevan hoitamaan vanhuksiamme, sekä muita töitä, joihin emme itse pysty suomalaisten ikääntyessä ja suomalaisten väkiluvun vähentyessä. Entäpä, jos maahanmuuttajat laajalti ja suurin joukoin eivät noita oletuksia hyväksykään?

Siinä tapauksessa he varmaankin palaavat kotiinsa tai muuttavat jonnekin muualle. Eikä heitä siitä voisi moittiakaan; eipä minuakaan kiinnostaisi olla halpatyövoimana tai sosiaaliverkostojen varassa vieraassa maassa, missä minuun kohdistettaisiin jatkuvasti vainoharhaisia epäilyjä sekä vihamielistä propagandaa, ja missä minulla olisi vielä kohonnut riski joutua ahdistelun, häirinnän tai parhaimmassa tapauksessa pahoinpitelyn uhriksi.


Best,

J. J.

[Veikko Palvo]

Oletetaanpa Suomeen muuttavien lukumäärän kasvavan hyvin merkittävästi, eivätkö nuo suuret vähemmistöt alkaisi vaatia demokratian pelisääntöjen mukaisesti kielelleen ja kulttuurilleen täysiä oikeuksia?

Melkoinen oletus, varsinkin tuo maininta "hyvin merkittävästä kasvusta" ja "suurista vähemmistöistä". Suoranainen kädenheilautus.


Best,

J. J.

Ikäjakauman vääristymän paikkaaminen vaatisi Suomeen vuoteen 2020 mennessä 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Taloussanomat 27.5.2008 Risto Pennanen
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/200 ... 0814366/12
Jotta vanhuushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi Suomeen muuttaa vuosittain noin 140 000 työikäistä ihmistä ja 2020 mennessä 1,8 miljoonaa.
Tämä ei ole mahdollista.

"Kasvu tulee olemaan kymmeniä vuosia vain tuottavuuden paranemisen varassa ja kukaan ei ole kokeillut tätä aikaisemmin," sanoi valtionvarainministeri Jyrki Katainen esitellessään taloustoimittajille talouspoliittista strategiaa.
Onkohan tuokin "melkoinen oletus," vai mitähän valtionvarainministeri on todellisuudessa tarkoittanut?
Ja olisikohan joidenkin yritysten tulevassa työvoimapulassa pakko globalisoitua Suomesta pois, vaikka työttömyyttä onkin vielä pari vuotta tuon artikkelin kirjoittamisen jälkeen?

Veikko Palvo

[Jussi Jalonen]

Ikäjakauman vääristymän paikkaaminen vaatisi Suomeen vuoteen 2020 mennessä 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Taloussanomat 27.5.2008 Risto Pennanen.

Linkittämäsi artikkelin ennusteet ovat käsittääkseni ehtineet jo osua harhaan tämän vuoden osalta. Ellen nyt aivan päin honkia muista, niin työikäisten määrä kasvoi sekä viime vuonna että tänä vuonna. Työllisyyskehitys sen sijaan on ollut epäsuotuisampi.

Artikkelissa toisaalta todetaan aivan oikein se, että moinen työvoiman tuottaminen siirtolaisuuden kautta ei yksinkertaisesti ole tuossa mittakaavassa mahdollista.



Best,

J. J.

[ralf64]

Timo Vihavainen:

"Ilmeisesti ainoa kysymys, joka herättää keskustelua salonkikelpoisissa piireissä on väestönvaihdon nopeus. Kun presidentti Ahtisaari esitti jostakin kuulemansa luvun 20 000 maahanmuuttajaa vuodessa, pani ”lapsinero” Pekka Himanen paremmaksi kertoen oikean määrän olevan 40 000. Vihreässä nuoruudessaan Himanen oli kunnostunut kirjoittamalla kirjan seksuaalisuudesta, johon ei ollut vielä lainkaan ehtinyt edes tutustua. Kirjoittaessaan siirtolaisuuden tarpeesta hän myös puhuu asiasta, jonka todellisia kasvoja emme vielä ole ehtineet nähdä, vaikka ulkomaiset esimerkit osoittavat, ettei nopea väestön vaihto tarkoita vain työvoimapulan helpottamista. Ranskan, Englannin, Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja muidenkin maiden esimerkit antavat jo tietoa siitä, mitä tuleman pitää. Japani, joka ei ole suosinut maahanmuuttoa, on demografisessa kriisissä. Mutta se on itse valinnut tiensä ja näyttää kestävän taloudellisen kasvun pysähtymisen."

Onko asia tulkittava siten, että eurooppalaisessa ideologiassa, joka on suhteessa monikulttuurisuuteen aika naiivi, on vallalla näkemys jonka takia itseasiassa talouskasvu on kaikkein olennaisin ja sen varjolla maahanmuuttoa myös perustellaan. Sen sijaan näkemyksen kannattajat eivät ota huomioon sitä mikä yhteiskunnallinen ja demografinen ja lopulta kulttuurinen hinta siitä maksetaan.

Vihavainen jatkaa:

"Turha sanoakaan, ettei kokemus vielä missään maassa tue ajatusta, että monikulttuurisen yhteiskunnan edut, jos niitä on, saataisiin ilmaiseksi. Suurin hinta, joka siitä maksetaan, on ainakin tietyllä maahanmuuton määrällä koko entisen valtakulttuurin eroosio ja mahdollinen marginalisoituminen omalla vanhalla ydinalueellaan. Olisi syytä selvittää, missä kriittinen raja kulkee, koska kyseessä tosiaankin ovat suuret arvot. On syystä sanottu, että jos Eurooppa luopuu omista arvoistaan ja muuttuu toisten kulttuurien jatkeeksi, ei maailma tee sellaisella Euroopalla mitään."

[Jussi Jalonen]

Onko asia tulkittava siten, että eurooppalaisessa ideologiassa, joka on suhteessa monikulttuurisuuteen aika naiivi, on vallalla näkemys jonka takia itseasiassa talouskasvu on kaikkein olennaisin ja sen varjolla maahanmuuttoa myös perustellaan.

Huomaa totisesti, että vaaleihin on aikaa vain muutama kuukausi. Perussuomalaisilla sekä heidän kannattajillaan on tunnetusti taipumus singahtaa julistamaan dogmaansa jokaiselle mahdolliselle verkkopalstalle ja yleisötilaisuuteen aina tilaisuuden tullen. Melko varmasti tahti tulee kiihtymään talven kääntyessä kevääksi, kuten tuostakin selostuksesta voi nähdä.

Sen sijaan näkemyksen kannattajat eivät ota huomioon sitä mikä yhteiskunnallinen ja demografinen ja lopulta kulttuurinen hinta siitä maksetaan.

Ei helvetti. Espanja palauttelee Marokolle siirtolaisia, jotka tipautetaan hieta-aavikolle kuolemaan. Italia käytännössä maksaa Gaddafille siitä, että mahdolliset siirtolaiset ammutaan jo Libyan ja Tšadin rajalla. Kreikassa ne siirtolaiset, jotka eivät ole kuolleet miinakentille, saattavat joutua sikäläisen poliisin kiduttamiksi ja murhaamiksi.

Samaan aikaan kaukana pohjoisessa joku professori jankuttaa siitä, miten "maahanmuutosta maksettava demografinen ja kulttuurinen hinta" johtaa siihen, miten "Eurooppa luopuu omista arvoistaan". Onko irvokkuudella ylipäätään mitään rajoja? Taas olisi nuijalla töitä, eikä vähiten maamme akateemisissa ja poliittisissa piireissä.


Best,

J. J.

[Panu Hoglund]

-------
Oletetaanpa Suomeen muuttavien lukumäärän kasvavan hyvin merkittävästi, eivätkö nuo suuret vähemmistöt alkaisi vaatia demokratian pelisääntöjen mukaisesti kielelleen ja kulttuurilleen täysiä oikeuksia?


Veikko Palvo

Tällä hetkellä suurin maahanmuuttajaryhmä ovat venäläiset. Venäläiset ovat itse melko lailla siivolla ja vaatimattomasti, sitä vastoin kotimaiset poliitikot ja kiihkoilijat vaativat venäjän kielelle lisää oikeuksia suomenruotsalaisten kustannuksella.

Tällaisia vaatimuksia esitetään myös ns. maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa, siis sen porukan, joka alinomaa väittää, että täällä hyysätään maahanmuuttajia kantaväestön kustannuksella. Suomenruotsalaiset ovat Suomessa käytännöllisesti katsoen yhtä ikiaikaista kantaväestöä kuin suomenkieliset (pitää muistaa, että suuri osa nykyisistä suomenkielisistä alueista on historiallisesti katsoen suhteellisen tuoretta voittomaata saamelaisilta), kun taas venäjä on maahanmuuttajakieli (jos kohta täällä tietysti on ollut jonkin verran venäjää puhuvaa kantakansaakin ainakin Kyyrölän evakoiden verran, ja historiallisessa katsannossa virallisen aseman antaminen venäjälle voisi olla hyvinkin perusteltua).

Luultavasti näin tulee olemaan vastakin, eli periaatteettomat ja selkärangattomat kantasuomalaiset poliitikot hajottavat ja hallitsevat maata yllyttämällä vähemmistöjä toisiaan vastaan.

[Vetehinen]

Espanja palauttelee Marokolle siirtolaisia, jotka tipautetaan hieta-aavikolle kuolemaan. Italia käytännössä maksaa Gaddafille siitä, että mahdolliset siirtolaiset ammutaan jo Libyan ja Tšadin rajalla. Kreikassa ne siirtolaiset, jotka eivät ole kuolleet miinakentille, saattavat joutua sikäläisen poliisin kiduttamiksi ja murhaamiksi.

Ehkä jotain tuollaista on tapahtunutkin, mutta kuulosta uskomattomalta, että tuollaiset asiat olisivat suunniteltuja ja tarkoituksellisia.