Kaarle XII ja Benderin kalabaliikki

[Veikko Palvo]

Kaarle XII pakeni Pultavan tappiosta 1500 sotilaan henkivartiostonsa kanssa Varnitsaan nykyisen Moldovian alueella ryhtyen juonimaan uutta sotaa Venäjää vastaan.
Sulttaani Ahmed III aloittikin Venäjän - Turkin sodan 1710-1711 ja Turkin voittaessa Prutin taistelun Pietari Suuri anoi rauhaa Baltaci Mehmet passalta, joka hyväksyi antautumisen.
Rauhassa Pietari Suuri menetti vain valloittamansa alueet, ei henkeään, eikä otettu
panttivangiksi.

Ja Kaarle XII ja Krimin kaani aloittivat uuden sodan juonimisen.
http://helsinki.mae.ro/index.php?lang=en&id=11086
Sulttaani ei halunnut uutta sotaa karkoittaen Krimin kaanin Rhodokselle ja myöskin Mehmet passa syrjäytettiin 1713.
Kaarle XII:n Ahmed III määräsi arestiin ja syntyi Benderin kalabaliikki, jonka jälkeen Kaarle joutui kotiarestiin, josta onnistui karkaamaan Ruotsiin ja ensimmäiseen mahdolliseen sotaan jälleen.

Tuossa kirjoitetaan myöskin Mannerheimin ww1-aikana komentamasta osasto Vranceasta, 4 ratsuv.D, 2 romanialaista jv.D ja jv.pr. ja sanotaan Mannerheimin olleen palaamassa lomalta Suomesta maaliskuun vallankumouksen aikaan.

Olisikohan Kaarle XII:n toiminta Turkissa Pultavan tappion jälkeen vähemmän tunnettua historiaa ja opetetaanko sitä eri lailla Ruotsissa ja Suomessa?
Onko suomalaisista sotilaista Pultavassa ja Benderin kalabaliikissä tietoja?

Veikko Palvo

[laitman]

Kiireiden keskeltä nopea kommentti: Muistaakseni Hämeen jalkaväkirykmentistä oli jonkun verran miehiä mukana. Bengtssonin kirjassa on palavan talon miesten nimet myös mainittu. Mutta ennen kaikkea täytyy muistaa että kreivi Pietari Kalling oli kuninkaan mukana Benderissä. Voidaan laskea suomalaiseksi, koska suku ( Martinmäki Lohtajalta ) oli juuri aateloitu.

Kallingin mainitsen sen takia, että hän oli oman aikansa Adolf Ehrnrooth, eli melkein satavuotiaaksi. Hän oli teini-ikäisenä kornettina mukana Benderissä ja kun hän 75 vuotta myöhemmin saapui kuninkaan juhliin tapaus muistutti Adolf Ehrnroothin saapumista presidentin linnaan.

Jos käy läpi "Svenska adelns ättartavlor" suomalaisten rykmenttien upseerien kohdalla löytyy varmasti tietoja.

Laitman

[Veikko Palvo]

Kiireiden keskeltä nopea kommentti: Muistaakseni Hämeen jalkaväkirykmentistä oli jonkun verran miehiä mukana.

Jos käy läpi "Svenska adelns ättartavlor" suomalaisten rykmenttien upseerien kohdalla löytyy varmasti tietoja.

Laitman

Aateliston ja papiston pojilla ei tuohon aikaan muuta etenemisen ja rikastumisen mahdollisuutta ollutkaan kuin sotilaan ammatti. Ja rauhan aika saattoi kenties merkitä joskus taloudellista ahdinkoakin asepalveluksen päätyttyä.
Ja esim. vangiksi joutunut upseeri saattoi värväytyä aiemman vihollisen palvelukseenkin, käsitys sodasta lienee 1700 tienoillakin poikennut huomattavasti nykyisestä käsitteestä upseerien osalta kaikkialla Euroopassa?
Ja vangiksi saadusta upseerista saattoi ainakin vaatia lunnaita.

Ruotusotamies ei sodasta hyötynyt, eikä kansallista identiteettiä tuolloin ollut, uskollisuutta kruunulle ja kuninkaalle kyllä aina opetettiin. Paljonko se sitten varsinkaan nostoväelle sitten lienee merkinnyt.
Ryöstely ja taistelun jälkeinen ryöstely lienee ollut ainoa "hyöty"?

Itämaakunta Suomesta koottiin 1700 alkaen noin 50 000 sotilasta pikaisesti Inkeriin ja Liivinmaalle lähetettäviksi, armeijathan "elivät maasta" Suuren pohjan sodan 1700 - 1721 aikaankin. Taudit ja sota verottivat n. 40 000 sotilasta.
Suomen asukasluku oli 1699 n. 430 000.

Kaarle XII:llä oli virkamieshallinto lähes 10-vuotisella sotaretkellä mukanaan ja kuningas näyttäisi pitäneen valtaansa yllä "hajoita ja hallitse"-menetelmällä, josta
Ruotsi kärsi menettäen ensimmäiseksi Inkerin ja Liivinmaan.

Pultavan tappion jälkeen Kaarle XII hallintovirkamiehineen ja sotilaineen (n.1500) vetäytyi Benderiin 1709, jossa viipyi 3½ vuotta palaten Ruotsiin, mutta muistaakseni ei käynytkään Tukholmassa 1700 jälkeen.
Rahasta oli aina pulaa ja Pultavan tappion jälkeen Ruotsissakin ilmeisesti alettiin kitsastella, Kaarle lainasi Turkiltakin ja lainat lienevät jääneet maksamatta?

Olisikohan Benderin kalabaliikin syynä tai osasyynä olleet nuo velat sulttaanille?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Jos käy läpi "Svenska adelns ättartavlor" suomalaisten rykmenttien upseerien kohdalla löytyy varmasti tietoja.

Laitman

Olivatko nuo rykmentit ja upseerit Kaarle XII:n sotaretkellä Ukrainassa?
Upseerien osalta tietoja löytyy, mutta ruotusotamiehellehän annettiin ruotsinkielinen nimi ja numero.

Samaan aikaan 1713 Kaarle XII:n paetessa Osmanien valtakunnasta, Pietari suuri aloitti myöskin Ruotsin itämaakunta Suomen valloittamisen.
Pietarin rakentaminen Inkerinmaalle oli aloitettu jo aiemmin.

Itämaakunnassa armeijaa ja nostoväkeä ei kyetty ylläpitämään ja huoltamaan
1-2 kk:tta pitempää aikaa. Maaherra Lybecker perääntyi Hämeenlinnaan, mikä rappeutti varsinkin nostoväen taistelumoraalin, joka perustui perheiden ja omaisten suojelemiseen.
Ja olisikohan suurin osa ollut nostoväkeä, ruotusotilaat lienee siirretty Kaarle XII:n sotiin?
Pälkäneen, Hankoniemen ja Napuen tappioiden jälkeen säädyt ( monikko ) vannoivat monin paikoin uskollisuudenvalan Venäjän tsaarille.

Itämaakuntaa vesistöineen ja huonokuntoisine teineen pidettiin ilmeisesti puolin ja toisin "ryteikkönä", josta oli vaikea päästä läpi.
Tsaari Pietarin armeijan huolto lienee pääosin perustunut Venäjän laivastoon ja Tukholmassa oltiin kenties lähinnä huolestuneita siitä, ettei Pietari Suuri pystyisi hyökkäämään Ruotsiin ja huoltoliikennettä ei estetty.

Onkohan kummallakaan puolella oltu suuremmin kiinnostuneita Ruotsin itämaakunta Suomesta Suuren pohjan sodan aikaan, nimi Iso Viha lienee myöhemmän ajan tuote?
Alle 400 000 väestöltä, jonka työkykyisin osa oli kuollut sodassa, ei liiemmin liene ollut saatavilla verotulojakaan?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Kustaa II Adolf teki maihinnousun Keski-Eurooppaan 1630 30-vuotiseen sotaan ja voitti Breitenfeldin ensimmäisen taistelun seuraavana vuonna, mutta kaatui
Lytzenin Ruotsille voitokkaassa taistelussa 6.11.1632.
Adolfin joukoista kolmasosa oli itämaakunta Suomesta ja ratsuväen osalta
hakkapeliittoja oli muuta ruotsalaista ratsuväkeä enemmänkin.

Kustaa II Adolfin kuolinpäivää ryhdyttiin 1908 viettämään Ruotsin suurvalta-aseman
alkamisajankohtana autonomisessa Suomessa Svenska Dagen- merkkipäivänä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalais ... A4iv%C3%A4
poliittisista syistä.
-------
Axel Olof Freudenthal´in Svenska Partiet 1870 - 1906
http://www.sfp.fi/files/media/Historik-Historiikki.pdf
Tuossa historiassa kirjoitetaan mm.:

11. "Kansalaissodan puhjettua RKP:n valtiopäiväryhmä päätti jäädä Helsinkiin ollakseen käytettävissä tarpeen tullen."

Millaista on ollut Kansanvaltuuskunnan ja RKP:n mahdollinen yhteistoiminta?
Kansanvaltuuskunnan lähetystö kävi Ahvenanmaallakin.
Ja olisivatkohan nämä tapahtumat kärjistäneet kieliristiriitoja Suomessa ennen Talvisotaa?

43. "Ruotsinkielisten maat vaarassa."

Pika - asutuslaki yli 400 000:lle karjalaiselle säädettiin kuitenkin 9.5.1940,
mutta 1944 tilanne lienee muuttunut?
---------
Oliko suomenruotsalaisuudella ja Ruotsin suurvalta-aseman alkamisajankohdaksi katsotulla Lytzenin voitolla 1600-luvulla ja Kustaa II Adolfin kuolinpäivällä paljoakaan yhteistä vuoden 1908 Suomen Suuriruhtinaskunnassa?

Varsinkin Hakkapeliittoja arvostettiin ja arvostetaan nähtävästi lähinnä yksikielisellä puolella Suomessa?

Mutta kun seuraa keskustelua suomenruotsalaisuudesta nykypäivän Suomessa, tulee mieleen Ruotsin suurvalta-ajan päättyminen, Kaarle XII:n Pultavan tappion jälkeinen Benderin kalabaliikki.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Axel Olof Freudenthal´in Svenska Partiet 1870 - 1906
http://www.sfp.fi/files/media/Historik-Historiikki.pdf
Veikko Palvo

Kenraali Adolf Ehrnroothin näkemyksen ( v. 2000 ) mukaan Lex Kallio 1922 oli paras
Suomen eduskunnan säätämistä laeista,
http://mts.fgi.fi/paivat/2005/04_virtanen_pekka_v.pdf
sillä sillä oli suuri merkitys maanpuolustustahtoon 1939 - 1944 sodassa.

Kenraali A.Ehrnroothin näkemys näyttäisi olevan ristiriidassa ja poikkeavan FSP:n historiankirjoituksesta?

Joten
kuvaisikohan Benderin kalabaliikki Ruotsin itämaakunnan olojen kehittymisen alkuhetkenä Ruotsin suurvalta - ajan aluksi katsottua Lytzenin taistelun voittoa osuvammin?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Kaarle XII:n jälkeen valta Ruotsissa siirrettiin Valtiopäiville, jolle Valtaneuvostokin lienee ollut alistettu - ainakin nimellisesti. Mutta neuvoston toiminta jakoi Valtiopäivät Hattuihin ja Myssyihin, joiden molempien toimintaan ulkovallat, mm. Venäjä ja Ranska osallistuivat.

Ranskalta tukea saavat Hatut aloittivat 1741 sodan Venäjää vastaan pyrkimyksenään saada Ruotsin menettämät alueet takaisin. Mutta taisteluja Itämaakunnassa hävittiin ja Ruotsin armeija antautui. Armeija rakoili ja upseereitakin lähti Tukholmaan.
Turun rauhassa 1743 Ruotsi menetti lisää aluettaan rajan siirtyessä Kymijoelle.

Kustaa III:n vallankaappaus 1772 mitätöi säätyjen vallan ja Kustaa III aloitti sodan Venäjää vastaan ja nyt pyrkimyksenä oli saada 1721 ja 1743 menetetyt Itämaakunnan alueet valloitettua takaisin Ruotsille.
Upseerit kapinoivat mm. Anjalan liitossa, Ruotsinsalmen meritaistelu nykyisen Kotkan edustalla kylläkin voitettiin, mutta Kustaa sai olla tyytyväinen itärajan säilyessä entisellään.

Ruotsin aateliston salaliiton seurauksena Kustaa III murhattiin 1792 ja hänen poikansa liittyi "ideologisista syistä" Napoleonin vastaiseen rintamaan.
Ja
Suomen sota oli Ruotsille katastrofi sen menettäessä Venäjälle koko Itämaakuntansa.
Jos
Kustaa II Adolf laajensikin Itämaakunnan aluetta, niin Kaarle XII:n sodista alkaen Itämaakunnalla oli jatkuvaa alamäkeä.

Ruotsin osana länsimainen sivistys toki juurtui sen itäosaankin.

Voisikohan Porvoon maapäivien katsoa vakiinnuttaneen tai toisaalta jähmettäneen Itämaakunnan, nyt Suomen Suuriruhtinaskunnan olot 50:ksi vuodeksi ja olojen kehityksen pysähtyneen 1860-luvulle saakka?

Billnäsin, Fiskarsin, Strömforsin ja Antskogin ruukit takoivat auroja ja viikatteita maatalouden tarpeisiin ja rautateitäkin rakennettiin lähinnä sotilaallisten tarkoitusperien mukaisesti.
Olisikohan Ruotsissa samaan aikaan luotu edellytykset teollistumiselle ja aloiteltukin sitä? Eikä Ruotsissa ollut nälkäkatastrofiakaan, kuten Suomessa.
Ja
ruotsinkielinen ylin säätyläistö näyttäisi vaivattomasti sopeutuneen vallan vaihtumiseen?
Ruotsissakin Bernadotte-suku valittiin Ruotsin kuningassuvuksi 1810 (Jean-Baptiste Jules Bernadotte kruunattiin 1818 )
Kaarle XIII:n "valtakauden" 1809 - 1818 jälkeen.
Ruotsissakin Suomen sota näyttäisi olleen historian käännekohta?

Veikko Palvo