Ote Markuksen evankeliumista. Kuva: Wikimedia Commons.
Ruotsissa, Uppsalan yliopiston kirjastossa, säilytettävä Codex Argenteus eli niin kutsuttu Hopearaamattu on hyväksytty Unescon ”The Memory of the World” -listalle. Listan tarkoituksena on suojella ja säilyttää tärkeätä kirjallista kulttuuriperintöä koko maailmassa.
Codex Argenteus on yksi maailman kuuluisimmista käsikirjoituksista. Se käsittää laajimman Gootin kielisen edelleen olemassa olevan tekstikokonaisuuden. Codex Argenteus on ylellisen evageliariumin jäännös, joka sisältää neljä Uuden Testamentin evankeliumia. Tekstit on kirjoitettu varhaisella 500-luvulla Pohjois-Italiassa, luultavimmin Ravennassa. Kirjan tilaajaksi arvellaan Itä-goottien kuningasta, Theoderic Suurta. Kirjoitukset ovat osa Piispa Wulfilan Gootin kielistä Raamatun käännöstä 300-luvulta. Wulfilaa pidetään vanhimpana tunnettuna aakkoston kehittäjänä.
Unescon "Memory of the World" -projekti sai alkunsa 1990-luvun alkupuolella. Projekti käynnistettiin, jotta myös arvokasta kirjallista aineistoa voitaisiin suojella maailmanperintökohteiden tapaan. Sodat ja muut historialliset mullistukset ovat vaikuttaneet erilaisten käsikirjoitusten ja dokumenttien säilymiseen. Myös tulipalot ja varkaudet ovat aiheuttaneet aineiston häviämistä. Memory of the World -ohjelman myötä alkuperäisaineistoa on dokumentoitu ja tutkittu entistä laajemmin. Erilaisten yhteistyötahojen kanssa käsikirjoituksia on digitoitu tai tallennettu. Projektin näkyvin osa on “Memory of the World” -rekisteri, johon on listattu ainutlaatuisia ja arvokkaita historiallisia dokumentteja vuodesta 1995 lähtien. Tällä hetkellä lista kattaa kaiken kaikkiaan 238 erilaista kirjallista perintökohdetta ympäri maailmaa.
Lisätietoja:
* Codex argenteus digitoitu (Agricolan uutisfoorumit 3.11.2010)
* Codex Argenteus Unescon luettelossa
* Unescon "Memory of the World"-projektin kotisivut
* Codex Argenteus Online ( Uppsalan yliopisto)
* Uppsalan yliopiston Codex Argenteus-kotisivu
* Wulfila-projektin kotisivu ( Digitaalikirjasto, jossa editioita goottilaisista käsikirjoituksista)
* "Silverbibeln och bygglovshandlingar på Unesco-lista" ( Nättidningen Svensk Historia 5/2011)