Sampo Ahto, tunnettu sotahistorioitsija, korostaa alkuperäislähteiden merkitystä kaikessa historiankirjoituksessa – ja myös ”vanhojen totuuksien” suhteen. Juhannuksen aluspäivien kolumnissaan ”Hitler ei puhunut liitosta” hän kouluttaa sekä menneitä että nykyisiä historioitsijoita liiallisesta luottamuksesta totuudeksi julistettuja ”tietoja” kohtaan. Kriittisen tutkijan tulee asettaa kaikki kyseenalaiseksi, myös tutut ja kaikkien hyväksymät perusasiat.
Kylkiraudan tuoreimmassa numerossa (2/2011, s. 91; http://www.kadettikunta.fi/index_3.php?p=3&id=79 ) Sampo suomii ajankohtaisen (70 v) jatkosodan alkuasetelmasta esitettyjä tietoja.
”Aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa n nimittäin toistamiseen väitetty, että Hitler olisi ensimmäisen sotapäivän [22.6.1941] aamuna pitämässään puheessa sanonut, että ”yhdessä (im Bunde) suomalalaisten toveriensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen jäämeren äärellä”. Sitaatti on professori Arvi A. Korhosen tunnetusta teoksesta ”Barbarossa-suunnitelma ja Suomi”, joka ilmestyi vuonna 1961.”
Korhosen lähteenä on ilmeisesti ollut presidentti Risto Rytin lausunto sodan jälkeen järjestetyssä ”näytösoikeudenkäynnissä” (Ahdon muotoilu), jolloin hän muisteli ”sävähtäneensä” kuultuaan Hitlerin nimenneen Suomen ja Saksan suhteen liittosuhteeksi (”im Bunde”). Korhonen lienee saanut vahvistusta Saksan entisen lähettilään Wilbert von Blucherin muistelmien suomennoksesta (1950), missä myös puhutaan Hitlerin julistamasta ”liitosta” ja ”sanan suomalaisille aiheuttamasta päänsärystä”.
Lopullisesti ”im Bunde” –muotoilun betonoi suomalaiseen sotahistoriaan professori Mauno Jokipii ”Jatkosodan synty” –teoksessaan vuonna1987. Myöhemmät kirjoittajat ovat yleensä tukeutuneet siinä esiintyvään virheelliseen mainintaan. Tuorein näyttö virheen sitkeähenkisyydestä on viime vuonna suomeksi ilmestynyt saksalaisen tohtori Michael Jonasin väitöskirja ”Kolmannen valtakunnan lähettiläs”, jonka suomennoksessa käytetään ”liitto”-käsitettä.
”Vika on kuitenkin siinä, että Hitler ei käyttänyt sanaa ”im Bunde”, Sampo Ahto toteaa. Asian selville saamien on ”suhteellisen yksinkertaista eikä vaadi erityistä tutkijan koulutusta”, hän napauttaa.
Hitlerin puheet on julkaistu jo 1960-luvulla, joskin ”tökerösti lyhennellen ja kommentoiden”, mutta oikea sanamuoto olisi löytynyt kuitenkin sieltä. Samoin alkuperäinen muotoilu löytyy muuttamattomana Hitlerin sodan ajan puheiden vuonna 1943 julkaistun kolmannen osan sivuilta. Puheen äänite on ollut kaupallisessa myynnissä. Kuten äänitteen valitut kohdat kuulleet tietävät, Hitler ei itse puhettaan pitänyt, vaan sen luki Saksan radiossa tohtori Joseph Goebbels.
Sotahistorioitsija henkeen ja vereen, Sampo Ahto, kouluttaa meitä lankaan menneitä:
”Sana, jota Hitler käytti, oli ”im Verein”. Se ei ole synonyymi käsitteeseen ”im Bunde” kanssa, vaan sen merkitys on astetta lievempi. Esimerkiksi Afganistanissa olevan suomalaisjoukon voitaisiin sanoa toimivan ”im Verein” muiden maiden vastaavissa tehtävissä olevien joukkojen kansa mutta ei ”im Bunde”. Sana ”yhdessä” on paras käännös, joka tulee mieleeni käsitettä ”im Verein” suomennettaessa”.
Ahto tähdentää vielä:
”On jokseenkin varmaa, että puhettaan valmistellessaan Hitler ei jättänyt yhtään sanaa sattuman varaan. Mahdollisesti hän tuolloin piti puhettaan elämänsä siihen saakka tärkeimpänä puheena. Jos asiassa johonkin kannattaa kiinnittää huomiota, se on seikka, että Hitler nimenomaan vältti käyttämästä sanontaa ”im Bunde”, joka varmaan olisi ollut hänelle mieluisampi kuin löysempi käsite ”im Verein”. Toisin sanoen Saksan diktaattori ei edes retoriikassaan harhautunut julistamaan Suomea maansa liittolaiseksi. Aloitetusta yhteistoiminnasta suomalaisten kanssa hän luonnollisesti oli yksityiskohtia myöten selvillä, mutta sekään ei ollut hänelle kyllin painava peruste puhua ”liitosta”.”
Karvaat kokemukset lukuisien ”tietojen” sitkeydestä ja toistumisesta historiankirjoituksessa – kaikista pätevistä oikaisuista huolimatta – saavat Sampo Ahton hieman resignoituneen tuntuisesti toteamaan:
”Tämä kirjoitukseni on todennäköisesti Don Quijoten turhaa taistelua tuulimyllyjä vastaan. Hitlerin väitetty ”im Bunde” –käsite on siinä määrin ankkuroitunut suomalaiseen historiankirjoitukseen, että sitä ei sieltä vähällä pyyhitä pois”.
”Meistä itse kunkin on vaikea pyörtää entisiä pyhiä sanojaan, ja niin paras odotettavissa oleva tulos on, että ”im Bundeen” sitoutuneet kirjoittajat vaikenevat koko asiasta. Ainakaan ei ole odotettavissa, että ryhdyttäisiin analysoimaan sitä, miksi Hitler ei kutsunut Suomea liittolaisekseen”.
Ainakin tämän jutun kirjoittaja tuntee viiltävän piston sydämessään.
Kun 10 vuotta sitten kirjoitin ja julkaisin ns. ”Ikaalisten pataljoonan” eli 15.Divisioonaan kuuluneen III/JR 57:n historiikin jatkosodan päiviltä, tein juuri noin kuin Ahto kirjoittaa. Varmistin prof. Jokipiin ”Jatkosodan synty” –teoksesta Hitlerin puheen muotoilun tuolta ”herkältä” kohdaltaan, ja kirjoitin ”im Bunde” sinne teokseni sivuille. Kirjani muuten ilmestyi 14.6.2001. Samana päivänä kuoli Sakkolassa Antinpäivänä 30.11.1906 syntynyt isäni, joka oli kaksinkertainen Kannaksen pakolainen, ”evakko”.
Jonasin kirjasta, ks:
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... hp?id=1746
http://webcache.googleusercontent.com/s ... .google.fi