Pantheonin kupoli ja suuri valoaukko. Kuva: Per Palmqvist Knudsen.
Pantheon on yksi parhaiten säilyneistä Rooman valtakunnan aikaisista rakennuksista. 2000-vuotias temppeli onkin eräänlainen keisarikunnan vallan ja vaurauden ilmentymä. Kaikkien jumalien temppelin omalaatuinen arkkitehtuuri on kuitenkin aina herättänyt jälkimaailmassa kummastusta. Nyt tutkijat ovat kuitenkin esittäneet teorian, että temppeli olisi rakennettu jättimäiseksi aurinkokelloksi siten, että valon säteet valaisivat rakennuksen sisääntulon sillä hetkellä kun keisari astui temppeliin.
Keisari Hadrianuksen toimesta aloitetut rakennustyöt saatiin päätökseen vuonna 128 jKr. Pantheonin puolipallonmuotoisen kupolin keskellä on noin 9 metrin levyinen valoaukko, jonka uskotaan symboloivan aurinkoa. Aukko on myös rakennuksen ainoa valonlähde ja kattamaton. Lattiassa oleva kaivo valoaukon alla kerää sisään satavan veden. Alkuperäinen pronssinen korniisi on edelleen paikallaan koristamassa kattoikkunan sisäkehää.
Italialainen arkeoastronomi Giulio Magli ja uusi-seelantilainen tutkija Robert Hannah huomasivat tutkimuksissaan,että valo kulkeutuu tarkoituksellisesti eri kohtaan rakennusta vuoden ajasta riippuen. Kevätpäiväntasauksen aikaan keskipäivällä pyöreä valokeila heijastuu aukosta suoraan kohti temppelin sisäänkäyntiä.Tarkat laskelmat osoittavat, että valonsäteen muoto ja koko täsmäävät puoliympyrän muotoisen holvikaaren kanssa, joka on suoraan oviaukon yläpuolella.
Samankaltainen ilmiö on nähtävissä myös huhtikuun 21.päivä, jolloin roomalaiset juhlivat kaupunginperustamisen vuosipäivää. Silloin keskipäivällä valonsäteet valaisevat ulkopuolen pylväikön oven yläpuolella sijaitsevan metallisen ritilän lävitse.
Tutkijat uskovat, että valoa käytettiin tehokeinona, jolla korostettiin keisarin ja jumalien läheistä suhdetta. Keisari ikään kuin kutsuttiin astumaan sisään temppeliin auringon toimesta, sillä auringolla oli oma erityinen asemansa antiikin rituaaleissa. Roomalaiset uskoivat, että keisari oli lähimpänä taivasta juuri päiväntasausten aikaan. Näin valokehä toimi eräänlaisena keisarin ja Rooman kaupungin ylistyksenä.
Pantheon on varmasti yksi suurimmista antiikin ajan insinöörintaidonnäytteistä. Rakennus on säilynyt hyväkuntoisena pitkälti sen takia, että se muutettiin kirkoksi 600-luvulla, kun Bysantin keisari Phocas esitteli sen silloiselle paaville. Rakennuksessa on edelleen alkuperäiset pronssiovet ja pylväät. Valtavat graniittiset pylväät tuotiin kokonaisina Egyptistä Niiliä pitkin Välimerelle. Pantheonissa on myös useita hautoja. Viimeisen leposijansa sieltä ovat saaneet muun muassa renessanssitaiteilija Rafael ja yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas Victor Emmanuel II.
Lähde:
"Rome's Pantheon may have been built as a massive sundial researchers reveal" The Telegraph 1.8.2011
Lisätietoja:
"Numen - International Review for the History of Religions"
CNN-kanavan video Pantheonin valoilmiöstä