Keskiaika?

[Sami Raninen]

Kiitos Veikolle!
Mahtaako joku tietää, keksittiinkö määritelmä "Bysantti" sen takia, ettei oikein osattu puhua "Itä-Rooman keskiajasta?"

Nimenomaan. Bysantti-nimi keksittiin (muistaakseni) 1700-luvulla, kun Rooma-nimi haluttiin säästää antiikin historiaan. Keskiajan bysanttilaiset haluttiin selkeästi erottaa antiikin roomalaisista.

jatellanko muuten niin, että argeologiset periodit antavat periksi, jos uusia kirjallisia lähteitä löytyy? Jos vaikka Vatikaanista löytyisi jotain oleellista "Suomea" koskevaa vaikka 1000-luvulta, niin "Suomen rautakautta" pätkästäisiin loppupäästä pois ja "keskiaikaa" työnnettäisiin taaksepäin?

Tuskinpa. Rautakausi-käsite on niin vakiintunut, että tuskin sitä enää korjataan. Ja vaikka jokin yllättävä tekstilöytö tehtäisiinkin, 1000-luvun Suomi pysyisi siitä huolimatta ensisijaisesti arkeologisena tutkimuskohteena.

Tiukimman määritelmän mukaan historia alkaa vasta siinä vaiheessa, jossa tekstilähteitä aletaan tuottaa tutkittavalla alueella. Jos alueesta on olemassa ulkopuolisten kirjoittamia tekstilähteitä, on englannin kielessä käytetty joskus (harvoin) sellaista termiä kuin parahistory. Suomessa viikinkiaika olisi tämän määritelmän mukaan "parahistoriallista" aikaa, koska anglosaksisissa ja skandinaavisissa lähteissä on pieni määrä Suomen alueeseen kohdistuvia viittauksia 800 - 1000-luvuilta.

[Veikko Palvo]

Bysantti-nimi keksittiin (muistaakseni) 1700-luvulla, kun Rooma-nimi haluttiin säästää antiikin historiaan. Keskiajan bysanttilaiset haluttiin selkeästi erottaa antiikin roomalaisista.

Rurik- varjagin kirjoitetaan olleen Novgorodin perustaja 900- ... 1000- luvulla ja jonkun sukulaisensa varjagin - itäviikingin kanssa Kiovan Rusin.
Ja Kiovan Rus peri bysantin kulttuurin ja ortodoksiuskonnon.

Mutta
eikö muutama vuosi sitten Venäjällä vietetty Kazanin perustamisen 1000-vuotisjuhlallisuuksia, joku suomalainen ministerikin osallistui pitäen puheenkin?
Kazanin perustajina sanotaan olleen Volgan alueen heimoja tai sitten mongoleja = tataareja ja tataarien vallassa Kazan lienee ollut Iivana IV Julman, ensimmäisen tsaarin valloitukseen 1500- luvulla saakka.

Moskovan suuriruhtinaat olivat maksaneet veroja tataareille.
Ivan III julisti naituaan Zoe Palaeologan perustaneensa kolmannen Rooman ja itsensä tsaariksi. ( Caesar )

Iivana IV Julma tuhosi lopullisesti Novgorodin 1570, mutta ei vielä 1555 - 1557 sodan
jälkeen tunnustanut Kustaa Vaasaa vertaisekseen ja rauha 40 vuodeksi solmittiin Novgorodissa 3.1557.
Kustaa Vaasa perusti Österland-Suomen herttuakunnankin pojalleen Juhanalle arvoaan korostaakseen, mutta
Iivana Julman kirjoitetaan nimittäneen Kustaa Vaasaa "talonpoikaissyntyiseksi Smoolantilaiseksi lehmäpaimeneksi."
( Agricola-symposiumi, Turku 20-21.9.2004 )
Rauhaneuvottelijana oli Turun piispa Mikael Agricolakin, joka kuoli paluumatkalla Karjalan kannaksella ja Kannaksen alueista tuo sotakin oli käyty.

Suomenheimoisten asuttama aluekin oli jaettu Ruotsin ja Novgorodin kesken Pähkinäsaaren rauhassa ensimmäisen kerran.

Iivana IV Grozhnyin voisi ilmeisestikin katsoa olleen Venäjän perustajan noin 100 vuotta Bysantin luhistumisen jälkeen, voitti lopullisesti tataaritkin?

Veikko Palvo