Olennaista on, että rahvasta ei kohdeltu kaltoin kielen vuoksi vaan sen yhteiskunnallisen aseman vuoksi. Tätä ei ole liioin havaintojeni mukaan edes kiistetty täällä. Juuri siksi poliittinen vasemmisto – työväenpuolueet – olivat rahvaan (lähinnä maatyöläisten ja työväestön) puolueet. Vähempimerkityksellinen kieli ja vouhottaminen siitä eivät olleet näille elintärkeitä kysymyksiä – ne olivat pääasiassa idealististen ylioppilaiden heiniä 1800-luvun toisella puoliskolla ja yhteydessä kirjoitustaidon (ja omakielisyyden) leviämisen kanssa.Vetehinen kirjoitti:Tässä ketjussa on heitelty syytöksiä anakronismista yleisellä tasolla paljon, mutta
Sen sijaan on turvauduttu anakronismeihin, joilla on haluttu peitellä se, että maamme kaikkea rahvasta kohdeltiin samoin perustein (yhtä huonosti), olipa se suomen-, ruotsin- taikka muunkielistä. Näin tekivät varmaan kaikki rahvaan kanssa tekemisiin joutuvat eri muihin ylempiin säätyihin kuuluvat, olivatpa sitten ruotsinkielisiä, saksankielisiä, suomenkielisiä, venäjänkielisiä tai mahdollisesti peräti muunkielisiä.
Anakronismeihin on turvauduttu selvästi tarkoitushakuisesti tarkoituksen ollessa faktojen peittely ja omien kielipoliittisesti värittyneiden tulkintojen edistäminen. Tämä paistaa silmiin erityisesti siitä nimim. ekyoton avauskirjoitukseen linkittämästä pamfletista, jossa systemaattisesti puhutaan entisistä ajoista anakronistisin termein ilmeisenä tarkoituksena edistää omia kielipoliittisesti värittyneitä tulkintoja.
Silloisen maamme itäisten osien asukkaat ja rahvas kantoi myös suuren osan sotien aiheuttamasta rasituksesta koska monet sodista käytiin täällä tai täältä käsin. Ei tuolloin suinkaan sodittu, jotta itäisten alueiden asukkaita olisi ”päästy” sortamaan, jos Tomppa tai Vetehinen tai Suomalaisuuden liitto sitä kuvittelee.
II.
Nimim. Vetehinen on esittänyt kysymyksen siitä, mikä on käsitykseni ”Ruotsin vallan aikaisesta termistöstä, joka kuvaa Suomea, suomalaisia ja suomenkieltä”.
Sellaista termistöä ei tietysti ole. Historiantutkimuksen tehtävä on kuvata entisen ajan ihmisten käsityksiä ja oloja muttei panna näiden suuhun termejä, joilla he olisivat kuvanneet tulevaisuudessa esiintyviä entiteettejä jos he olisivat tienneet niistä. Kun he eivät tienneet näistä ei ole syytä ryhtyä spekuloimaan siitä millä termeillä silloin eläneet olisivat kuvanneet tulevassa esiintyvää. Suomen kieli oli tietystikin, mutta vastaankiin kysytysti termistöstä (kokonaisuutena).
Tätä mieltä näkyy myös nimim. ekyto olevan:
Omana aikanamme sen sijaan pääsee ilmeisemmin lähimmälle tuon ajan ihmisiä puhumalla vaikkapa valtakuntamme itäosasta, tai sen itäisistä osista tai vaihtoehtoisesti myös nykyisen Suomen alueesta.ekyto kirjoitti:Sellaista termistöä ei välttämättä ole olemassa, ainakaan minä en ole kuullut sellaisesta. Jos ei kansaa ollut tarpeen erotella kielen mukaan, niin ei tuollaista termistöä edes tarvittu.
Otan esimerkin tuomioistuintoiminnasta. Turun hovioikeuden historiikissa mainitaan, että Turun hovioikeus perustettiin 1623 meidän tuolloisen kuninkaamme Kustaa II Adolfin aikana. Syyksi on esitetään, että täällä asuvilla oli ”pitkän matkan takia vaivalloista hoitaa asiansa Svean hovioikeudessa” (perustettu 1614) ja koska ”valtakunnan itäisessä osassa ei välitetty Svean hovioikeuden tuomioista”. Näin mainitaan siis Turun hovioikeuden historiikissa, jossa puhutaan kuten havaitaan ”valtakunnan itäisestä osasta”. Raja etelässä / kaakossa kulki jossain Viipurin itäpuolella tai mahdollisesti peräti Nevajoen suun kohdilla. Voittomaat etelässä oli pidätetty Svean hovioikeuspiirin alaisuuteen. Lisäksi oli eteläisten voittomaiden hallintoa varten oma osastonsa oikeusasioita käsitelleessä kollegiossa (nykyisessä justitiedepartementetissa).
Vaasan hovioikeus perustettiin sittemmin vuonna 1776. Näiden kahden, Turun ja Vaasan, hovioikeuden alaisia olivat paikalliset käräjäoikeudet ja raastuvanoikeudet (joiden nimet erikseen lueteltiin) Näiden hovioikeuksien tehtäviin kuuluivat oikeusasiat ja näiden hallinto itäisessä Ruotsissa (nykyisen Suomen alueella).
Vastaavia esimerkkejä löytynee ainakin verohallinnon osalta ja opetustoiminnan osalta. Opetushallinnosta löytyy Turun akatemia, perustettu 1640, kun ”oman yliopiston saaminen valtakunnan itäiseen osaan eli Suomeen oli pitkälti kenraalikuvernööri Brahen ansiota.” kuten Wikipedia kertoo.
III.
Viestissään Vetehinen mainitsee, että ”Jansson tuntuu esittävän” ja lisää tähän minun sanomanani jotain hölynpölyä, josta ei saa selvää. Vetehinen näemmä arveltuaan minun esittäneen tällaista epäilee itsekin kirjoittamaansa: ”onkohan se kuitenkaan aivan noin?”. Tämä viimeksi mainittu pitää tietysti paikkansa. En ole kirjoittanut Vetehisen esittämää, vaan Vetehinen on keksinyt hölynpölyn aivan itse.
Semmottii...