Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta
Laitos: Historiatieteen laitos, Tampereen yliopisto
Tekijä: LAUNO,JAN
Tutkielman nimi:
KULTTUURIPITOISISTA KIERTOMATKOISTA KOKO KANSAN RANTALOMAKOHTEEKSI. Suomalaisten Egyptiin suuntautuneen ryhmämatkailun kehitys 1982-2001
Sivumäärä: 106 s.
URL: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01558.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten Egyptiin suuntautunutta ryhmämatkailua ja sen kehitystä vuosien 1982-2001 välisenä aikana. Tutkimuksen ajallinen lähtökohta perustuu sosiologi Eeva Jokisen jaotteluun suomalaisen ulkomaanturismin kehityskausista. Vuonna 1982 suomalaisten etelänmatkailu oli Jokisen jaottelun mukaan juuri ohittanut staattisen pysähtyneisyyden ajan ja oli siirtymässä hiljalleen uuteen ekspansiovaiheeseen. Samana vuonna Aurinkomatkojen ryhmämatkat Egyptiin alkoivat uudestaan viidentoista vuoden tauon jälkeen. Vuosi 1982 muodostaa siten historiallisen taitekohdan suomalaisten Egyptin ryhmämatkailussa. World Trade Centerin terrori-iskut 11.9.2001 vaikuttivat puolestaan kansainväliseen turismiin ja lentoliikenteeseen niin voimakkaasti, että matkailualalla puhutaan yleisesti turismista ennen ja jälkeen WTC-iskuja. Tämän takia vuosi 2001 on tutkimuksen luonnollinen päättymispiste.
Vuonna 1963 perustettu Aurinkomatkat järjesti ensimmäiset ryhmämatkat Egyptiin jo vuosina 1965-1967. Silloinen Egyptin matkatuotanto oli kuitenkin varsin pienimuotoista, esimerkiksi koko talvikaudella 1965-1966 oli vain yhdeksän lähtöä. Laajemmassa mittakaavassa ryhmämatkat Egyptiin alkoivat vasta 1980-luvun alussa. Aurinkomatkojen 1980-luvun alun ensimmäiset Egyptin ryhmämatkat olivat eksoottisia, korkeatasoisia ja kulttuuripitoisia kiertomatkoja. Matkojen markkinoinnissa nostettiin voimakkaasti esille Egyptin antiikin ajan kulttuuri ja pitkä historia.
Seuraavien kahdenkymmenen vuoden kuluessa suomalaisten Egyptin ryhmämatkojen kulttuuri- ja historiapainotteisuus vähentyy voimakkaasti ja uudet vetovoimatekijät aurinko ja meri nousevat esiin Egyptin matkailussa. Luxorin verilöyly syksyllä 1997 vaurioitti pahoin Egyptin mainetta matkailumaana. Egyptin valtio oli (ja on edelleen) huomattavan riippuvainen maahan virtaavista matkailutuloista. Välittömästi Luxorin verilöylyn jälkeen turistien määrä Egyptissä romahti. Muuttuneessa tilanteessa piti Egyptin turismin rakenteita jotenkin muuttaa. Egyptissä oli tehty jo 1990-luvun puolivälissä strateginen päätös ja alettu panostaa perinteisen kulttuuriin nojautuvan matkailun sijasta maan luonnonmaantieteellisiin vetovoimatekijöihin: varmaan auringonpaisteeseen ja Punaisenmeren pitkään rantaviivaan. Luxorin verilöyly vain kiihdytti jo alkanutta muutosta.
Thomas Cookin ajoista lähtien Egyptin turismi oli nojannut kahteen tukipilariin, kulttuuriin ja historiaan. 1990-luvun loppupuolella tämä yli satavuotinen Egyptin matkailun traditio alkoi kuitenkin murentua ja maan turismin painopiste siirtyi nopeasti kulttuuripainotteisuudesta kohti rantalomailua. Punaisenmeren alueen lomakohteita kehitettiin nyt voimakkaasti. Alueen rantalomakohteet kuten Hurghada ja El Gouna kasvoivat vuosituhannen vaihteessa kovaa vauhtia ja houkuttelivat Egyptiin täysin erilaisia matkailijatyyppejä kuin 1980-luvun alussa.
Verrattuna 1980-luvun alun Egyptin ryhmämatkailuun tapahtui matkailijatyypeissä todella suuri muutos. Kahdessakymmenessä vuodessa suomalaisten Egyptin ryhmämatkailu muuttui kulttuuripainotteisista ja korkeatasoisista kiertomatkoista koko kansan rantalomakohteeksi, vaihtoehdoksi Kanariansaarille.
Miten ja erityisesti miksi tämä muutos tapahtui? Siinä on tutkimukseni pääkysymys. Työni tärkeimpänä lähteenä ovat Aurinkomatkojen lomaoppaat eli myyntiesitteet vuosina 1982-2001. Lomaoppaita tutkin laadullisen tutkimusmenetelmän, tekstianalyysin, avulla.
Tutkin muun muassa, mihin kohteisiin Egyptissä on Aurinkomatkojen ryhmämatkoilla matkustettu ja mistä lähtien. Yritän selvittää, miksi kyseiset kohteet on valittu lomaohjelmistoon ja mitä eri lomakohteiden lanseeraus kertoo matkailun trendeistä ja suomalaisten matkanjärjestäjien strategioista omana ajankohtanaan. Koetan myös selvittää, minkälaisin mielikuvin Aurinkomatkat on markkinoinut Egyptin lomakohteita lomaoppaissaan ja kenelle Egyptin matkat on kohdennettu eri aikoina. Kohderyhmien kartoittamisessa käytän apuna Erik Cohenin teoriaa erilaisista matkailijatyypeistä.
Ideana on, että analysoimalla Aurinkomatkojen lomaoppaiden Egyptiä esitteleviä tekstejä on mahdollista luoda kokonaiskuva ei ainoastaan Aurinkomatkojen Egyptin ryhmämatkailun kehityksestä, vaan yleensä suomalaisessa ryhmämatkailussa tapahtuneista muutoksista.
Asiasanat: Suomalainen ryhmämatkailu, Egypti, turismi, Aurinkomatkat, matkailijatyypit, Erik Cohen, Thomas Cook