On erinomaista että tällainen keskustelusivustu on avattu. Toivottavasti siitä muodostuu foorumi, jolla voidaan todellakin keskustella Suomen ja yleisen historian merkittävistä kysymyksistä. Näitä kysymyksiä riittää. Viimeaikaisista historiaan liittyvistä keskusteluista julkisuudessa on paljon esillä ollut mm. sotasyyllisyyskysymykset. Joidenkin historioitsijoiden ja poliitikkojen tavoitteena näyttää olevan täydellisesti rehabilitoida Suomen sodan aikainen poliittinen johto ja myös se politiikka, jota Suomessa harjoitettiin aina sisällissodasta lähtien. Suomen poliittisen johdon toimintaa tuona aikana leimasi venäläisviha ja viha sekä pelko kommunistista ideologiaa ja sosialistista naapuria kohtaan. Pelkoihin oli aihettakin, sillä Stalin johtaman kommunistipuolueen sisä- ja ulkopolitiikka olivat erittäin vastenmielisiä ja johtivat miljoonien ihmisten kuolemaan. Tässä joukossa tuhoutui myös tuhansia suomalaisia ja suomensukuisia ihmisiä. Tätä kansanmurhaa ei ole mitään syytä puolustella.
Mutta yhtä vähän on syytä puolustella venäläisiin kansallisuuteena - tai rotuna - kohdistunutta vihan kylvöä, joka oli Suomen ulkopolitiikan kannustimena ennen toista maailmansotaa. Suomen armeija toteutti Karjalassa valtaamillaan alueilla rotupolitiikkaa ja valloituspolitiikkaa. Tämän politiikan toteuttamiseksi liittouduttiin fasistisen Saksan kanssa. Jos nämä eivät ole rikoksia niin mitä ne sitten ovat? Välttämättömyyksiäkö, kuten Jukka Tarkka sotasyyllisyysseminaarissa ilmeisesti todisteli. Käsittääkseni käynnissä olevalle sotasyyllisten rehabilitointikampanjalle ei voi löytää historiantutkimuksesta perusteita. Kysymyksessä on historian uudelleen tulkinta, jonka päämääriä voi vain arvailla. Ehkä mitään selkeitä päämääriä ei olekaan. Mutta kampanja johtaa kuitenkin epäkriittiseen suhtautumiseen omaan poliittiseen historiaan ja poliittiseen johtoon ja siten se voi luoda edellytyksiä uusien, vastaavien rikosten tekemiselle tulevaisuudessa.