Ennen leimojen iskemistä on aina järkevää, ei toki kovin intohimoja herättävää, ensin selvittää itselleen mistä on oikein kysymys, joten luin mitä Tala kirjoitti. Hänen mielestään maahankintalaki oli epäisänmaallista, ei se ainakaan kovin isänmaalliselta kuulosta ja toinen seikka oli Folktingetin tutkimus, jonka mukaan suomalaiset pitävät aika yleisesti suomen ruotsalaisia epäisänmaallisina, joten periaatteessa se onkin Folktinget, jota pitäisi syyttää kansanryhmän leimaamisesta epäisänmaalliseksi, mutta eihän syytöksessä järkeä olisi, eikä siinä, että asiasta kertovaa syytetään.ekyto kirjoitti:Totta.jsn kirjoitti:Se, että esittää suomenruotsalaisten käyttäytyneen epäisänmaallisesti täyttää mielestäni kyllä jossain määrin leimaamisen tunnusmerkit. Se ei ole "tasapuolista esiintuomista" tai menneisyyden toimijoiden ymmärtämistä, vaan yhden ryhmän tuomitsemista etnisellä perusteella. Onko meillä tosiaankin jokin tarve tuomita, huutaa ja haukkua, kun voimme yhtä hyvin ottaa etäisyyttä ja käyttää harkintaa.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Historian pitäisi kuitenkin olla objektiivista, sekä positiivisia että negatiivisia seikkoja tasapuolisesti esittelevää. Se, että perustelee suomenruotsalaisten käyttäytyneen epäisänmaallisesti, ei minusta täytä syyttelyn määritelmää vaan on pelkästään menneisyyden seikkojen tasapuolista esiintuomista.
Sisälukutaito on varsin hyödyllinen, ainakin itse olen siitä saanut paljon iloa ja hyötyä ja suosittelen myös muille. Jos sisäluku tuottaa ongelmia, on ulkoluku varsin käyttökelpoista myös.
Maanhankintalaki on voinut vaikuttaa, tödennäköisesti onkin, käsitykseen suomen ruotsalaisten isänmaallisuudesta, mutta luultavasti on muitakin syitä, kuten freudenthalilaisten (Freudenthal on ruotsalaisen kansan puolueen oppi-isä) kanta isänmaallisuuteen ideologisessa mielessä. Freudenthalilaiset pitivät Ruotsia isänmaanaan 1800-luvulla, mutta vähitellen he kehittivät käsitteen pieni isänmaa, joka tarkoittaa suomen ruotsalaisten asuttamia alueita. Freudenthalilaisille siis isänmaallisuus kohdistui suomen ruotsalaisten asuttamiin alueisiin, ja tuota taustaa vasten on maanhankintalaki freudenthalilaisten ideologian mukainen. Freudenthalilaisten ideologia oli puolustaa isänmaataan, joka nyt vaan on suomen ruotsalaisten asuttamaa aluetta ja kokivat, ettei heillä ole mitään velvollisuuksia suomenkielistä Suomea kohtaan, jonka suomalaiset luonnollisesti mieltävät epäisänmaallisuudeksi. Maahankintalaki asettuu täysin loogisesti tuohon ideologiseen kuvioon, kuten monet muutkin seikat ennen ja jälkeen maanhankintalakia.