Oireellista, eikö vain?

[Vetehinen]

Ruotsinkielisillä oli kuitenkin käytössään kielipoliittiset perusteet asettaa valtion tarpeita vastaan.

No niinpä niin, eli poliittiset perusteet, jotka on suoraan johdettavissa 1800-luvun freudenthalilaisista "pienen isänmaan" ajatuksista, johon myös kuuluu, ettei niin väliä mitä koko maalle tapahtuu. Sama ideologia on ilmennyt lukuisissa muissakin yhteyksissä pitkin historiaa ja aivan viime aikoinakin ja luultavasti ensi talvena kun Stefan Wallin ilmoittaa, mitkä varuskunnat lakkautetaan.

[Klaus Lindgren]

Erikoinen on ajatusmaailma, kun enemmistöaseman menettäminen eli joutuminen, tai pääseminen vähemmistöasemaan on muka assimilaatiota, mutta sellaiset, kuten tataarit, joilla ei ole edes vähemmistöasemaa, ovat onnistuneesti integroituneita. Selitäpäs tuo Lindgren!

Assimilaatiota olisi siis, jos suomenruotsalaiset joutuisivat luopumaan äidinkielestään ja heistä tulisi suomenkielisiä suomalaisia. Suomenruotsalaisten ei ole tarvinnut erityisemmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, koska he ovat olleet sen olennainen osa niin kauan kuin suomalaisesta yhteiskunnasta voi puhua. (Integroituivat siis jo satoja vuosia sitten.)

Vähemmistöön joutuminen on tosiasia, joka kohtasi suomenruotsalaisia jo Venäjän-aikana – lukumääräisesti he olivat olleet vähemmistö vuodesta 1809 ja valta-asemansa he menettivät 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Pelko assimiloitumisesta nousi sitä mukaa kun suomenkielisyyden valta kasvoi, ja etenkin maailmansotien välinen aika aitosuomalaisuuksineen sitä vain pahensi.

Vetehinen, nyt suora kysymys: pitäisikö mielestäsi ruotsinkielisten alueiden kieleltään suomalaistua?

[Vetehinen]

Erikoinen on ajatusmaailma, kun enemmistöaseman menettäminen eli joutuminen, tai pääseminen vähemmistöasemaan on muka assimilaatiota, mutta sellaiset, kuten tataarit, joilla ei ole edes vähemmistöasemaa, ovat onnistuneesti integroituneita. Selitäpäs tuo Lindgren!

Assimilaatiota olisi siis, jos suomenruotsalaiset joutuisivat luopumaan äidinkielestään ja heistä tulisi suomenkielisiä suomalaisia. Suomenruotsalaisten ei ole tarvinnut erityisemmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, koska he ovat olleet sen olennainen osa niin kauan kuin suomalaisesta yhteiskunnasta voi puhua. (Integroituivat siis jo satoja vuosia sitten.)

Ajettelemattomalle hokemat saattavat tarkoittaa selitystä, mutta kysyessäni miten selität tuon tarkoitan tietenkin, että miten selität selvät erot tataarien integraation ja suomenruotsalaisen integraation välillä, koska heidän olosuhteensa ja tilanteensa ovat aivan erilaiset. Lisäksi tataarien asemaa tunnut pitävän suomen ruotsalaisiin sovellettuna assimilaationa, mutta tataareista puhut integraationa. Joten sekavaa ja häilyvää, joten et varmaankaan ole miettinyt ja pohtinut loppuun saakka.

Tietenkin voi ajatella, että mielestäsi suomen ruotsalaiset ovat rodullisesti parempia kuin tataarit, joten suomen ruotsalaisten ei tarvitse integroitua samassa mitassa kuin tataarien, tai sitten mielessäsi on, että tataarien kulttuuri kestää paremmin kuin heikompi suomen ruotsalainen kulttuuri, josta syystä suomen ruotsalaiset tarvitsevat positiivista syrjintää, pakkoruotsia ja monia muita järjestelmiä tuekseen, joita tataarit eivät tarvitse.

En tietenkään tiedä ajatteletko noin, oikeastaan uskon, ettet ajattele, mutta kuitenkin ilmaiset itseäsi kuin ajattelisit noin, josta syystä epäilen, ettet ole aivan tietoinen siitä, miten rasistisia ajatuksia esität.

Vetehinen, nyt suora kysymys: pitäisikö mielestäsi ruotsinkielisten alueiden kieleltään suomalaistua?

Mielestäni tuollainen asia ei ole "pitää" asia. En kannata ylhäältä saneltua pakkoa, jollaiseen "pitää" liittyy, mutta kannatan ehdottomasti, että saa suomalaistua. Emme saa estää suomalaisten muuttoa kuten emme estä muidenkaan etnisten ryhmien muuttoa ja muuton vastustaminen on silkkaa ehtaa rasismia, ja koska tunnut vastustavan suomalaisten muuttoa (ja vain heidän), niin oletan, ettet ole miettinyt loppuun asti.

[Emma-Liisa]

Ymmärrän varsin hyvin niitä pienviljelijöitä, jotka eivät halunneet luovuttaa "faijansa maita" valtiolle.

Eihän laki pienviljelijöitä lainkaan koskenut. Tilojen piti jäädä elinkelpoisiksi.

Sen sijaan kyllä sellaisia viljeliöitä, jotka omistivat tilan mutta eivät eivät viljelleet sitä eivätkä asuneet siellä. Joten jotkut muuttivat pikaisesti eivätkä joutuneet luovuttamaan.

[Peter Tikka]

Ruotsinkielisillä oli kuitenkin käytössään kielipoliittiset perusteet asettaa valtion tarpeita vastaan.

No niinpä niin, eli poliittiset perusteet, jotka on suoraan johdettavissa 1800-luvun freudenthalilaisista "pienen isänmaan" ajatuksista, johon myös kuuluu, ettei niin väliä mitä koko maalle tapahtuu. Sama ideologia on ilmennyt lukuisissa muissakin yhteyksissä pitkin historiaa ja aivan viime aikoinakin ja luultavasti ensi talvena kun Stefan Wallin ilmoittaa, mitkä varuskunnat lakkautetaan.

Juuu! Johan rupesit puhumaan asiaa. Lisäksi Wallin varmaan ilmoittaa, ketkä punikit ammutaan, ehtaan Ehrnrothilaiseen tapaaan. Olen nimittäin ymmärtänyt, että ministeri Wallinin esikuva on Jori C ja EvB.

En ole tosin koskaan huomannut että puolueessa erityisesti väitettäisiin, että suomlaiset muodostavat jonkin rodun. Sinun täytyyy pitää omat ihanteesi suomenkielisestä herrarodusta erillään RKP:ssä omaksutuista.

Mutta sinänsä saat minun puolestani haukkua RKP:n alimpaan hiiteen muttei siksi että siellä kumarrettaisi jotain Fredenthalia - sitä ei siellä ainakaan minun tietääkseni tehdä, mitä nyt jossain juhlapuheissa kunnioittavat perinteitään, vaan siksi, että siellä kumarretaan STK:ta ja työnantajia. Siis relevanteista seikoista johtuen, sellaisista,jotka olivat sisällissodan syynä. Ei sen sijaan sivuseikoista johtuen.

Maamme työväestö kun ei ole koskaan erityisemmin piitannut kieli-ihanteista ja muusta haihattelustasi, joka on tulkittu herraskaiseksi piehtaroinniksi. Kapitalisti kun sortaa yhtä lailla suomenkielistä kuin ruotsinkielistäkin eikä suomekielinen työnantaja maksa yhtään sen parempaa palkkaa kuin ruotsinkielinenkään.

Vai maksaako, sano?


Petsku

[Peter Tikka]

Ymmärrän varsin hyvin niitä pienviljelijöitä, jotka eivät halunneet luovuttaa "faijansa maita" valtiolle.

Eihän laki pienviljelijöitä lainkaan koskenut. Tilojen piti jäädä elinkelpoisiksi.

Näin varmaankin oli.

Olenkin silloin tällöin kaivannut jotain yleisesitystä, jossa selostettaisiin miten evakkokysymyksessä oikeastaan meneteltiin riitoineen ja selkkauksineen. Nyt tietoni tuosta lähes puolen miljoonan suomalaisen asuttamisesta ovat varsin hataria. Tiedän toki, että lakia vastusti viimeiseen saakka muun muassa tuolloinen pääministeri Paasikivi, sekä tiesen luonnollisesti myös ruotsinkielisten alueiden vaatimasta (ja saamasta) erityiskohtelusta. Ei ole kuitenkaan sattunut hyppysiini.

Petsku

[MM]

Maanhankintalakia vastustettiin melko monelta taholta ja ruotsalaialueiden lisäksi luovutuksista vapautuivat jotkut Etelä-Suomen kartanot. Minulla on sellainen käsitys, että yksi näitä oli Elannon omistamat maat VantaallaTannerin ansiosta. Ruotsalaisalueen luovutusvelvolliset saivat mahdollisuuden korvata asia rahalla tai vaihtomaalla Sisä-Suomessa. Rahat käytettiin mm. pellonraivauksen konetyöhön asutustiloilla ja olen itsekin ollut poikasena kuokkimassa peltoa paitsi vanhempien asutustilalla, myös naapurin ns. ruotsalaisraiviolla, josta palkka tuli luullakseni noista korvausrahoista.
Voidaanhan asia nähdä myös niin, ettei karjalaisten ja muidenkaan suomalaisalueiden evakoiden sijoittaminen ruotsinkieliselle alueelle olisi ollut heidänkään sopeutumista helpottava asia ja siinä mielessä viisasta.
Näistä asutustiloista melko suuri osa paketoitiin 60- 70-lukujen vaihteessa ja kuin kohtalon oikkuna niiltä lähdettiin sankoin joukoin juurikin Ruotsiin. EU-aikana muutenkin kylää kohti alkaa olla vain yksi tai kaksi viljelijää, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet muut tilat, joten aika on asian hoitanut. Asutuspolitiikka on silti nähtävä melko onnistuneena, koska tuollainen luontaistalouteen palaaminen väliaikaisena ratkaisuna kuitenkin toimi. Enkä tarkoita tässä nyt poliittista näkökulmaa, vaan ruoka- ja asunto- ja työllisyysseikkoja. Asia nousi esille Ahtisaaren ja Rehnin presidentinvaaliväittelyssä aikanaan vastakkainasetteluna evakko/suomenruotsalainen, eikä se tuntunut kovin tyylikkäältä, kuten ei Astrid Thorsinkaan itkettäminen eduskunnassa pari vuotta sitten.

[Emma-Liisa]

luovutuksista vapautuivat jotkut Etelä-Suomen kartanot. Minulla on sellainen käsitys, että yksi näitä oli Elannon omistamat maat VantaallaTannerin ansiosta.

Mutta Mannerheim joutui luovuttamaan maita Kirkniemen kartanosta, tosin ensin tutkittiin voisiko poikkeusta tehdä, mutta se olisi herättänyt kiusallista huomiota.

[Vetehinen]

Asia nousi esille Ahtisaaren ja Rehnin presidentinvaaliväittelyssä aikanaan vastakkainasetteluna evakko/suomenruotsalainen, eikä se tuntunut kovin tyylikkäältä, kuten ei Astrid Thorsinkaan itkettäminen eduskunnassa pari vuotta sitten.

Astrid Thors vaikuttaa todellakin itkeneen, kun Oinonen luki eduskunnassa Huvudstadsblatin kiihotuskirjoitusta karjalaisten asuttamista vastaan vuodelta 1940 ja asiayhteys oli maahanmuuttopolitiikka ja rasismi. Aika yleinen syytöshän on, että maahanmuuttoa vastustavat ovat rasisteja, mutta saattaa olla, että aivan samat syytöksiä latelevat pitävät aivan normaalina, ehkä moni jopa ansiona, että suomen ruotsalaiset sulkevat rajoja Suomen sisällä muilta suomalaisilta. Ei aivan täysin mietittyä ja pohdittua. Politiikkaa.

Miksi Thors itki? En minä itkenyt enkä tiedä ketään muutakaan joka olisi itkenyt HBL:n lehtiartikkelin lukemisesta. Eräs arvio, jonka jostain luin oli, että karjalaisvastaiseen kiihotukseen syyllistyneen artikkelin kirjoittaja olisi ollut Astrid Thorsin isä.

[ekyto]

Voidaanhan asia nähdä myös niin, ettei karjalaisten ja muidenkaan suomalaisalueiden evakoiden sijoittaminen ruotsinkieliselle alueelle olisi ollut heidänkään sopeutumista helpottava asia ja siinä mielessä viisasta.

Maanhankintalaissa nimenomaan sanottiin, että uusien alueiden tuli vastata mahdollisimman hyvin evakkojen lähtöalueita. Tällöin tuskin ruotsinkielinen alue olisi koskaan ollut ensisijainen vaihtoehto.

[Vetehinen]

Freudenthalilainen "pieni isänmaa" eli suomenruotsi ei näkynyt minusta vain kiihotuksessa karjalaisia evakkoja vastaan vaan jo 1920-luvulla kiihotuksessa ja propagandassa suomalaisten muuton estämiseksi suomenruotsiin eli pikkuisänmaahan.

Taitaa yksi suomen ruotsalaisten säätiöiden varallisuuden perustakin olla tuolta ajalta. Vanhuksia houkuteltiin testamenttaamaan omaisuutensa säätiöille, joiden tehtävä oli suojella pikkuisänmaata suomalaisia vastaan.

Asun itsekin suomenruotsissa. Kun luin Anders Sirenin kirjoituksen Huvudstadsbladetista, jossa hän ehdotti pääkaupungin siirtämistä Tampereelle, jotta suomalaiset eivät tulisi, tai poistuisivat suomenruotsista, aloin miettimään erinäisiä asioita, kuten miten on mahdollista kirjoittaa moista nykyaikana, mutta jälkeenpäin ehkä eniten mietin, miten on mahdollista ettei moiseen kansanryhmää vastaan suunnattuun kirjoitukseen kukaan reagoi ja jossain vaiheessa mieleen tuli sekin, mistä Freudenthal haukkui suomalaisia, että suomalaiset ovat alistuvia ja ehkä Freudenthal oli siinä oikeassa monen suomalaisen suhteen. Paitsi tietenkin meikäläisen.

[ekyto]

Freudenthalilainen "pieni isänmaa" eli suomenruotsi ei näkynyt minusta vain kiihotuksessa karjalaisia evakkoja vastaan vaan jo 1920-luvulla kiihotuksessa ja propagandassa suomalaisten muuton estämiseksi suomenruotsiin eli pikkuisänmaahan.

Taitaa yksi suomen ruotsalaisten säätiöiden varallisuuden perustakin olla tuolta ajalta. Vanhuksia houkuteltiin testamenttaamaan omaisuutensa säätiöille, joiden tehtävä oli suojella pikkuisänmaata suomalaisia vastaan.

Asun itsekin suomenruotsissa. Kun luin Anders Sirenin kirjoituksen Huvudstadsbladetista, jossa hän ehdotti pääkaupungin siirtämistä Tampereelle, jotta suomalaiset eivät tulisi, tai poistuisivat suomenruotsista, aloin miettimään erinäisiä asioita, kuten miten on mahdollista kirjoittaa moista nykyaikana, mutta jälkeenpäin ehkä eniten mietin, miten on mahdollista ettei moiseen kansanryhmää vastaan suunnattuun kirjoitukseen kukaan reagoi ja jossain vaiheessa mieleen tuli sekin, mistä Freudenthal haukkui suomalaisia, että suomalaiset ovat alistuvia ja ehkä Freudenthal oli siinä oikeassa monen suomalaisen suhteen. Paitsi tietenkin meikäläisen.

Ei kyse ole mistään alistumisesta, vaan siitä, että muut paitsi teikäläinen osaavat jättää tuollaiset yleisönosastojen "koiranpaska"-kirjoittelut omaan arvoonsa (arvottomuuteensa), eivätkä vaivaa päätään moisella. Alistumista olisi se, jos pääkaupunki tuon vuoksi siirrettäisiin Tampereelle.

[MM]

Piti tarkistaa tuo kokemusperäinen tietoni ruotsalaisraivioista. Heikki Talan mainitsema "Itämaasta itsenäisyyteen" kertoo, että näin olisi kustannettu 1600 ha:n raivaus kaikkiaan raivatusta 50 000 peltohehtaarista. Eli 3 %.

Salla Remes-Ylösen pro gradu "Kahden uskonnon törmäyskohdassa" kertoo asiasta Ylä-Savosta, etteivät vain siirtolaiset, vaan myös varsinaiset maanluovuttajat kokivat ruotsinkielisten erioikeuden ongelmallisena.

"Kylmille tiloille päätyneet karjalaiset viljelijät joutuivat raivaamaan ensimmäiset peltonsa ja käyttäen apuvälineinään vain kirvestä, lapioita, kankia ja hevosvoimaa. Myös vanhaa kaskeamismenetelmää käytettiin peltojen raivaamisessa. Vieremällä tehtiin lisäksi ns. ruotsalaisraivauksia muualta tulleen vieraan työvoiman voimin. Ruotsalaisraivaukset maksoivat suomenruotsalaiset maanomistajat korvatakseen luovutusvelvollisuuden alaiset maansa muualta raivatulla pellolla. Ruotsalaisraivaus aiheutti suuria erimielisyyksiä ja asiasta väännettiin kättä aina vuoden 1947 alkuun saakka. Maanluovuttajat kokivat ymmärrettävästi vääräksi, että suomenruotsalaisilla suurtilallisilla oli mahdollisuus ostaa itsensä vapaaksi luovutusvelvollisuudesta. Asiasta käytiin kiivasta keskustelua lehtien palstoilla."

Lisäksi tuossa gradussa mainitaan, että peräti 43 % maansaantiin oikeutetuista siirtolaisista luopui tarjotusta mahdollisuudesta ja siiryi muihin ammatteihin.

Korjaan arveluani Elannon kartanon kohdalta, koska ainakin Wikipedia mainitsee, että Packaksen kartanon maita luovutetiin asutustarkoituksiin sodan jälkeen.

[Peter Tikka]

Astrid Thors vaikuttaa todellakin itkeneen, kun Oinonen luki eduskunnassa Huvudstadsblatin kiihotuskirjoitusta karjalaisten asuttamista vastaan vuodelta 1940 ja asiayhteys oli maahanmuuttopolitiikka ja rasismi. Aika yleinen syytöshän on, että maahanmuuttoa vastustavat ovat rasisteja, mutta saattaa olla, että aivan samat syytöksiä latelevat pitävät aivan normaalina, ehkä moni jopa ansiona, että suomen ruotsalaiset sulkevat rajoja Suomen sisällä muilta suomalaisilta. Ei aivan täysin mietittyä ja pohdittua. Politiikkaa.

Miksi Thors itki? En minä itkenyt enkä tiedä ketään muutakaan joka olisi itkenyt HBL:n lehtiartikkelin lukemisesta. Eräs arvio, jonka jostain luin oli, että karjalaisvastaiseen kiihotukseen syyllistyneen artikkelin kirjoittaja olisi ollut Astrid Thorsin isä.

Ehkäpä syy puuttuviin krokotiilin kyyneliisi kun luit mainitsemaasi "Hufvudstadsbladet'in kiihotuskirjoitusta karjalaisten asuttamista vastaan vuodelta 1940" oli, ettei tuota kirjoitusta, (sen, jonka Pentti Oinonen luki ja jonka lukemisen kuullessaan Astrid Thors puhkesi kyneliin) ollut suinkaan julkaistu Hbl:ssa (vaan Svensk Vakt-nimisessä lehdessä). http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo ... %A4/365984

Se oli varsin todennäköisesti oli syy siihen, että muka lukiessasi tuota olematonta kirjoitusta Hbl:stä et puhjennut kyyneliin samoin kuin sille, että "et tiedä ketään muutakaan joka olisi itkenyt HBL:n lehtiartikkelin lukemisesta". Mutta ethän sinä voinut tietysti tietää, ettei artikkelia ollutkaan siinä Hbl:n numerossa jonka luit.

Samoin lienee suhtauduttava viestissäsi levittämääsi huhuun että "karjalaisvastaiseen kiihotukseen syyllistyneen artikkelin kirjoittaja olisi ollut Astrid Thorsin isä". Enkä siis tarkoita, että Thorsilla ei olisi isää, tämä on professori Carl-Eric Thors, joka tuli tunnetuksi laajemmin mamme ruotsinkielisille toimittaessaan 'Reuters ruta-palstan edeltäjää Hbl:ssa, vaan tarkoitan että professori Thors ei ole suinkaan, kuten väitit, "syyllistynyt" karjalaisvastaiseen kiihotukseen. - Koska itse lopetat tällä palstalla harrastamasi ruotsinkielisten suomalaisten vastaisen kiihotuksen?

Muistan muuten Astrid Thorsin hyvin yliopistoajoiltani. Hän oli varsin pirteä ja iloisenoloinen tyttö, joka osallistui jo tuolloin politiikkaan jossa hän pyrki omalta osaltaan maailmanparantamiseen valitettavasti vaan Svensk Ungdomissa, RKP:n nuorisojärjestössä.

Petsku

[Klaus Lindgren]

En tietenkään tiedä ajatteletko noin, oikeastaan uskon, ettet ajattele, mutta kuitenkin ilmaiset itseäsi kuin ajattelisit noin, josta syystä epäilen, ettet ole aivan tietoinen siitä, miten rasistisia ajatuksia esität.

Tuo täytynee käsittää syytökseksi rasismista. Muuan fiktiivinen henkilö Don Quijote hyökkäsi aikoinaan kohti laumaa hirmuisia noitia, vaikka uskollinen palvelijansa Sancho Panza yritti selittää hänelle, että ne olivat vain tuulimyllyjä.