Jossitteluilla on tosiaankin eroa, esimerkiksi seuraavankaltaista miettimistä vastaan ei kenelläkään edes voi olla järkevästi mitään huomauttamista: "Jos teen A tapahtuu α, mutta jos teenkin B, tapahtuukin β. Koska seuraus α on parempi kuin seuraus β, teen A:n."Emma-Liisa kirjoitti:Jossiteluilla on jossitteluilla on eroa. "Taivaasta putoava kivi" ei tapahtuma, jota ei voi ennakoida, eikä se riippunut kaappajan käytöksestä. Itse asiassa myös jäljempänä lainaamasi oikeuden päätös perustuu jossitteluun: "koska näytti siltä, että kaappaaja oli valmis surmaamaan panttivangit, jos hänen tiensä suljettaisiin, olisi ollut viisainta päästää hänet menemään, odottaen että hän myöhemmin esim. nukahtaa tai tulee järkiinsä".Heikki Jansson kirjoitti:Aivan niin. Olisi taivaaltakin voinut alkaa sataa piruja ja perkeleitäkin jos... , sitä ei kukaan voi tietää. Se mitä jos-maailmassa olisi voinut tapahtua "jos..." ei kuitenkaan ole mikään peruste, joka oikeuttaisi lainvastaiseen toimintaan. Sen pitäisi olla tuttua myös aiemmista keskusteluistamme, joissa olen niinikään torjunut jossittelut.Emma-Liisa kirjoitti:Ja lopuksi, emme voi millään tietää, että jos kaappari olisi päästetty menemään, hän ei olisi surmannut kaikkia panttivankeja tajutessaan viimein, että pakoon ei ole mahdollista päästä.
Sen sijaan sinun harrastamasi jossittelu oli muotoa "Tapahtui huono seuraus: Räjähdys Mikkelissä." Mikäli räjähdystä Mikkelissä ei olisi tapahtunut, olisi voinut tapahtua jotain vielä pahempaa. Sinun johtopäätöksesi oli: Huono seuraus, räjähdys Mikkelissä onkin nyt ollut Hyvä seuraus, koska näin vältyimme vielä Huonommalta seuraukselta, kaikkien panttivankien surmaamiselta, joka voisi tapahtua, ellei Mikkelin räjähdystä tapahtuisi.
Jostain syystä kaapatut mutta henkiin jääneet panttivangit olivat toista mieltä. Surmansa saaneen omaiset olivat sitä siinä määrin, että ajoivat itse syytettä, kun virallinen syyttäjä ei ajanut, minkä peräti nimim. Vetehinen on varsin ansiokkaasti havainnut, kun tämä kirjoitti, että sankareita olivat asianomistajat, jotka joutuivat ajamaan asiaansa vastoin oikeuskansleri Jorma Aallon kantaa, vaikka tämän olisi pitänyt ajaa syytettä asiassa. Korkein oikeus tuomitsi asiassa, jossa ylin syyttäjä, oikeuskansleri ei katsonut edes aiheelliseksi antaa huomautusta. Se on aihe, joka minusta on keskeinen ja poliittisesti edelleen polttavan tärkeä, kun taas Mikkelin tapaus pitäisi olla kuten nimim. jsn totesi, jo kuollut ja kuopattu.
Jossittelu harjoittamallasi tavalla on selkeästi lainvastaista – tuomioistuin ei saa jättää tuomitsematta myrkyttäjää murhasta vaikka myrkyttäjä jopa (jotenkin, samantekevää miten) todistaisikin myrkytyskuoleman olleen parempi vaihtoehto murhaamansa kannalta kun vaikkapa kärsiminen ja kuoleminen myrkytetyn sairastamaan tautiin. Oletettu murha on kuitenkin tapahtunut ja sen mukaan mennään ja tuomitaan rangaistus murhaajalle. Jossittelusi on myös epäloogista. Koska minkä tahansa tapahtuman kuvitellulla tapahtumatta jäämisellä saattaa olla mikä tahansa seuraus, ei voida päätellä mitä olisi tapahtunut, ellei tätä tapahtumaa olisi tapahtunut.
Jos Mikkelissä ei olisi räjähtänyt 9.8.1986 niin kuka tietää mitä olisi tapahtunut. Kenties maailmanloppu estyi komisario A:n toimilla? Kuka sen tietää? Jumala ehkä, mutta tietääkö Emma-Liisa? Eli, kuten lyhyesti, enemmittä selittelyittä mainitsin, ”Olisi taivaaltakin voinut alkaa sataa piruja ja perkeleitäkin jos... , sitä ei kukaan voi tietää.” Jätin spekuloimisen silleen.
Korkeimman oikeuden kannan ja poliisiylijohdon käskyjen mukaan olisi komisarion kuulunut löysätä sulutusta ja päästää kaappari jatkamaan matkaansa. Toimijat (poliisin ylin johto eli Urponen ja Rinne avustajineen) joutuivat toimimaan tietojensa ja kykyjensä varassa, eikä poliisin ylin johto ollut ennustajaeukko kuten Emma-Liisa, vaan nämä toimivat vain käytössä olleen parhaan saatavilla olleen tietonsa varassa.Korkein oikeus päätöksessään 50:1993 kirjoitti:A on viimeisten räjähdystä edeltäneiden minuuttien aikana voinut läheltä seurata tapahtumien kehitystä. Hän on tiennyt, että kaappaajalla oli hallussaan voimakas räjähdyspanos. Kaappaajan siihenastisen menettelyn perusteella A:lla on ollut aihetta uskoa, että kaappaaja saattaa kyetä toteuttamaan uhkauksensa. A:n on siten pitänyt havaita, että kaappaajan vallassa tuolloin olleiden panttivankien henki oli vakavasti vaarantumassa, ellei kaappaajan sallittaisi jatkaa matkaansa. A on kuitenkin estänyt kaappaajan lähtemisen pitämällä saartorenkaan suljettuna. Tilanteen edelleen kärjistyttyä välittömiä hätävarjelutoimenpiteitä vaativaksi A on antanut B:lle hyökkäyskäskyn, minkä jälkeen kaappaajan auto on räjähtänyt raastuvanoikeuden päätöksessä selostetuissa olosuhteissa ja siinä mainituin seurauksin. A:n menettelylle ei sitä kokonaisuutena arvioitaessa ole hyväksyttäviä perusteita. Se on ollut poliisiylijohdon antamien toimintaohjeiden vastaista. Saamansa erikoiskoulutuksen perusteella A:n on pitänyt tietää, että panttivankien sieppaajan joutuessa paniikkitilaan parhaimpana ratkaisuna on yleensä pidettävä poliisitoimenpiteiden välitöntä löysäämistä.
Muuten, samaa epäloogista jossittelua käyttäen sinä ja aisaparisi oikeuttivat taannoin Cajanderin hallituksen talvisotaan johtaneen toiminnan, sillä siinäkin keskustelussa ennustajaeukkosi lahjoilla arvioiden, Sinusta ellei Suomi olisi päässyt mukaan talvisotaan jonka Neuvostoliitto Suomen onneksi käynnisti 1.12.1939, niin siinä tapauksessa, olisi tapahtunut jotain muuta, paljon pahempaa. Mutta se menee off topic'iksi joten jääköön vain ennustajakykyjäsi koskevan maininnan varaan.
Että semmottii...